Väkivallan aiheuttamat pahat olot ja ahdistukset

Vierailija kirjoitti:

Kaikkia ei voi pelastaa.

Uskon että voi.

Vierailija kirjoitti:

Kaikkia ei voi pelastaa.

Kyllä voi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle tapahtui vuosi sitten jotain, mikä nosti lapsuustraumat pintaan ja vuoden verran olen nyt sitten ollut ihan eri tavalla traumatisoitunut kuin koskaan aiemmin elämässäni. Nyt alkaa kyllä jo vähän helpottaa. 

Jos sinulla ei ole rahaa, löytäisitkö sen verran kuitenkin, että ostaisit vähän jotain maaleja, siveltimiä ja paperia ja yritä purkaa vaikka paperille kuvina sitä, miltä se kipu tuntuu. Se saatta lähteä avautumaan ja poistumaan siitä. 

Jos haluat kertoa, minkätyyppisestä traumasta on kyse, täällä ehkä osattaisiin vinkata sinulle sopivaa vertaistukiyhdistystä, josta saa apua ilmaiseksi. Esimerkiksi nämä sivut ovat lapsena hyväksikäytetyksi tulleille aikuisille. https://suomendelfins.fi/

Tuttu yhdistys kyllä. Sen muun lisäksi oli sadismia, ankaraa väkivaltaa, niistä ei voi edes puhua. Vuosikausia kestänyttä kidutusta ja hullun touhuja talo täynnä.

Siksi kroppa on kipeä.

Miksi ei voi puhua? Ei ole ketään, joka ottaisi puheesi vastaan? Entä jos edes kirjoittaisit sen, maalaisit sen, laulaisit sen tms? Se pitää saada ulos sinusta, sinun kehostasi. Niin kauan kuin et ilmaise sitä ulos, se särkee ja kalvaa sisälläsi, saastuttaa sinua. Sinä et ole sitä halunnut, älä kanna sitä enää ylimääräisiä vuosia lisää. 

Kun uudelleentraumatisoiduin, päätin, että tällä kertaa en suojele tekijää enkä ole hiljaa. Olen puhunut kaikki noloimmatkin tapahtumat ulos itsestäni. Ja samalla myös niitä vanhoja. Se on ollut raskasta, mutta mielestäni myös välttämätöntä. Olen kasvanut siinä paljon ja muovautunut. 

Kun tekijä ei ole joku vieras puukkoryöstäjä tai puskarais**ri niin kertominen on vaikeampaa. Usein henkilön kanssa on ollut vuosia, vuosikymmeniä tai vähintään kuukausia tai viikkoja, jolloin tekijään on luottanut ja hän on rikkonut luottamuksen. Lisäksi teot ovat toistuvia eikä yksittäinen hyökkäys. 

Tämä! Asia helpottaa kun siitä tekee jollain lailla julkisen/näkyvän. Näkee sen pahan asian edessään konkreettisesti ja voi aloittaa sen käsittelyn pois. Itseäni auttoi kun kirjoitin kaiken ulos itsestäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle tapahtui vuosi sitten jotain, mikä nosti lapsuustraumat pintaan ja vuoden verran olen nyt sitten ollut ihan eri tavalla traumatisoitunut kuin koskaan aiemmin elämässäni. Nyt alkaa kyllä jo vähän helpottaa. 

Jos sinulla ei ole rahaa, löytäisitkö sen verran kuitenkin, että ostaisit vähän jotain maaleja, siveltimiä ja paperia ja yritä purkaa vaikka paperille kuvina sitä, miltä se kipu tuntuu. Se saatta lähteä avautumaan ja poistumaan siitä. 

Jos haluat kertoa, minkätyyppisestä traumasta on kyse, täällä ehkä osattaisiin vinkata sinulle sopivaa vertaistukiyhdistystä, josta saa apua ilmaiseksi. Esimerkiksi nämä sivut ovat lapsena hyväksikäytetyksi tulleille aikuisille. https://suomendelfins.fi/

Tuttu yhdistys kyllä. Sen muun lisäksi oli sadismia, ankaraa väkivaltaa, niistä ei voi edes puhua. Vuosikausia kestänyttä kidutusta ja hullun touhuja talo täynnä.

Siksi kroppa on kipeä.

Miksi ei voi puhua? Ei ole ketään, joka ottaisi puheesi vastaan? Entä jos edes kirjoittaisit sen, maalaisit sen, laulaisit sen tms? Se pitää saada ulos sinusta, sinun kehostasi. Niin kauan kuin et ilmaise sitä ulos, se särkee ja kalvaa sisälläsi, saastuttaa sinua. Sinä et ole sitä halunnut, älä kanna sitä enää ylimääräisiä vuosia lisää. 

Kun uudelleentraumatisoiduin, päätin, että tällä kertaa en suojele tekijää enkä ole hiljaa. Olen puhunut kaikki noloimmatkin tapahtumat ulos itsestäni. Ja samalla myös niitä vanhoja. Se on ollut raskasta, mutta mielestäni myös välttämätöntä. Olen kasvanut siinä paljon ja muovautunut. 

Kun tekijä ei ole joku vieras puukkoryöstäjä tai puskarais**ri niin kertominen on vaikeampaa. Usein henkilön kanssa on ollut vuosia, vuosikymmeniä tai vähintään kuukausia tai viikkoja, jolloin tekijään on luottanut ja hän on rikkonut luottamuksen. Lisäksi teot ovat toistuvia eikä yksittäinen hyökkäys. 

Tämä! Asia helpottaa kun siitä tekee jollain lailla julkisen/näkyvän. Näkee sen pahan asian edessään konkreettisesti ja voi aloittaa sen käsittelyn pois. Itseäni auttoi kun kirjoitin kaiken ulos itsestäni.

Aion kirjoittaa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Sähköhoidolla saa poistettua muistoja mikä helpottaa traumoja.

Ehkäpä.

Tosin mulla ne on myös kropassa kaikki, siinäpä se onkin.

Maksaisin vaikka satoja tuhansia euroja kunhan pääsisin eroon pahoista traumaoireista ja valtavasta pelosta.

Tampereella on Sara Hildenin taidemuseossa Thomas Houseagon näyttely. Hänellä on lapsuuden trauma ja hän käsittelee sitä teoksissaan. Osa teoksista kumpusi hyväksikäyttäjän kuolemasta, kun trauma alkoi purkautua. Ne teokset ovat todella mustia ja niitä voi olla vaikea katsoa. Uudemmissa teoksissa on mukana myös kauneutta ja väriä. Jos asut Tampereella, käyt siellä päin ja taide kiinnostaa, niin kannattaa käydä katsomassa. Kokemus tulee näissä hyvin vahvasti esiin. Ehkä ap voisit saada lohtua ja vertaistukea.

Vierailija kirjoitti:

Tampereella on Sara Hildenin taidemuseossa Thomas Houseagon näyttely. Hänellä on lapsuuden trauma ja hän käsittelee sitä teoksissaan. Osa teoksista kumpusi hyväksikäyttäjän kuolemasta, kun trauma alkoi purkautua. Ne teokset ovat todella mustia ja niitä voi olla vaikea katsoa. Uudemmissa teoksissa on mukana myös kauneutta ja väriä. Jos asut Tampereella, käyt siellä päin ja taide kiinnostaa, niin kannattaa käydä katsomassa. Kokemus tulee näissä hyvin vahvasti esiin. Ehkä ap voisit saada lohtua ja vertaistukea.

Kiitos. Olenkin juuri saapunut Tampereelle. Ehkäpä käynkin tuolla museossa.

Amazon audible trial. Kuuntele tietyn aikaa ilmaiseksi kirjoja. Muista perua ajoissa.

Ghost wounds, abuse. Koita noilla hakea.

Minulla auttoi pahoinpitelyn jälkeen EDMR. Kun muisto tunkee mieleen ja tunnet ahdistuvasi, sivele kädellä valgushermoa. Lähtee korvan alta pitkin kaulaa. Se auttaa laskemaan vireystilaa. Toisena konstina perhostaputukset. Laita käsivarret ristiin rinnalle, kämmenet olkapäitä vasten. Taputat kummallakin kädellä hyvältä tuntuvaan, suht tiheään tahtiin. Keskity liikkeeseen. Huomaat miten ahdistus alkaa hellittää ja lopeta, kun olo on rauhallinen. Toista aina kun ahdistaa.

Minullakin on jonkinlaisia väkivaltaan liittyviä traumoja ollut. Nuoruusvuosina niin kauan kuin mietin niitä, kirjoittelin niistä ja selitin yhä uusille terapeuteille ja luin traumoja käsittelevää kirjallisuutta, ikään kuin velloin siinä menneessä pahassa enkä pystynyt ottamaan vastaan mitään uutta hyvää. Kai tämä oli tarpeellinenkin työstövaihe, mutta jossain vaiheessa vain tajusin, ettei tämä johda mihinkään. Etsin elämään ihan uudenlaisia harrastuksia, ihmisiä, ympäristöjä ja kokemuksia, ja vähitellen tilanne on muuttunut paremmaksi. Voin nyt hyväksyä, että se kaikki on tapahtunutta, ollutta ja mennyttä. Paska juttu, mutta kun olen niistä selvinnyt, tiedän, ettei ole kovin monta asiaa, mistä en selviäisi. 

En voi taata, että sama toimii muilla. Mutta kannattaa kokeilla.

Jos on joustavat aivot, ei välttämättä tarvitse ammattiapua. Mutta pahimmissa tapauksissa täytyy lähes eristäytyä, jotta voi parantua ja kukaan ei käytä mitään väkivallan muotoa, kuten henkistä.

Vierailija kirjoitti:

Minulla auttoi pahoinpitelyn jälkeen EDMR. Kun muisto tunkee mieleen ja tunnet ahdistuvasi, sivele kädellä valgushermoa. Lähtee korvan alta pitkin kaulaa. Se auttaa laskemaan vireystilaa. Toisena konstina perhostaputukset. Laita käsivarret ristiin rinnalle, kämmenet olkapäitä vasten. Taputat kummallakin kädellä hyvältä tuntuvaan, suht tiheään tahtiin. Keskity liikkeeseen. Huomaat miten ahdistus alkaa hellittää ja lopeta, kun olo on rauhallinen. Toista aina kun ahdistaa.

Ok. Oon ajatellut jos menisin omakustanteisesti emdr-terapiaan.

Voin kokeilla tuota konstia mistä kerroit.

Vierailija kirjoitti:

Minullakin on jonkinlaisia väkivaltaan liittyviä traumoja ollut. Nuoruusvuosina niin kauan kuin mietin niitä, kirjoittelin niistä ja selitin yhä uusille terapeuteille ja luin traumoja käsittelevää kirjallisuutta, ikään kuin velloin siinä menneessä pahassa enkä pystynyt ottamaan vastaan mitään uutta hyvää. Kai tämä oli tarpeellinenkin työstövaihe, mutta jossain vaiheessa vain tajusin, ettei tämä johda mihinkään. Etsin elämään ihan uudenlaisia harrastuksia, ihmisiä, ympäristöjä ja kokemuksia, ja vähitellen tilanne on muuttunut paremmaksi. Voin nyt hyväksyä, että se kaikki on tapahtunutta, ollutta ja mennyttä. Paska juttu, mutta kun olen niistä selvinnyt, tiedän, ettei ole kovin monta asiaa, mistä en selviäisi. 

En voi taata, että sama toimii muilla. Mutta kannattaa kokeilla.

Varmasti tuokin on hyvä juttu.

Mulla vaan tulee ihan väkisin ne muistot päivittäin esiin ja ne ovat kammottavia.

Onko tekijä tuomittu?

Vierailija kirjoitti:

Onko tekijä tuomittu?

Ei. Rikoksena lienee vanhentunut ja vaikea syyttää vanhempaansa joka on ikääntynyt.

Vierailija kirjoitti:

En ole ihan varma, mutta luulen että on olemassa sellainen paikka kuin terveyskeskus, johon voi varata ajan lääkärille ja hän sitten tarvittaessa ohjaa jatkohoitoon.

Aivan oikein. On myös paikka väkivallan uhrit. Jossa käsitellään niin henkinen väkivalta kuin jos on ruumillinen väkivata koettu? Ne ovat molemmat saman arvoisia terapiassa. Niin miehille kuin naisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole ihan varma, mutta luulen että on olemassa sellainen paikka kuin terveyskeskus, johon voi varata ajan lääkärille ja hän sitten tarvittaessa ohjaa jatkohoitoon.

Aivan oikein. On myös paikka väkivallan uhrit. Jossa käsitellään niin henkinen väkivalta kuin jos on ruumillinen väkivata koettu? Ne ovat molemmat saman arvoisia terapiassa. Niin miehille kuin naisille.

Mikäs sellainen paikka on ja missä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole ihan varma, mutta luulen että on olemassa sellainen paikka kuin terveyskeskus, johon voi varata ajan lääkärille ja hän sitten tarvittaessa ohjaa jatkohoitoon.

Aivan oikein. On myös paikka väkivallan uhrit. Jossa käsitellään niin henkinen väkivalta kuin jos on ruumillinen väkivata koettu? Ne ovat molemmat saman arvoisia terapiassa. Niin miehille kuin naisille.

Sellaista paikkaa ei löydy väkivaltaa kokeneille.