Äitini oli tossu. Hän ei ikinä puolustanut meitä lapsia.

Millä tavalla se ilmeni?

Sama juttu. Aina minä oli syyllinen hänen mielestään, vaikka olisin saanut joltain t*rpaan.

Jos perheessä asui vihainen virtahepo (kännikala isäpuoli, isä tms.), joka olisi ollut äidille väkivaltainen, niin opettele antamaan anteeksi. Henkisellä tai ja fyysisellä väkivallalla murretaan ihmisen mieli.

tussu se oli!

Äitini ei ole tossu, mutta joo, samanlaista oli. Jos porukalla oli töpeksitty, kaverin äiti aina uskoi mitä kaveri selitti silmät suut täyteen, ja ikinä vika ei ollut hänessä. Meidän äiti aina vain ripitti meitä kotona, että valehtelemme, koska Jonnan äiti oli sanonut syyn olevan meissä. Esim. kerran kaveri "karkasi" ulkomaille. Olin kuulemma houkutellut hänet siihen. 😎 Enkä ollut edes mukana tai sellaista suunnitellut.