Aloitin hetki sitten uuden työsuhteen mutta minulla on jatkuvasti tunne, että pitäisi irtisanoa itsensä.

Enkä siis kehtaa soittaa tätä puhelua. Ajattelen, että jos nyt hetken vielä katson. Silti olen jotenkin sisäisesti päättänyt jo, että lähden heti sopivan paikan tullen.

Enkä tiedä mitä tämä "sopiva paikka" edes meinaa. Ehkä jotain viimeistä niittiä.

Ap

Sinullahan on vasta koeaika menossa, uudessa työssäsi.

Helppo lähteä lätkimään, ei siinä ole minkäänlaista ongelmaa.

Hae ensin uutta työtä ja sitten vaihda paikkaa jos ei tunnu uusi työ sopivalta.

Kyllä sitä kannattaa kuunnella sitä tunnetta. Sit kun löytyy oikeasti  hyvä paikka, senkin tuntee selvästi :)

Vierailija kirjoitti:

Sinullahan on vasta koeaika menossa, uudessa työssäsi.

Helppo lähteä lätkimään, ei siinä ole minkäänlaista ongelmaa.

Juu mutta ajattelen kuinka paljon ne on tehnyt vaivaa. Siis työvuorolistat, kaikki käyttäjätunnukset useisiin järjestelmiin jne. Hirveästi sen takia, että joku lähtee taas kohta. Juuri sain uuden työvuorolistan seuraavalle kuukaudelle. Sekin ahdisti.

Minua hävettää irtisanoa itseäni ja samalla ketuttaa olla koko hommassa mukana.

Ap

Sama homma.

Mun paikassa perehdytys on ollut ihan olematonta, pyysin tarkempaa ohjausta niin pomolla menee jotenkin puurot ja vellit sekaisin. Takertuu johonkin yhteen yksityiskohtaan, että "onhan se sulle kerrottu" mutta kokonaiskuva on epäselvä, mitä multa odotetaan ja mitä ei.

Työnkuvani ei myöskään vastaa sitä, mistä sovittiin.

Itse olen jo kaksi kuukautta sinnitellyt, ei ole mun paikka. Tänä vuonna on tullut jo yksi toinenkin huti niin ei viitsisi kokoajan vaihtaa.

Itsellä perehdytyksen taso tai se ettei sitä ole, eikä pyydettäessä saa, on ollut minulla muutaman kerran syy lähteä.

Vierailija kirjoitti:

Hae ensin uutta työtä ja sitten vaihda paikkaa jos ei tunnu uusi työ sopivalta.

Minulla on jo tavallaan sopimus, sellainen keikkasopimus, jonne tulee jatkuvasti uusia työvuoroehdotuksia. Palkka on todella hyvä.

En vain ehdi tekemään niitä vuoroja ja masentaa tämä työ ihan hirveästi. Miksi piti taas suostua..

Olen liian empaattinen tai muuten nysverö. Pitäisi nyt vain sanoa, että en minä halua jatkaa.

Ap

Ajattele mieluummin sillain, että se pomo ei uhraa mitään tehdessään niitä listoja ja käyttäjätunnuksia, hän on itse halunnut ruveta sellaiseen työhön, se kuuluu hänen toimenkuvaansa, hän on sellaisen valinnan tehnyt. Sinun ei tarvitse häntä sääliä ja jäädä armollisesti sen takia että hänen ei tarvitsisi tehdä niitä töitä, mitkä hänelle kuuluvat :)

Vierailija kirjoitti:

Sama homma.

Mun paikassa perehdytys on ollut ihan olematonta, pyysin tarkempaa ohjausta niin pomolla menee jotenkin puurot ja vellit sekaisin. Takertuu johonkin yhteen yksityiskohtaan, että "onhan se sulle kerrottu" mutta kokonaiskuva on epäselvä, mitä multa odotetaan ja mitä ei.

Työnkuvani ei myöskään vastaa sitä, mistä sovittiin.

Itse olen jo kaksi kuukautta sinnitellyt, ei ole mun paikka. Tänä vuonna on tullut jo yksi toinenkin huti niin ei viitsisi kokoajan vaihtaa.

Itsellä perehdytyksen taso tai se ettei sitä ole, eikä pyydettäessä saa, on ollut minulla muutaman kerran syy lähteä.

No juu, tämä on aika tyypillistä.

Minulle kyllä pidettiin pieni perehdytys, sellainen vajaa tunti ja 20 asiaa listalla.

No mutta ei se mitään, osa oli ihan tuttujakin.

Kuitenkin ongelma on ehkä se, että en vain koe kuuluvani tuonne. Luvattiin, että voin hiljalleen tutustua asiakkaisiini ja taloon. Seuraavalla viikolla sitten kasattiinkin jo vastuutyötä ja tärkeitä juttuja näitä asiakkaita varten. Tällaiset asiat saavat vähän pistämään juoksujalkaa valmiiksi.

Kun palkka ei ole mikään päätä huimaava. On vain jotain josta en oikein pidä eli oikeasti pitäisi kuunnella itseään.

Tsemppiä. Toivottavasti sinä löydät oman paikkasi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ajattele mieluummin sillain, että se pomo ei uhraa mitään tehdessään niitä listoja ja käyttäjätunnuksia, hän on itse halunnut ruveta sellaiseen työhön, se kuuluu hänen toimenkuvaansa, hän on sellaisen valinnan tehnyt. Sinun ei tarvitse häntä sääliä ja jäädä armollisesti sen takia että hänen ei tarvitsisi tehdä niitä töitä, mitkä hänelle kuuluvat :)

Niin...

Totta. Jospa rohkenisin. Tekisi mieli heti ilmoittaa, etten tule enää. Sinnittelen ehkä hetken.

Ap

Ei kannata ajatella mitään kehtaamisia tai työnantajan tunteita. Jos heidän pitäis leikata kuluista tai irtisanoa porukkaa, ne irtisanois sut ihan tosta noin eikä miettisi miltä se susta "tuntuu." Ei tulis varoaikaakaan välttämättä.

Tuota varten se koeaika on, voit sanoa ihan hyvin ettet koe soveltuvasi työhön.

Jos haluat olla reilu, niin sovi joku päivä mihin mennessä lopetat, vaikka se julkaistu työvuorolista loppuun.

Onko kyseessä sote ala?

Lupaan että tunnet suurta huojentuneisuutta heti kun olet sen tehnyt. Ei oikeasti kannata yhtään tuhlata aikaa epämieluisissa hommissa, jos on muitakin paikkoja minne mennä :) rohkeasti vain, se sattuu vain hetken

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata ajatella mitään kehtaamisia tai työnantajan tunteita. Jos heidän pitäis leikata kuluista tai irtisanoa porukkaa, ne irtisanois sut ihan tosta noin eikä miettisi miltä se susta "tuntuu." Ei tulis varoaikaakaan välttämättä.

Tuota varten se koeaika on, voit sanoa ihan hyvin ettet koe soveltuvasi työhön.

Jos haluat olla reilu, niin sovi joku päivä mihin mennessä lopetat, vaikka se julkaistu työvuorolista loppuun.

Totta. Kiitos rohkaisusta. Myös muille!

En minä niin kauaksi aikaa jää. En hitossa. Jos nyt irtisanon itseni niin olen kuun loppuun saakka korkeintaan.

Sote-ala kyllä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata ajatella mitään kehtaamisia tai työnantajan tunteita. Jos heidän pitäis leikata kuluista tai irtisanoa porukkaa, ne irtisanois sut ihan tosta noin eikä miettisi miltä se susta "tuntuu." Ei tulis varoaikaakaan välttämättä.

Tuota varten se koeaika on, voit sanoa ihan hyvin ettet koe soveltuvasi työhön.

Jos haluat olla reilu, niin sovi joku päivä mihin mennessä lopetat, vaikka se julkaistu työvuorolista loppuun.

Totta. Kiitos rohkaisusta. Myös muille!

En minä niin kauaksi aikaa jää. En hitossa. Jos nyt irtisanon itseni niin olen kuun loppuun saakka korkeintaan.

Sote-ala kyllä.

Ap

Kysyin siksi, onko sote-ala, kun olen aika varma, että tunnistin sinut sinun tavasta kirjoittaa :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata ajatella mitään kehtaamisia tai työnantajan tunteita. Jos heidän pitäis leikata kuluista tai irtisanoa porukkaa, ne irtisanois sut ihan tosta noin eikä miettisi miltä se susta "tuntuu." Ei tulis varoaikaakaan välttämättä.

Tuota varten se koeaika on, voit sanoa ihan hyvin ettet koe soveltuvasi työhön.

Jos haluat olla reilu, niin sovi joku päivä mihin mennessä lopetat, vaikka se julkaistu työvuorolista loppuun.

Totta. Kiitos rohkaisusta. Myös muille!

En minä niin kauaksi aikaa jää. En hitossa. Jos nyt irtisanon itseni niin olen kuun loppuun saakka korkeintaan.

Sote-ala kyllä.

Ap

Kysyin siksi, onko sote-ala, kun olen aika varma, että tunnistin sinut sinun tavasta kirjoittaa :)

Okei, no hyvää iltaa. :)

Ap

Mä sovellan usein tällaisiin vaikeisiin juttuihin sellaista 'huomenna se on jo ohi' - metodia. Että juu, irtisanoutumispuhelu on inhottava tehdä eikä se välttämättä mene kovin hyvin (luultavasti puhelun vastaanottaja ei pidä siitä), mutta koittaa ilta ja seuraava päivä ja elämä jatkuu. Epämukavuus ja vaikeat tunteet, jotka siihen puheluun liittyvät, kestävät lopulta vaan hetken. Sitten pääsee uutta kohti. Vaikka se menisi miten, se menee jotenkin ja sitten se on jo ohi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata ajatella mitään kehtaamisia tai työnantajan tunteita. Jos heidän pitäis leikata kuluista tai irtisanoa porukkaa, ne irtisanois sut ihan tosta noin eikä miettisi miltä se susta "tuntuu." Ei tulis varoaikaakaan välttämättä.

Tuota varten se koeaika on, voit sanoa ihan hyvin ettet koe soveltuvasi työhön.

Jos haluat olla reilu, niin sovi joku päivä mihin mennessä lopetat, vaikka se julkaistu työvuorolista loppuun.

Totta. Kiitos rohkaisusta. Myös muille!

En minä niin kauaksi aikaa jää. En hitossa. Jos nyt irtisanon itseni niin olen kuun loppuun saakka korkeintaan.

Sote-ala kyllä.

Ap

Kysyin siksi, onko sote-ala, kun olen aika varma, että tunnistin sinut sinun tavasta kirjoittaa :)

0/5

Vierailija kirjoitti:

Mä sovellan usein tällaisiin vaikeisiin juttuihin sellaista 'huomenna se on jo ohi' - metodia. Että juu, irtisanoutumispuhelu on inhottava tehdä eikä se välttämättä mene kovin hyvin (luultavasti puhelun vastaanottaja ei pidä siitä), mutta koittaa ilta ja seuraava päivä ja elämä jatkuu. Epämukavuus ja vaikeat tunteet, jotka siihen puheluun liittyvät, kestävät lopulta vaan hetken. Sitten pääsee uutta kohti. Vaikka se menisi miten, se menee jotenkin ja sitten se on jo ohi.

No tämä...

Hengitän syvään ja otan maanantaina puhelimen käteen tai jos näen pomoa niin pyydän, että istutaan alas. Näin taidan tehdä. Sitten on siinä koko homma..

Kuvittelen sitten jo mielessäni miten alkaa miettimään jos vaikka tekisin vielä jouluun asti.

No, päätän nyt, että maanantaina irtisanon itseni ja sanon, että olen kuun loppuun asti enkä neuvottele.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata ajatella mitään kehtaamisia tai työnantajan tunteita. Jos heidän pitäis leikata kuluista tai irtisanoa porukkaa, ne irtisanois sut ihan tosta noin eikä miettisi miltä se susta "tuntuu." Ei tulis varoaikaakaan välttämättä.

Tuota varten se koeaika on, voit sanoa ihan hyvin ettet koe soveltuvasi työhön.

Jos haluat olla reilu, niin sovi joku päivä mihin mennessä lopetat, vaikka se julkaistu työvuorolista loppuun.

Totta. Kiitos rohkaisusta. Myös muille!

En minä niin kauaksi aikaa jää. En hitossa. Jos nyt irtisanon itseni niin olen kuun loppuun saakka korkeintaan.

Sote-ala kyllä.

Ap

Kysyin siksi, onko sote-ala, kun olen aika varma, että tunnistin sinut sinun tavasta kirjoittaa :)

Okei, no hyvää iltaa. :)

Ap

Samoin ja tsemppiä huomiseen työpäivään :)