Lue keskustelun säännöt.
Väkivallan aiheuttamat pahat olot ja ahdistukset
18.10.2022 |
Puristaa, kuriistaa usein kaulalla ja niskassa.
Hirvittävä olo kun kaikki mitä on tehty, alkaa nousta esiin.
Mistä saan apua?
Oireet johtuvat siis kaikesta pahasta mitä on tehty.
Kommentit (39)
En ole ihan varma, mutta luulen että on olemassa sellainen paikka kuin terveyskeskus, johon voi varata ajan lääkärille ja hän sitten tarvittaessa ohjaa jatkohoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole ihan varma, mutta luulen että on olemassa sellainen paikka kuin terveyskeskus, johon voi varata ajan lääkärille ja hän sitten tarvittaessa ohjaa jatkohoitoon.
Kunpa tapahtuiskin niin.
Rikosuhripäivystys tai kriisikeskus.
Vierailija kirjoitti:
Rikosuhripäivystys tai kriisikeskus.
Ei Rikusta saanut apua, oon kysynyt.
Kriisikeskus huono juttu, voin kysyä myöhemmin uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Terapiaan.
En pääse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapiaan.
En pääse.
Miksi et pääse?
Suosittelisin Rosen-terapiaa. Edes pari käyntikertaa. Itse pitää tietty maksaa. Mutta se purkaa just kehoon jääneitä ahdistuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapiaan.
En pääse.
Miksi et pääse?
Rahat eivät riitä ja viimeisestä kelan terapiasta ei ole kulunut viittä vuotta.
Muu kuntoutus tavoittamattomissa kun terv.keskuksen lääkäri ei osaa kirjoittaa lausuntoa.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelisin Rosen-terapiaa. Edes pari käyntikertaa. Itse pitää tietty maksaa. Mutta se purkaa just kehoon jääneitä ahdistuksia.
Menen vielä uudestaan. Viimeisin rosen terapeutti hoiti kaksi kertaa enkä saanut enää käydä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olethan tehnyt rikosilmoituksen?
Ei se ole mahdollista, kulunut liian pitkä aika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pureudu ilmaiseen self helpiin. You tube on täynnä. Kuuntele trauma binauraleita ja meditaatioita niin keho korjaa itseään. Kuutele sopivia tubettajia, niitä on varmasti kaikenlaiseen väkivaltaan. Millaista olet kokenut? Narsisteista on monta hyvää kanavaa, Kati Morton on yleismaailmallisempi. Crappy Childhood Fairyllä on trauma-aiheisia videoita ja sitten niitä alkaa tulla syötteeseen muiltakin.
Jos on rahaa sen verran, osta kirja Jäljet kehossa.
https://www.adlibris.com/fi/kirja/jaljet-kehossa-9789522605108
Tsemppiä!
Mulle tapahtui vuosi sitten jotain, mikä nosti lapsuustraumat pintaan ja vuoden verran olen nyt sitten ollut ihan eri tavalla traumatisoitunut kuin koskaan aiemmin elämässäni. Nyt alkaa kyllä jo vähän helpottaa.
Jos sinulla ei ole rahaa, löytäisitkö sen verran kuitenkin, että ostaisit vähän jotain maaleja, siveltimiä ja paperia ja yritä purkaa vaikka paperille kuvina sitä, miltä se kipu tuntuu. Se saatta lähteä avautumaan ja poistumaan siitä.
Jos haluat kertoa, minkätyyppisestä traumasta on kyse, täällä ehkä osattaisiin vinkata sinulle sopivaa vertaistukiyhdistystä, josta saa apua ilmaiseksi. Esimerkiksi nämä sivut ovat lapsena hyväksikäytetyksi tulleille aikuisille. https://suomendelfins.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulle tapahtui vuosi sitten jotain, mikä nosti lapsuustraumat pintaan ja vuoden verran olen nyt sitten ollut ihan eri tavalla traumatisoitunut kuin koskaan aiemmin elämässäni. Nyt alkaa kyllä jo vähän helpottaa.
Jos sinulla ei ole rahaa, löytäisitkö sen verran kuitenkin, että ostaisit vähän jotain maaleja, siveltimiä ja paperia ja yritä purkaa vaikka paperille kuvina sitä, miltä se kipu tuntuu. Se saatta lähteä avautumaan ja poistumaan siitä.
Jos haluat kertoa, minkätyyppisestä traumasta on kyse, täällä ehkä osattaisiin vinkata sinulle sopivaa vertaistukiyhdistystä, josta saa apua ilmaiseksi. Esimerkiksi nämä sivut ovat lapsena hyväksikäytetyksi tulleille aikuisille. https://suomendelfins.fi/
Tuttu yhdistys kyllä. Sen muun lisäksi oli sadismia, ankaraa väkivaltaa, niistä ei voi edes puhua. Vuosikausia kestänyttä kidutusta ja hullun touhuja talo täynnä.
Siksi kroppa on kipeä.
Vierailija kirjoitti:
Pureudu ilmaiseen self helpiin. You tube on täynnä. Kuuntele trauma binauraleita ja meditaatioita niin keho korjaa itseään. Kuutele sopivia tubettajia, niitä on varmasti kaikenlaiseen väkivaltaan. Millaista olet kokenut? Narsisteista on monta hyvää kanavaa, Kati Morton on yleismaailmallisempi. Crappy Childhood Fairyllä on trauma-aiheisia videoita ja sitten niitä alkaa tulla syötteeseen muiltakin.
Jos on rahaa sen verran, osta kirja Jäljet kehossa.
https://www.adlibris.com/fi/kirja/jaljet-kehossa-9789522605108
Tsemppiä!
Kiitos! Eräs henkilö taannoin sanoi että mun pitäis olla jossakin paikassa esimerkkinä traumatisoituneesta...
Elävä esimerkki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle tapahtui vuosi sitten jotain, mikä nosti lapsuustraumat pintaan ja vuoden verran olen nyt sitten ollut ihan eri tavalla traumatisoitunut kuin koskaan aiemmin elämässäni. Nyt alkaa kyllä jo vähän helpottaa.
Jos sinulla ei ole rahaa, löytäisitkö sen verran kuitenkin, että ostaisit vähän jotain maaleja, siveltimiä ja paperia ja yritä purkaa vaikka paperille kuvina sitä, miltä se kipu tuntuu. Se saatta lähteä avautumaan ja poistumaan siitä.
Jos haluat kertoa, minkätyyppisestä traumasta on kyse, täällä ehkä osattaisiin vinkata sinulle sopivaa vertaistukiyhdistystä, josta saa apua ilmaiseksi. Esimerkiksi nämä sivut ovat lapsena hyväksikäytetyksi tulleille aikuisille. https://suomendelfins.fi/
Tuttu yhdistys kyllä. Sen muun lisäksi oli sadismia, ankaraa väkivaltaa, niistä ei voi edes puhua. Vuosikausia kestänyttä kidutusta ja hullun touhuja talo täynnä.
Siksi kroppa on kipeä.
En tiedä, onko tämä typerin neuvo ikinä, mutta kun jotain isketään puukolla, siitä jää arpi. Samoin kehoon jää arvet kaikesta sen kokemasta. Usein ne on särkyjä, autoimmuunisairauksia, syöpää, fibromyalgiaa, migreeniä, hampaiden puremista yhteen, allergioita, ihottumia, ruuansulatus- ja aineenvaihduntaongelmia jne.
Jospa siis alistuisi tavallaan sille ajatukselle, että keho on nyt mikä on, koska se on laitettu mankelin läpi. Ja sitten lempeästi yrittäisi hoitaa sitä parhaalla mahdollisella tavalla, jolloin siihen saattaisi saada jotain parannustakin aikaiseksi.
Itse olen rämpinyt läpi elämäni puolikuntoisena perhehelvetistä johtuen, joten sinänsä tiedän asiasta minäkin vähän jotain. Ja nyt aikuisena olen terveempi kuin koskaan. Se tosin vaatii sen, että ne kaikki vaurioittajat ovat täysin ulkona elämästäni ja elän uutta, vapaata ja itseni näköistä elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle tapahtui vuosi sitten jotain, mikä nosti lapsuustraumat pintaan ja vuoden verran olen nyt sitten ollut ihan eri tavalla traumatisoitunut kuin koskaan aiemmin elämässäni. Nyt alkaa kyllä jo vähän helpottaa.
Jos sinulla ei ole rahaa, löytäisitkö sen verran kuitenkin, että ostaisit vähän jotain maaleja, siveltimiä ja paperia ja yritä purkaa vaikka paperille kuvina sitä, miltä se kipu tuntuu. Se saatta lähteä avautumaan ja poistumaan siitä.
Jos haluat kertoa, minkätyyppisestä traumasta on kyse, täällä ehkä osattaisiin vinkata sinulle sopivaa vertaistukiyhdistystä, josta saa apua ilmaiseksi. Esimerkiksi nämä sivut ovat lapsena hyväksikäytetyksi tulleille aikuisille. https://suomendelfins.fi/
Tuttu yhdistys kyllä. Sen muun lisäksi oli sadismia, ankaraa väkivaltaa, niistä ei voi edes puhua. Vuosikausia kestänyttä kidutusta ja hullun touhuja talo täynnä.
Siksi kroppa on kipeä.
Miksi ei voi puhua? Ei ole ketään, joka ottaisi puheesi vastaan? Entä jos edes kirjoittaisit sen, maalaisit sen, laulaisit sen tms? Se pitää saada ulos sinusta, sinun kehostasi. Niin kauan kuin et ilmaise sitä ulos, se särkee ja kalvaa sisälläsi, saastuttaa sinua. Sinä et ole sitä halunnut, älä kanna sitä enää ylimääräisiä vuosia lisää.
Kun uudelleentraumatisoiduin, päätin, että tällä kertaa en suojele tekijää enkä ole hiljaa. Olen puhunut kaikki noloimmatkin tapahtumat ulos itsestäni. Ja samalla myös niitä vanhoja. Se on ollut raskasta, mutta mielestäni myös välttämätöntä. Olen kasvanut siinä paljon ja muovautunut.
Kun tekijä ei ole joku vieras puukkoryöstäjä tai puskarais**ri niin kertominen on vaikeampaa. Usein henkilön kanssa on ollut vuosia, vuosikymmeniä tai vähintään kuukausia tai viikkoja, jolloin tekijään on luottanut ja hän on rikkonut luottamuksen. Lisäksi teot ovat toistuvia eikä yksittäinen hyökkäys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle tapahtui vuosi sitten jotain, mikä nosti lapsuustraumat pintaan ja vuoden verran olen nyt sitten ollut ihan eri tavalla traumatisoitunut kuin koskaan aiemmin elämässäni. Nyt alkaa kyllä jo vähän helpottaa.
Jos sinulla ei ole rahaa, löytäisitkö sen verran kuitenkin, että ostaisit vähän jotain maaleja, siveltimiä ja paperia ja yritä purkaa vaikka paperille kuvina sitä, miltä se kipu tuntuu. Se saatta lähteä avautumaan ja poistumaan siitä.
Jos haluat kertoa, minkätyyppisestä traumasta on kyse, täällä ehkä osattaisiin vinkata sinulle sopivaa vertaistukiyhdistystä, josta saa apua ilmaiseksi. Esimerkiksi nämä sivut ovat lapsena hyväksikäytetyksi tulleille aikuisille. https://suomendelfins.fi/
Tuttu yhdistys kyllä. Sen muun lisäksi oli sadismia, ankaraa väkivaltaa, niistä ei voi edes puhua. Vuosikausia kestänyttä kidutusta ja hullun touhuja talo täynnä.
Siksi kroppa on kipeä.Miksi ei voi puhua? Ei ole ketään, joka ottaisi puheesi vastaan? Entä jos edes kirjoittaisit sen, maalaisit sen, laulaisit sen tms? Se pitää saada ulos sinusta, sinun kehostasi. Niin kauan kuin et ilmaise sitä ulos, se särkee ja kalvaa sisälläsi, saastuttaa sinua. Sinä et ole sitä halunnut, älä kanna sitä enää ylimääräisiä vuosia lisää.
Kun uudelleentraumatisoiduin, päätin, että tällä kertaa en suojele tekijää enkä ole hiljaa. Olen puhunut kaikki noloimmatkin tapahtumat ulos itsestäni. Ja samalla myös niitä vanhoja. Se on ollut raskasta, mutta mielestäni myös välttämätöntä. Olen kasvanut siinä paljon ja muovautunut.
Kun tekijä ei ole joku vieras puukkoryöstäjä tai puskarais**ri niin kertominen on vaikeampaa. Usein henkilön kanssa on ollut vuosia, vuosikymmeniä tai vähintään kuukausia tai viikkoja, jolloin tekijään on luottanut ja hän on rikkonut luottamuksen. Lisäksi teot ovat toistuvia eikä yksittäinen hyökkäys.
Kerran sanottiin ettei haluta kuunnella.
Kaipa nyt joku löytyy jolle voi puhua.
Olen kuin riivattu välillä kun en saa näitä pahoja pois itsestäni.
Ne jatkuvat vaan.
Terapiaan.