Miten jotkut voi olla neljänkin lapsen synnyttämisen jälkeen yhtä timmissä kunnossa kuin ennen lasten syntymää?

Jos valmistautuu lapsen saamiseen hyvin. Liikkuu ja pitää huolta itsestään. Ottaa sen osaksi päivittäistä rutiinia.

Hyvät tukiverkot, jotta jaksamista riittää.

Ei tee paljon muuta kuin keskittyy lapsiinsa ja itsensä kunnossa pitämiseen.

Sinällään raskaus ei välttämättä aiheuta muuta kuin vatsanahan venymistä ja ehkä alapäähän pieniä muutoksia. Imettäminen löysyttää rintoja.

Jos kaikki menee siis hyvin.

Mulle ei tullut raskausarpia, mutta vatsalihakset venähti erilleen toisistaan (vatsalihasten erkauma) ja siihen vielä keisarinleikkausarvet, eli kun lihakset vedetään puukolla kolmesti ja parin vuoden välein poikki, niin ei ne siitä hermojen katkaisusta heti toivu ja silleen jäivät.  Vuosiksi. Välissä oli selkeä nyrkinmentävä rako ja alavatsa oli ihan tunnoton.....ja maha jäi sen näköiseksi, kuin olisin raskaana. Eikä niitä saa ryhtyä treenaamaan heti, vaan pitää aloittaa aika varovasti. Minä menin lopulta fyssarille neuvoja hakemaan. Joiltain on kuulemma ommeltukin yhteen. 

Vierailija kirjoitti:

Syö riittävän vähän, mutta oikein, ja treenaa kroppaansa. Siinä se ainoa "salaisuus".

Jokainen voi ruveta fitness kissaksi, jos vaan tekee työtä sen eteen. Katsokaa se Iina Kuustosen uusi leffa, jossa treenaa oikeasti itsensä lyhyessä ajaksi fitness urheilijaksi. Samaan pystyy kuka vaan.

Lihaksikas vartalo on kaikille mahdollinen, mutta kaunis ei.

Olin joskus tilaisuudessa, jossa oli lestadiolaisäitejä.

Ei heistä ulkonäön perusteella olisi voinut päätellä lasten lukumäärää.

Yhdelläkin oli 11 lasta (nuorin oli vauva kaukalossa) ja äiti oli hyvin timmissä kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Mutta luulis neljän lapsen vievän niin paljon aikaa/jaksamista/energiaa että miten jotkut jaksaa siitä huolimatta huolehtia itsestäänkin?

Silti jotkut on yhtä pirtsakan näköisiä kuin heillä ei lapsia olisikaan.

Vai senkö takia pysyy hoikkana ettei vaan oo aikaa syödä?🤔 Ap

Otetaan esimerkiksi vaunulenkit. Toisilla on sellaiset juoksuun sopivat kärryt ja toiset laahustaa kännykkä kädessä ja vielä joku suklaapatukka eväänä.

Vierailija kirjoitti:

Mutta luulis neljän lapsen vievän niin paljon aikaa/jaksamista/energiaa että miten jotkut jaksaa siitä huolimatta huolehtia itsestäänkin?

Silti jotkut on yhtä pirtsakan näköisiä kuin heillä ei lapsia olisikaan.

Vai senkö takia pysyy hoikkana ettei vaan oo aikaa syödä?🤔 Ap

Mulla ei ole ollut ikinä taipumusta lihomiseen ja kolmannen lapsen imetys vei musta viimeisetkin mehut, olin silloin mitoissa 175/54.

Vierailija kirjoitti:

Mä painoin 3. lapsen jälkeen 52kg, eli normaalipainon alarajalla. 4. lapseni sain 41v:nä ja painoni oli silloin noussut normaalipainon puoliväliin. Synnytyksen jälkeen heti painoin 3,5kg vähemmän kuin ennen raskautta.

Olen aina kävellyt muutaman kilometrin matkat kauppaan vaunujen kanssa, ulkoillut ja liikkunut lasten kanssa päivittäin. Syön luonnostaan pieniä annoksia. Lihaskunto on kasvanut 2 taloraksalla, en tarvitse salia.

Makeaa rakastan mutten syö päivittäin, sipsejä tai sidukkaa ei koskaan.

Käyn myös töissä joten itsestäni huolehtiminen (hiukset, vaatteet, hyvin kevyt meikki) on itsestään selvää

En ainakaan itse käsitä entiseltä näyttämistä raskauden jälkeen pelkän painon palautumisena. Isolle osalle jää raskausarpia, löysää ihoa, riippuvat rinnat jne. Uskon että sitä tässäkin haetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syö riittävän vähän, mutta oikein, ja treenaa kroppaansa. Siinä se ainoa "salaisuus".

Jokainen voi ruveta fitness kissaksi, jos vaan tekee työtä sen eteen. Katsokaa se Iina Kuustosen uusi leffa, jossa treenaa oikeasti itsensä lyhyessä ajaksi fitness urheilijaksi. Samaan pystyy kuka vaan.

Lihaksikas vartalo on kaikille mahdollinen, mutta kaunis ei.

APhan ei puhunut kauneudesta mitään.

"Miten jotkut voi olla neljänkin lapsen synnyttämisen jälkeen yhtä timmissä kunnossa kuin ennen lasten syntymää?"

Tuohon timmiyteen ainoa vastaus on ruokavalio ja treeni.

Niinkuin tässä onkin jo moni sanonut... Geenit.

Itse kolmen äitinä lisään sen, että varmasti riippuu miten synnytys menee. Itse palauduin nopeasti ja melkein kaikkien kanssa pääsin vaunulenkeille heti pian kotiuduttuani.

Auttoi myös se, kun esikoinen oli koliikki vauva ja nukkui ainoastaan ulkona rattaiden ollessa liikkeellä. Ulkoilu oli ainoa asia, jolla pysyin järjissäni, niin ei päässyt kilot kertymään.

Väitän myös, että osa porukasta tekee raskaudesta tekosyyn ahmimiselle. Vaikea kuvitella, että olisin pistänyt miestä yömyöhällä ostamaan hampurilaisateriaa, niinkuin moni kehui. Toki tässäkin varmaan ne geenit myös vaikuttaa. Omat himot oli lähinnä appelsiinit ja mansikat, niin ei päässyt kaloreita kertymään.

Ja sitten toki jos somea katsot, niin voi vaikuttaa kuvankäsittelyt yms. Juuri oli Therouxin dokumentissa eräs mamma, jolla ihana someidylli ja samalla yritti itsemurhaa useampia kertoja. Ei se some mitään kerro.

Imetys ja vain liikkuvissa vaunuissa nukkuva vauva on kyllä paras laihdutuskeino, mitä tiedän.

Geeneistä kiinni. Itse olen niitä epäonnisempia. Iho- ja kudostyyppi ei joustava, joten kun rinnat ja maha paisui, iho repeili leveille tummille raskausarville. Ja kun raskaus oli ohi, sekä alavatsa että rinnat jäi raskausarpisiksi, roikkuviksi tyhjiksi ihopusseiksi. Vaatteet päällä tätä ei välttämättä niin huomaa vaan voin näyttää jopa ihan timmiltä koska olen hoikka ja tuollainen tyhjä nahka puristuu vaatteiden alla aika hyvin kasaan eikä niinkään pömpötä. Mutta karun näköinen olen ilman vaatteita.

Vierailija kirjoitti:

Geeneistä kiinni. Itse olen niitä epäonnisempia. Iho- ja kudostyyppi ei joustava, joten kun rinnat ja maha paisui, iho repeili leveille tummille raskausarville. Ja kun raskaus oli ohi, sekä alavatsa että rinnat jäi raskausarpisiksi, roikkuviksi tyhjiksi ihopusseiksi. Vaatteet päällä tätä ei välttämättä niin huomaa vaan voin näyttää jopa ihan timmiltä koska olen hoikka ja tuollainen tyhjä nahka puristuu vaatteiden alla aika hyvin kasaan eikä niinkään pömpötä. Mutta karun näköinen olen ilman vaatteita.

Sitä varten on plastiikkakirurgia. Leikkauta ne tyhjät nahkat pois, kun selvästi häiritsevät sinua.

Ihan oikeasti. Turha kärsiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syö riittävän vähän, mutta oikein, ja treenaa kroppaansa. Siinä se ainoa "salaisuus".

Jokainen voi ruveta fitness kissaksi, jos vaan tekee työtä sen eteen. Katsokaa se Iina Kuustosen uusi leffa, jossa treenaa oikeasti itsensä lyhyessä ajaksi fitness urheilijaksi. Samaan pystyy kuka vaan.

Lihaksikas vartalo on kaikille mahdollinen, mutta kaunis ei.

APhan ei puhunut kauneudesta mitään.

"Miten jotkut voi olla neljänkin lapsen synnyttämisen jälkeen yhtä timmissä kunnossa kuin ennen lasten syntymää?"

Tuohon timmiyteen ainoa vastaus on ruokavalio ja treeni.

Tartuinkin tuohon fitnessKISSA sanaan, joka kyllä pitää sisällään sen oletuksen, että kroppa on oikean muotoinen.

Kyllä mä geenejä kiittäisin. Itse olen naurettavan hyvässä kunnossa fyysisellä ulkomuodoltani vaikka kaksi lasta olen sisälläni kasvattanut. Itsellä ei kiloja juuri tule, ja kudostyyppi oli helposti palautuva. Näkyy myös kasvoissa, koska en ole saanut yhtään ryppyjä. Kudokset ihmisillä on erilaisia, samoin taipumus kerätä rasvaa. Itse urheilen 'normaalisti' (pari kertaa viikossa sali ja kävelyt koiran kanssa) sekä syön ilman rajoitteita ja näytän silti siltä, että olisin lapseton ja eläisin hullun terveellisesti. Voin kyllä sanoa, että ei ole itsestäni kiinni tämä. N33

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä geenejä kiittäisin. Itse olen naurettavan hyvässä kunnossa fyysisellä ulkomuodoltani vaikka kaksi lasta olen sisälläni kasvattanut. Itsellä ei kiloja juuri tule, ja kudostyyppi oli helposti palautuva. Näkyy myös kasvoissa, koska en ole saanut yhtään ryppyjä. Kudokset ihmisillä on erilaisia, samoin taipumus kerätä rasvaa. Itse urheilen 'normaalisti' (pari kertaa viikossa sali ja kävelyt koiran kanssa) sekä syön ilman rajoitteita ja näytän silti siltä, että olisin lapseton ja eläisin hullun terveellisesti. Voin kyllä sanoa, että ei ole itsestäni kiinni tämä. N33

Ei kai 33-vuotiaalla mitään ryppyjä kuulu ollakaan..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä geenejä kiittäisin. Itse olen naurettavan hyvässä kunnossa fyysisellä ulkomuodoltani vaikka kaksi lasta olen sisälläni kasvattanut. Itsellä ei kiloja juuri tule, ja kudostyyppi oli helposti palautuva. Näkyy myös kasvoissa, koska en ole saanut yhtään ryppyjä. Kudokset ihmisillä on erilaisia, samoin taipumus kerätä rasvaa. Itse urheilen 'normaalisti' (pari kertaa viikossa sali ja kävelyt koiran kanssa) sekä syön ilman rajoitteita ja näytän silti siltä, että olisin lapseton ja eläisin hullun terveellisesti. Voin kyllä sanoa, että ei ole itsestäni kiinni tämä. N33

Ei kai 33-vuotiaalla mitään ryppyjä kuulu ollakaan..

Kyllä useimmilla alkaa ikä näkymään vähän silmäkulmassa tai otsassa ihan kasvot levossakin. Se on aivan normaalia. Pystyy sanomaan että ikä alkaa kolmosella, ei kakkosella.

Ihan tuuripeliä. Olen pienikokoinen ja lyhyt nainen. Ekasta raskaudesta palauduin täysin ennalleen. Synnärillä oli jo normaalit vaatteet päällä. Tokasta sain perinteisen mammavatsan, jossa on pieni röllykkä ja pysyvä erkauma. Kuvioihin tuli ne "kamalat" mummoalkkarit ja korkeavyötäröiset housut, jotka estää tota alavatsaa hyllymästä kävellessä. Tissit on kyllä ihan kivat vielä, mutta sen selittää ehkä maltillinen painonnousu normaalin painon alarajoilta ylärajalle. 5kg kevyempänä vatsallakin olisi pelkkä kasa löysää nahkaa ja rinnat mallia a-kupin patalappu. Olo on ihme kyllä mukavampi vähän pyöreämpänä.

Kroppa oli helppo saada kuosiin,rintoja ei treeni pelasta,ne fixasin kuntoon.viisi lasta,hyvältä näytän.

Minulla kaksi lasta, nuorin jo 4-vuotias. Nyt vasta olen samassa painossa kuin ennen ensimmäistä raskautta. Ja vaikka paino on sama, mahan alue ei ole palautunut ennalleen ja välillä näyttää vieläkin, että olisin raskaana. Myöskään vanhat vaatteet eivät mahdu. Eli aika paljon se kropan muoto on muuttunut, vaikka painoa 56 kiloa.