Lue keskustelun säännöt.
Olenko minä vastuussa mieheni tekemisistä?
15.10.2022 |
Olimme kyläilemässä kaveripariskunnan luona. He olivat ottaneet koiranpennun. Koira ei nyt enää mikään pikkupentu ole, mutta jotain pennun ja nuoren koiran välistä. Vierailu oli kutakuinkin jo pian päättymässä ja olimme jo juuri tekemässä lähtöä kun koira iltavilliintyi ja hepuloi ympäri asuntoa vauhdissa ruikkien pissaa ympäriinsä.
Mieheni puuskahti siihen, onpa siinä tyhmä koira ja naureskellen sanoi, että meille ei sitten koiraa tule. Juteltiin vielä jonkin aikaa ja sitten lähdettiin kotiin.
Sain päivällä kaveripariskunnan naispuoliskolta tekstarin, että mieheni voisi vähän miettiä mitä sanoo. Koirasta ikävästi sanominen oli tuntunut pahalta ja tajuaako mieheni, että koira on vielä pentu. Pentukoirille sattuu vahinkoja.
Ok, mutta miksi kaveripariskunnan naispuolisko valittaa minulle (naiselle) mieheni tekemisistä? Ihan yhtä tuttuja olemme hänelle molemmat. Olenko nyt hänen mielestään kouluttanut mieheni väärin ja joku on mennyt kotikasvatuksessa pieleen. Odottaako hän nyt, että kotona asiasta keskustellaan, läksytän miestä ja annan miehelle viikon kännykkäkieltoa.
Kommentit (73)
No varmaan siksi, että miehet eivät jaksa kauheasti välittää ja vatuloida tuollaista asiaa.
Miehillä ei mene tuollaiset asiat tunteisiin, ja miehet kokevat turhasta valittavat ihmiset raskaiksi tyypeiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanooko miehesi yleensäkin mitä mieleen juolahtaa? Jollain tavoin sosiaaliset käytöstavat puuttuvat? Toki ei ole sinun syysi, mutta joudut itsekin sietämään hänen kommenttejaan koko lopun ikääsi.
Olihan tuo tyhmästi sanottu, en sitä kiellä. Mutta miksi minä joudun kantamaan siitä vastuun ja oletetusti pitämään äidillisen puhuttelun miehelle koiranpennuista, möläyttelystä ja muita kunnioittavasta käytöksestä.
-ap-
Vierailija kirjoitti:
Olet vastuussa jos olette naimisissa. Olet luvannut huolehtia myötä- ja vasta mäissä. Eli 50-50 on teidän huoltosuhteenne.
Vain jos mies iltahepuloisi ja juoksisi pissaamassa ympäri huushollia.
Silloinkin voisi sanoa, että ompa tyhmä mies.
Vierailija kirjoitti:
Voit vastata, että tulikohan viesti nyt oikealle ihmiselle, mieshän se typerästi sanoi.
Ei taitaisi viestejä ainakaan sen jälkeen tulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No vähän samaa sarjaa tämäkin meillä työporukassa:
Meillä on työporukka. Viisi miestä ja kaksi naista (minä ja eräs toinen nainen). Käydään usein porukalla syömässä työpaikkaruokalassa. Tämä nainen oli käymässä työterveydessä ja oli palaamassa takaisin. Kaikki vaan unohtivat asian ja lähdimme syömään.
Nainen oli palattuaan vähän loukkaantunut kun häntä ei oltu odotettu, että olisimme menneet yhdessä syömään. Mutta ainoa kenelle hän valitti asiasta olin minä ja kahden kesken kysyi, että mikä juttu, ei ollut kiva hei kun häntä ei odotettu. Kun palattiin muun porukan luokse, hän iloisesti ja normaalisti jutteli miesten kanssa eikä sanallakaan maininnut pahasta mielestään kun häntä ei odotettu syömään.
Tässä nyt yksi esimerkki, mutta minut naisena vastuutetaan ryhmän toiminnasta, ei miehiä.
Kyse on myös siitä, että sinä et sanonut vastaan, miehet tod näk olisivat. Olit helppo kohde moitteille.
Miehet eivät myöskään välitä tällaista niin paljon, jos ei Penaa näy ja vatsa kurnii, niin lompsitaan syömään vaan. Pena tulee sitten kun tulee ja ehtii. Se ei ole ongelma Penalle eikä kenellekään muullekaan.
Nämä loukkaantumiset ovat sitten naisten hommaa, ja siksi niistä toiselle naiselle sanotaankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanooko miehesi yleensäkin mitä mieleen juolahtaa? Jollain tavoin sosiaaliset käytöstavat puuttuvat? Toki ei ole sinun syysi, mutta joudut itsekin sietämään hänen kommenttejaan koko lopun ikääsi.
Olihan tuo tyhmästi sanottu, en sitä kiellä. Mutta miksi minä joudun kantamaan siitä vastuun ja oletetusti pitämään äidillisen puhuttelun miehelle koiranpennuista, möläyttelystä ja muita kunnioittavasta käytöksestä.
-ap-
Olisiko puhuttelun pitäminen edes vastuunottoa? Mitä se muuttaisi? Harva ihminen on niin kuuliainen edes puolisolle että muuttaisi käytöstää.
Nainen on perheen moraalinen vartija.
Naisen tehtävä on huolehtia, että mies ja muut lapset käyttäytyvät normien ja kaikkien - myös kirjoittamattomien - sääntöjen mukaisesti.
Mies ei välttämättä näitä kaikkia sääntöjä tunne, koska niitä on naisten maailmassa loputtomasti ja jos jostain asiasta ei ole kirjoittamatonta sääntöä, niin sellainen on äkkiä keksitty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että mä inhoan näitä jälkivatulointeja. Kivan illan jälkeen seuraavana päivänä tulee viestiä, kun niin mieleni pahoitin. Menee pohja edellisiltaisesta kivasta asiasta.
Miksi ei voi samantien asiaa selvittää ja hoitaa, vaikka ilmaisemalla pahan mielen ja kysymällä, mitä toinen tarkoitti sanoillaan.
Ei ap. Kunhan avauduin
En koe olevani vastuussa kenenkään muun sanomisista tai tekemisistä. Jos nelikymppiset lapseni kännäävät tai sekoilevat minkäs minä sille voin? Päivittelijöille voi aina kertoa että maailma olisi paljon parempi paikka jos kaikki tekisivät niin kuin minä sanon. Putelle sanoisin että lopeta sotiminen ja sähköyhtiöiden pomoille laskekaa hintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan hyvä, että uskaltaa ilmaista, että pahoitti mielensä, mutta pitäisi tosiaan uskaltaa sanoa se sille henkilölle, jonka sanoista loukkaantui. Todennäköisesti nainen ei uskalla sitä miehellesi sanoa, kun ei tiedä miten hän suhtautuisi. Ilmeisesti luottaa, että sinä haluaisit pahoitella asiaa ja pyydät miestäsi pahoittelemaan sanomisiansa.
Et ole. Kehottaisin kanssa lähettämään viestin suoraan miehelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä oli naisen reaktio kun kerroit hänelle että välität viestin miehellesi? Oliko tyytyväinen?
Voi olla myös kyse siitä, että sinä olet vain yksinkertaisesti helpommin lähestyttävä ja sanot vähemmän todennäköisesti pahasti takaisin. Naiset on yleensä aika kilttejä ja empaattisia ja välttävät suoria konflikteja enemmän kuin miehet ja siksi kaikki negatiivinen palaute kaadetaan aina meidän niskaan. Tämän tunnistaa myös kaikki äidit, kun esim. neuvola ja päiväkoti ilmoittaa kaikki negatiiviset lapseen liittyvät asiat sinulle, ei isälle. Tämän tunnistaa myös hoitajat, joille potilaat purkaa kaiken p*kan, kun taas mieslääkärit ja jopa mieshoitajat saavat vastaansa sen hymyilevän mummelin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Että mä inhoan näitä jälkivatulointeja. Kivan illan jälkeen seuraavana päivänä tulee viestiä, kun niin mieleni pahoitin. Menee pohja edellisiltaisesta kivasta asiasta.
Miksi ei voi samantien asiaa selvittää ja hoitaa, vaikka ilmaisemalla pahan mielen ja kysymällä, mitä toinen tarkoitti sanoillaan.
Ei ap. Kunhan avauduin
Joo sama. Mukavan illan jälkeen lähetettyjä viestejä missä tulee palautetta.
Ja sitten nämä palautteet tulee aina viestillä, kun ei puhumalla voidaan asiaa hoitaa.
Palautteen saajan pitää sitten aktiivisesti lähteä soittelemaan perään tai kirjoittamaan anteeksipyytävää vastinetta.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla myös kyse siitä, että sinä olet vain yksinkertaisesti helpommin lähestyttävä ja sanot vähemmän todennäköisesti pahasti takaisin. Naiset on yleensä aika kilttejä ja empaattisia ja välttävät suoria konflikteja enemmän kuin miehet ja siksi kaikki negatiivinen palaute kaadetaan aina meidän niskaan. Tämän tunnistaa myös kaikki äidit, kun esim. neuvola ja päiväkoti ilmoittaa kaikki negatiiviset lapseen liittyvät asiat sinulle, ei isälle. Tämän tunnistaa myös hoitajat, joille potilaat purkaa kaiken p*kan, kun taas mieslääkärit ja jopa mieshoitajat saavat vastaansa sen hymyilevän mummelin.
Tämä on kyllä niin totta. Päiväkodissa kerrotaan negatiivinen asia äidille ja odotetaan naisen jakavan se perheen sisällä isälle.
Päiväkodista lasta hakevalle isälle taas kujerrellaan ja kerrotaan vain positiivisia juttuja, että Ville-Jalmarilla oli hyvä päivä.
No ehkä hänellä oli helpompi sanoa sulle ku suoraan miehelle
Ota yhteydenotto arvostuksen osoituksena, olet teistä se sosiaalisesti taitavampi, eikä soittaja ole miehesi perään ainakaan julkisesti.
Tjaa a. Pätee myös esimerkiksi kodin siisteyteen, että se on vaan ja ainoastaan naisen vastuulla ja nainen saa kuulla jopa ihan suoraa arvosteluakin kyläilijöiltä, mutta mies ei koskaan, vaikka kyseessä on ihan molempien koti. Sama vaikka tarjottavat.
Meillä opetetaan pojalle että omat puheet/teot, oma vastuu.
Hyvä vastaus olet vastuussa eli 50-50.Syystä en ukkoa riesakseni ottanut.Vahvistaa asiaa kun näitä juttuja lukee.