Lue keskustelun säännöt.
Kuvittelen aina, että joku uusi harrastus tai kurssi pelastaa elämäni
Kommentit (88)
Olen käynyt meditaatio-, mindfulness- ja joogakurssejakin. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joka ainoalla ihmisellä on elämässään kriisivaiheita. On tyhjyyden ja merkityksettömyyden tunteita, on omien arvojen ja tärkeiden asioiden kyseenalaistamista. Masennuskin on normaali reaktio vaikeisiin asioihin.
Jos nämä kasvun paikat pelkistää ja medikalisoi esimerkiksi adhd:ksi, menettää tärkeän mahdollisuuden oppia tuntemaan itsensä ja oman henkisyytensä.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni kuulostaa boreoutilta.
Tuokin muuten liittyy täällä jo mainittuun ADHD/ADD:eehen.
Vierailija kirjoitti:
Joka ainoalla ihmisellä on elämässään kriisivaiheita. On tyhjyyden ja merkityksettömyyden tunteita, on omien arvojen ja tärkeiden asioiden kyseenalaistamista. Masennuskin on normaali reaktio vaikeisiin asioihin.
Jos nämä kasvun paikat pelkistää ja medikalisoi esimerkiksi adhd:ksi, menettää tärkeän mahdollisuuden oppia tuntemaan itsensä ja oman henkisyytensä.
ADHD on neurologinen ominaisuus. Sen diagnosoiminen voi nimenomaan auttaa ymmärtämään itseä ja avaamaan lukkoja. Kaikkien ei tarvitse käyttää edes lääkkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämisen mielekkyys on vuorovaikutteisissa ihmissuhteissa. Eli kurssi, harrastus,työ, kulttuurikokemukset, matkustaminen on pikemminkin lisä kuin sisältö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADHD voi aiheuttaa tuota.
Ei mulla arjessa ole ADHD:n oireita. Pikemminkin päinvastoin, haen ulkoista impulssia nostamaan minut pois passiivisuudesta. Ap
ADD sitten.
ADHD tosiaan voi yllä myös ilman näkyvää ylivilkkautta. Haaveileminen, "juuttuminen" / passiivisuus ja tuo impulssihakuisuus kaikki ADD:n oireita. Hesari-kommentit voi jättää omaan arvoonsa.
Ehkä ADD on normaalia. Jos kaikilla tai suurimmalla osalla ihmisistä on ADD, se selittäisi miksi niin monet epäilevät itsellään sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, ainakin on parempi kuvitella että joku uusi kurssi pelastaa elämän kuin kuvitella uuden ihastuksen/parisuhteen pelastavan elämän.
Kermaperse, joka luulee, että elämän kuuluu olla kivaa. Ei kuulu. Elämään kuuluu vastoinkäymiset siinä kuin ilotkin. Näiden terapiat maksetaan verokuluista. On se niin väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka ainoalla ihmisellä on elämässään kriisivaiheita. On tyhjyyden ja merkityksettömyyden tunteita, on omien arvojen ja tärkeiden asioiden kyseenalaistamista. Masennuskin on normaali reaktio vaikeisiin asioihin.
Jos nämä kasvun paikat pelkistää ja medikalisoi esimerkiksi adhd:ksi, menettää tärkeän mahdollisuuden oppia tuntemaan itsensä ja oman henkisyytensä.
ADHD on neurologinen ominaisuus. Sen diagnosoiminen voi nimenomaan auttaa ymmärtämään itseä ja avaamaan lukkoja. Kaikkien ei tarvitse käyttää edes lääkkeitä.
Mutta mitäs teen sen jälkeen kun olen kyllästynyt siihen ADHD:hen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka ainoalla ihmisellä on elämässään kriisivaiheita. On tyhjyyden ja merkityksettömyyden tunteita, on omien arvojen ja tärkeiden asioiden kyseenalaistamista. Masennuskin on normaali reaktio vaikeisiin asioihin.
Jos nämä kasvun paikat pelkistää ja medikalisoi esimerkiksi adhd:ksi, menettää tärkeän mahdollisuuden oppia tuntemaan itsensä ja oman henkisyytensä.
ADHD on neurologinen ominaisuus. Sen diagnosoiminen voi nimenomaan auttaa ymmärtämään itseä ja avaamaan lukkoja. Kaikkien ei tarvitse käyttää edes lääkkeitä.
Mutta mitäs teen sen jälkeen kun olen kyllästynyt siihen ADHD:hen?
Varaat matkan Trinidad ja Tobagoon. Kyllä se siitä sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän harrastukset tuovat sisältöä elämään ja itsensä kehittäminen on jokatapauksesss eteenpäin vievää sekä itsetuntoa nostavaa.
Vierailija kirjoitti:
No, ainakin on parempi kuvitella että joku uusi kurssi pelastaa elämän kuin kuvitella uuden ihastuksen/parisuhteen pelastavan elämän.
Oletko ap tätä kokeillut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap on trolli. Turhaa käytätte energiaa neuvomiseen.
Selkeästi. Ei vaivaudu edes vastailemaan kysymyksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka ainoalla ihmisellä on elämässään kriisivaiheita. On tyhjyyden ja merkityksettömyyden tunteita, on omien arvojen ja tärkeiden asioiden kyseenalaistamista. Masennuskin on normaali reaktio vaikeisiin asioihin.
Jos nämä kasvun paikat pelkistää ja medikalisoi esimerkiksi adhd:ksi, menettää tärkeän mahdollisuuden oppia tuntemaan itsensä ja oman henkisyytensä.
ADHD on neurologinen ominaisuus. Sen diagnosoiminen voi nimenomaan auttaa ymmärtämään itseä ja avaamaan lukkoja. Kaikkien ei tarvitse käyttää edes lääkkeitä.
Mutta mitäs teen sen jälkeen kun olen kyllästynyt siihen ADHD:hen?
Varaat matkan Trinidad ja Tobagoon. Kyllä se siitä sitten.
Hyvää matkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, ainakin on parempi kuvitella että joku uusi kurssi pelastaa elämän kuin kuvitella uuden ihastuksen/parisuhteen pelastavan elämän.
Oletko ap tätä kokeillut?
Trinidad ja Tobagosta löytynee pari suhdetta.
un ei pidä asettaa harrastuksille tuollaisia vaatimuksia. Nautit vaan yhden harrastuskerran kerrallaan. Samoin kurssilla keskity oppimiseen ja uudesta innostumiseen. Älä kehittele mitään turhia odotuksia.
Mä ajattelin samoin. Aloitin syväjumpan ja soittotunnit. Nyt vaan en enää ehdi tekemään töitä, kun jumppa alkaa klo 15.30 ja soittotunnit klo 16. Jää työpäivät lyhyeksi kun aamuisin viitsin aloittaa vasta 8.30 - 9. Pitäisi jaksaa tehdä ylitunteja muina päivinä tai opetella heräämään aiemmin aamuisin. Ei oo harrastukset pelastanut mun elämää.
Eihän ne auta. Eikä uusi hiustyyli, vaatteet, tai mitkään muut mielenkiinnon kohteet. Silti joudut olemaan vaan ihan oma itsesi.
Elämä on ihan tavallista arkea. Töitä 8 tuntia, kaupassa käyntiä, siivoamista. Roskat ulos, matot pitää imuroida. Ja sitten me katsellaan videoita ihmisistä jotka elävät "Parasta omaa totuuttaan" tms. samoilevat eteerisesti metsissä (täydessä tällingissä mind you), joogailevat rannalla (heti sen jälkeen kun ovat viritelleet kameran ja valot) jne.
Ei elämä ole sellaista. Just siivoilin pyttyä. Arjen tylsimpiä hommia, mutta jos senkin jättää tekemättä niin edestään löytää.
Mielestäni kuulostaa boreoutilta.