Onko psykologien puheet aina tällaisia? Ei aiempaa kokemusta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuntapuolella tapaa vaikka mitä hiippareita. En menisi toista kertaa. Ties mitä puppua sinusta kirjaa papereihin.

En aiokaan mennä, mutta täällä ei ilmeisesti ole kuin tuo yksi psykologi. Erikoinen asetelma, että hän lähtökohtaisesti oli puolison (joka ei siis paikalla ollut) puolella !! ja teilasi kaikki puheeni.

Eihän sen psykologin tarkoitus olekaan vaan silitellä sinua päähän, esittää olevansa kaikessa samaa mieltä ja myötäillä kaikkea sanomaasi. Toki hänen on tarkoitus kunnioittaa sinua ja olla siinä mielessä turvallinen, ettei hyökkää tai hauku. Mutta hänen tehtävänsä on myös analysoida, herättää ajatuksia ja yrittää löytää ratkaisuja.

Noissa on monenlaista viheltäjää. Mulle laukoi eräs psykologi kuin yksinpuhellen kaikenlaista kuten "joo-o, se minä on hyvin heikko" ja "tuo menee jo traumaoireilun puolelle" ja tottahan nuo juttunsa olivat, töksäytteli niitä vaan niin tökerösti että mietin että joku hauraampi voisi mennä moisesta aivan raiteiltaan. Erikoista oli myös se ettei kyseinen psykologi ottanut katsekontaktia lainkaan, tuijotti lattiaa puhuessaan. Kävin kaksi kertaa hänen luonaan ja totesin että ehkä mulla on asiat sittenkin ihan hyvin :D Kävin kyllä vielä terapian myöhemmin joka auttoi.

Vierailija kirjoitti:

Vaikea arvioida, kun emme olleet itse kuulemassa keskustelun sävyä.

Tuollainen voi olla jonkun puheenparressa sellainen kepeä, hieman vitsikäs heitto, että onko lasten kanssa ongelmia, vai ovatko ihan täyspäisiä. Todennäköisesti loukkaamistarkoitusta ei ollut, hänellä vain oli sinun mielestäsi liian tuttavallinen sävy. Loukkaantuisitko, jos ystäväsi käyttäisi tuota sanaa? Tai jos joku kuvailisi omia lapsiaan täyspäisiksi, ymmärtäisit sen olevan vitsaileva heitto. Ihmiset ovat erilaisia. Sinulle tuossa tilanteessa se sävy tuntui väärältä.

Toinen seikka koskien puolisosi puolustelua: ehkä hän yritti saada käsitystä tilanteestasi esittämällä haastavia kysymyksiä. Voisiko olla, että puolisosi ei ajattelekaan niin? Oletko saattanut tulkita häntä väärin? Ehkä hän pyrkikin tähän eikä tuohon? Terapeutin tehtävä ei ole olla sinua vastaan, mutta terapeutti ei välttämättä peesaa jokaista ajatusmalliasi ja tulkintaasi. Jotkut terapeutit pyrkivät haastamaan potilaan ajattelua kärkevämmin kuin toiset. Terapian yksi tärkeä tarkoitus onkin saada ihminen tarkastelemaan ajatteluaan ja toimintaansa eri vinkkelistä kuin mihin on tottunut.

Ymmärrän kyllä, että etenkin ekalla tapaamisella liian haastava tai liian tuttavallinen tyyli voi olla jollekin asiakkaalle liikaa. Mutta saattoi olla ihan tällaisesta kyse. Itse olen kohdannut monia eri tyylejä työntekijöillä ja itse asiassa sellaiset haastavampia kysymyksiä esittäneet ovat saaneet minut eniten pohtimaan omaa ajatteluani ja toimintatapojani, vaikka tunnereaktioni oli aluksi torjuva.

Ystävät ja psykologi ovat täysin eri asioita. Psykologilla ei olla vitsailemassa. Ei puolin eikä toisin.

Mitä siihen tulee, että psykologi yrittää saada minut ymmärtämään miehen ajattelua, niin tästä ei ollut kyse. Kerroin ihan konkreettisia esimerkkejä hänen tekemisistään, en arvuutellut hänen ajatuksiaan. Kerroin loukkaantuneeni hänen tekemisistään, johon psykologi heti väitti, että tuskin miehellä oli tarkoitus loukata. Kaikki jotka aikoinaan näitä tilanteita näkivät mistä psykologille kerroin, sanoivat silloin miehen tehneen kaiken ihan tahallaan, hänen tarkoitus oli todellakin mitätöidä, vähätellä ja nöyryyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuntapuolella tapaa vaikka mitä hiippareita. En menisi toista kertaa. Ties mitä puppua sinusta kirjaa papereihin.

En aiokaan mennä, mutta täällä ei ilmeisesti ole kuin tuo yksi psykologi. Erikoinen asetelma, että hän lähtökohtaisesti oli puolison (joka ei siis paikalla ollut) puolella !! ja teilasi kaikki puheeni.

Eihän sen psykologin tarkoitus olekaan vaan silitellä sinua päähän, esittää olevansa kaikessa samaa mieltä ja myötäillä kaikkea sanomaasi. Toki hänen on tarkoitus kunnioittaa sinua ja olla siinä mielessä turvallinen, ettei hyökkää tai hauku. Mutta hänen tehtävänsä on myös analysoida, herättää ajatuksia ja yrittää löytää ratkaisuja.

Tottakai. Mutta nythän kävi niin, että hän silitti puolison päätä. Hän teki jatkuvasti oletuksia puolisostani, mutta minulle toistuvasti sanoi: Älä oleta miehestä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa erikoiselta, mutta ihan mahdolliselta. Omakohtaisia kokemuksia on mm. yhdestä psyk. sairaanhoitajasta, jolle olin kertonut pitkästi omalle kohdalle sattuneista raskaista asioista. Tämä ns. ammattilainen viittasi siihen myöhemmin sanoilla "nuo sun tarinoinnit." Olin kertonut kaiken 100% niin kuin asiat oli menneet eikä hän ollut uskonut nähtävästi sanaakaan.  Aloin itkeä enkä mennyt enää takaisin.

Hain kanssa kerran keskusteluapua leukemiaan kuolevalle miehelleni, niin psykologimies kuittasi kaiken "satuiluna". Oli merkinnyt niin Oma kantaankin. Koko ajan räpläsi jotain Tokmannin mainoslehtistä ja esitettä sellaisesta Samsung tabletista, jota oli hankkimassa. Lopulta vain vihelteli ja katseli kattoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea arvioida, kun emme olleet itse kuulemassa keskustelun sävyä.

Tuollainen voi olla jonkun puheenparressa sellainen kepeä, hieman vitsikäs heitto, että onko lasten kanssa ongelmia, vai ovatko ihan täyspäisiä. Todennäköisesti loukkaamistarkoitusta ei ollut, hänellä vain oli sinun mielestäsi liian tuttavallinen sävy. Loukkaantuisitko, jos ystäväsi käyttäisi tuota sanaa? Tai jos joku kuvailisi omia lapsiaan täyspäisiksi, ymmärtäisit sen olevan vitsaileva heitto. Ihmiset ovat erilaisia. Sinulle tuossa tilanteessa se sävy tuntui väärältä.

Toinen seikka koskien puolisosi puolustelua: ehkä hän yritti saada käsitystä tilanteestasi esittämällä haastavia kysymyksiä. Voisiko olla, että puolisosi ei ajattelekaan niin? Oletko saattanut tulkita häntä väärin? Ehkä hän pyrkikin tähän eikä tuohon? Terapeutin tehtävä ei ole olla sinua vastaan, mutta terapeutti ei välttämättä peesaa jokaista ajatusmalliasi ja tulkintaasi. Jotkut terapeutit pyrkivät haastamaan potilaan ajattelua kärkevämmin kuin toiset. Terapian yksi tärkeä tarkoitus onkin saada ihminen tarkastelemaan ajatteluaan ja toimintaansa eri vinkkelistä kuin mihin on tottunut.

Ymmärrän kyllä, että etenkin ekalla tapaamisella liian haastava tai liian tuttavallinen tyyli voi olla jollekin asiakkaalle liikaa. Mutta saattoi olla ihan tällaisesta kyse. Itse olen kohdannut monia eri tyylejä työntekijöillä ja itse asiassa sellaiset haastavampia kysymyksiä esittäneet ovat saaneet minut eniten pohtimaan omaa ajatteluani ja toimintatapojani, vaikka tunnereaktioni oli aluksi torjuva.

Ystävät ja psykologi ovat täysin eri asioita. Psykologilla ei olla vitsailemassa. Ei puolin eikä toisin.

Mitä siihen tulee, että psykologi yrittää saada minut ymmärtämään miehen ajattelua, niin tästä ei ollut kyse. Kerroin ihan konkreettisia esimerkkejä hänen tekemisistään, en arvuutellut hänen ajatuksiaan. Kerroin loukkaantuneeni hänen tekemisistään, johon psykologi heti väitti, että tuskin miehellä oli tarkoitus loukata. Kaikki jotka aikoinaan näitä tilanteita näkivät mistä psykologille kerroin, sanoivat silloin miehen tehneen kaiken ihan tahallaan, hänen tarkoitus oli todellakin mitätöidä, vähätellä ja nöyryyttää.

Kiva. Kaasuvalottava hoitotaho. Varmaan neuvoo muita naisasiakkaita olemaan hiljaa niin mies ei lyö niin paljon. Kuulostaa uskikselle. Tyypillistä uskovaisten hoitotahojen harjoittamaa henkistä väkivaltaa uhria kohtaan.

Psykologien joukosta löytyy tosiaan kaikenlaista viheltäjää, ja ongelmaa pahentaa se, että kyse on ammattikunnasta, joista a) on pulaa ja b) joiden työn laatua on usein vaikea mitenkään mitata. Tästä seuraa, että niin vajaata ja epäammattimaista psykologia ei olekaan, joka ei olisi kuitenkin täystyöllistetty. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea arvioida, kun emme olleet itse kuulemassa keskustelun sävyä.

Tuollainen voi olla jonkun puheenparressa sellainen kepeä, hieman vitsikäs heitto, että onko lasten kanssa ongelmia, vai ovatko ihan täyspäisiä. Todennäköisesti loukkaamistarkoitusta ei ollut, hänellä vain oli sinun mielestäsi liian tuttavallinen sävy. Loukkaantuisitko, jos ystäväsi käyttäisi tuota sanaa? Tai jos joku kuvailisi omia lapsiaan täyspäisiksi, ymmärtäisit sen olevan vitsaileva heitto. Ihmiset ovat erilaisia. Sinulle tuossa tilanteessa se sävy tuntui väärältä.

Toinen seikka koskien puolisosi puolustelua: ehkä hän yritti saada käsitystä tilanteestasi esittämällä haastavia kysymyksiä. Voisiko olla, että puolisosi ei ajattelekaan niin? Oletko saattanut tulkita häntä väärin? Ehkä hän pyrkikin tähän eikä tuohon? Terapeutin tehtävä ei ole olla sinua vastaan, mutta terapeutti ei välttämättä peesaa jokaista ajatusmalliasi ja tulkintaasi. Jotkut terapeutit pyrkivät haastamaan potilaan ajattelua kärkevämmin kuin toiset. Terapian yksi tärkeä tarkoitus onkin saada ihminen tarkastelemaan ajatteluaan ja toimintaansa eri vinkkelistä kuin mihin on tottunut.

Ymmärrän kyllä, että etenkin ekalla tapaamisella liian haastava tai liian tuttavallinen tyyli voi olla jollekin asiakkaalle liikaa. Mutta saattoi olla ihan tällaisesta kyse. Itse olen kohdannut monia eri tyylejä työntekijöillä ja itse asiassa sellaiset haastavampia kysymyksiä esittäneet ovat saaneet minut eniten pohtimaan omaa ajatteluani ja toimintatapojani, vaikka tunnereaktioni oli aluksi torjuva.

Ystävät ja psykologi ovat täysin eri asioita. Psykologilla ei olla vitsailemassa. Ei puolin eikä toisin.

Mitä siihen tulee, että psykologi yrittää saada minut ymmärtämään miehen ajattelua, niin tästä ei ollut kyse. Kerroin ihan konkreettisia esimerkkejä hänen tekemisistään, en arvuutellut hänen ajatuksiaan. Kerroin loukkaantuneeni hänen tekemisistään, johon psykologi heti väitti, että tuskin miehellä oli tarkoitus loukata. Kaikki jotka aikoinaan näitä tilanteita näkivät mistä psykologille kerroin, sanoivat silloin miehen tehneen kaiken ihan tahallaan, hänen tarkoitus oli todellakin mitätöidä, vähätellä ja nöyryyttää.

Kiva. Kaasuvalottava hoitotaho. Varmaan neuvoo muita naisasiakkaita olemaan hiljaa niin mies ei lyö niin paljon. Kuulostaa uskikselle. Tyypillistä uskovaisten hoitotahojen harjoittamaa henkistä väkivaltaa uhria kohtaan.

Jep. Mies kaasuvalottaa ap:ta, samoin psykologi. Ap, ehkä poliisi on oikea taho sinua auttamaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea arvioida, kun emme olleet itse kuulemassa keskustelun sävyä.

Tuollainen voi olla jonkun puheenparressa sellainen kepeä, hieman vitsikäs heitto, että onko lasten kanssa ongelmia, vai ovatko ihan täyspäisiä. Todennäköisesti loukkaamistarkoitusta ei ollut, hänellä vain oli sinun mielestäsi liian tuttavallinen sävy. Loukkaantuisitko, jos ystäväsi käyttäisi tuota sanaa? Tai jos joku kuvailisi omia lapsiaan täyspäisiksi, ymmärtäisit sen olevan vitsaileva heitto. Ihmiset ovat erilaisia. Sinulle tuossa tilanteessa se sävy tuntui väärältä.

Toinen seikka koskien puolisosi puolustelua: ehkä hän yritti saada käsitystä tilanteestasi esittämällä haastavia kysymyksiä. Voisiko olla, että puolisosi ei ajattelekaan niin? Oletko saattanut tulkita häntä väärin? Ehkä hän pyrkikin tähän eikä tuohon? Terapeutin tehtävä ei ole olla sinua vastaan, mutta terapeutti ei välttämättä peesaa jokaista ajatusmalliasi ja tulkintaasi. Jotkut terapeutit pyrkivät haastamaan potilaan ajattelua kärkevämmin kuin toiset. Terapian yksi tärkeä tarkoitus onkin saada ihminen tarkastelemaan ajatteluaan ja toimintaansa eri vinkkelistä kuin mihin on tottunut.

Ymmärrän kyllä, että etenkin ekalla tapaamisella liian haastava tai liian tuttavallinen tyyli voi olla jollekin asiakkaalle liikaa. Mutta saattoi olla ihan tällaisesta kyse. Itse olen kohdannut monia eri tyylejä työntekijöillä ja itse asiassa sellaiset haastavampia kysymyksiä esittäneet ovat saaneet minut eniten pohtimaan omaa ajatteluani ja toimintatapojani, vaikka tunnereaktioni oli aluksi torjuva.

Ystävät ja psykologi ovat täysin eri asioita. Psykologilla ei olla vitsailemassa. Ei puolin eikä toisin.

Mitä siihen tulee, että psykologi yrittää saada minut ymmärtämään miehen ajattelua, niin tästä ei ollut kyse. Kerroin ihan konkreettisia esimerkkejä hänen tekemisistään, en arvuutellut hänen ajatuksiaan. Kerroin loukkaantuneeni hänen tekemisistään, johon psykologi heti väitti, että tuskin miehellä oli tarkoitus loukata. Kaikki jotka aikoinaan näitä tilanteita näkivät mistä psykologille kerroin, sanoivat silloin miehen tehneen kaiken ihan tahallaan, hänen tarkoitus oli todellakin mitätöidä, vähätellä ja nöyryyttää.

Niin no, kuten sanoin, näin vähäisillä tiedoilla, mitä aloituksessa oli, meidän muiden ei ole mahdollista antaa tarkkaa ja oikeaa analyysiä tilanteesta, oliko se käytös sopimatonta vai ei. Sinun mielestäsi oli ja se on ihan validi tunne, ei siinä mitään.

Ei terapeutilla käynnistä pitäisi entistä huonompi olo toki tulla eli koska näin kävi, hän ei välttämättä ole sinulle oikea apu. Mutta esitin vain sen huomion, että terapeutti on ihminen, joka tekee sitä työtä oman persoonansa kautta, joten kommunikaation eroavaisuudet nousevat keskiöön. Sinä kaipasit ehdottomasti asiallista ja empaattista otetta ilman huumoria ja hän ei kohdannut sinua nyt siten. Ei se silti tarkoita sitä, että kyseessä oli persoonallisuushäiriöinen sekopää tms., mitä moni jo ehti tuomita. Hän on erilainen ihminen.

Ja esim. itse käytän terapiassani paljon huumoria, koska se helpottaa minua luomaan etäisyyttä vaikeista asioista keskusteluun. Ilman huumoria se ei edes minulta aina onnistuisi. Ja onneksi oma nykyinen terapeuttini käyttää myös huumoria, mikä helpottaa minua. Ymmärrän silti, että jos väärästä asiasta hän heittäisi läppää, se tuntuisi minustakin tosi pahalta. Silti yrittäisin käsitellä asian sitä kautta, että hän ei tarkoittanut loukata minua eikä pidä minua vitsinä, hän vain teki virhearvion.

En minä lyttää kokemustasi ja tietysti toivon, että sellainen ammattilainen löytyisi, jonka kanssa kemiasi kohtaavat. Jos paikkakunnallasi on vain yksi, muista, että etäyhteyksilläkin tarjotaan nykyään psykologipalveluja.

Kolmesta psykologista on kokemusta, kaksi hyvää ja asiallista ja yksi ihan rimanalitus. Hänellä ei selkeästi ollut mitään työkaluja käsitellä minun kohtaamiani asioita (ja nämä tiedot olivat kyllä jo papereissani että mistään yllätysmomentista ei ollut kyse) ja minulla oli vain nolattu ja arvoton olo sen "kohtaamisen" jälkeen. Tämän kokemuksen takia asiat myös lähtivät luisuun, koska en enää uskaltanut hakea keskusteluapua ennen kuin asiat meni tosi huonoiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vaikea arvioida, kun emme olleet itse kuulemassa keskustelun sävyä.

Tuollainen voi olla jonkun puheenparressa sellainen kepeä, hieman vitsikäs heitto, että onko lasten kanssa ongelmia, vai ovatko ihan täyspäisiä. Todennäköisesti loukkaamistarkoitusta ei ollut, hänellä vain oli sinun mielestäsi liian tuttavallinen sävy. Loukkaantuisitko, jos ystäväsi käyttäisi tuota sanaa? Tai jos joku kuvailisi omia lapsiaan täyspäisiksi, ymmärtäisit sen olevan vitsaileva heitto. Ihmiset ovat erilaisia. Sinulle tuossa tilanteessa se sävy tuntui väärältä.

Toinen seikka koskien puolisosi puolustelua: ehkä hän yritti saada käsitystä tilanteestasi esittämällä haastavia kysymyksiä. Voisiko olla, että puolisosi ei ajattelekaan niin? Oletko saattanut tulkita häntä väärin? Ehkä hän pyrkikin tähän eikä tuohon? Terapeutin tehtävä ei ole olla sinua vastaan, mutta terapeutti ei välttämättä peesaa jokaista ajatusmalliasi ja tulkintaasi. Jotkut terapeutit pyrkivät haastamaan potilaan ajattelua kärkevämmin kuin toiset. Terapian yksi tärkeä tarkoitus onkin saada ihminen tarkastelemaan ajatteluaan ja toimintaansa eri vinkkelistä kuin mihin on tottunut.

Ymmärrän kyllä, että etenkin ekalla tapaamisella liian haastava tai liian tuttavallinen tyyli voi olla jollekin asiakkaalle liikaa. Mutta saattoi olla ihan tällaisesta kyse. Itse olen kohdannut monia eri tyylejä työntekijöillä ja itse asiassa sellaiset haastavampia kysymyksiä esittäneet ovat saaneet minut eniten pohtimaan omaa ajatteluani ja toimintatapojani, vaikka tunnereaktioni oli aluksi torjuva.

Ammattinsa osaava laillistettu terapeutti ei koskaan haasta asiakasta hoitosuhteen alussa. Oli pohjakoulutus ja suuntautuminen mikä tahansa. Jokainen aito terapeutti tietää, mitkä tekijät vaikuttavat hoidon tehoon. Kaiken perustana on luottamuksellinen vuorovaikutussuhde ja asiakkaan sitoutuminen.

Luottamuksellista suhdetta ei saavuteta siten, että haastetaan asiakas puolustuskannalle. Jos asiakas ei luota siihen, että terapeutti on tämän puolella, ei siitä tule mitään. Terapiassa työskennellään yhdessä terapeutin kanssa yhteisen tavoitteen mukaisesti.

Jatkan vielä, että yksi vaihtoehto on kokeilla vielä kerran (jos muita mahdollisuuksia sinulla ei kertakaikkiaan ole esim. etsiä yksityispuolelta etäterapiaa) ja kertoa terapeutille heti alkuunsa, että sinulle jäi aika paha mieli viimeksi ja että sinusta tuntui siltä, että jouduit kovin puolustelevaan asemaan. Jos hän on fiksu ammattilainen, hän osaa korjata erheensä ja muuttaa tyyliään vähemmän hyökkääväksi. Voi olla, että hän puolestaan loukkaantuu eikä terapiasta tule mitään. Mutta pakko ei ole mennä uudestaan!

Vastasin siten kuin vastasin eli antaen mahdollisia selityksiä hänen sanavalinnoilleen jne., koska sinulla ei kertomasi mukaan ole mitään aiempaa kokemusta psykologeista. Kysyit, onko normaalia tehdä tuollaisia heittoja. Ja kyllä, on normaalia, että kaikkien terapeuttien tyyli ei sovi sinun toiveisiisi tai sinun. On normaalia, että he ovat liian tuttavallisia, tunkeilevia, vitsailevia, huumorintajuttomia, keskittymiskyvyttömiä, juntteja. Kuten on normaalia, että he ovat ystävällisiä, älykkäitä, empaattisia, turvallisia, tarkkanäköisiä. Ihan kuten kaikki muutkin ihmiset joita tapaamme. Vaikka työ on erityisen herkkää, sitä tekevät ihmiset omine arvomaailmoineen ja elämänkokemuksineen ja poliittisine mielipiteineen. Se kaikki vaikuttaa tapaan kohdata potilas (vaikkei niistä potilaalle puhuisikaan).

Koska kyseessä oli ensimmäinen kokemuksesi, toteaisin, että älä sen ja näiden tuomitsevien palstakommenttien takia heitä kirvestä kaivoon. Kyse oli yhdestä ihmisestä, yhdestä tunnista ja alalla toimii myös ihan erilaisia ihmisiä. Se avun löytämisessä onkin vaikeaa, ettet etukäteen voi tietää, mitä on tarjolla. Pitää vaan mennä rohkeasti seuraavaa kohti ja toivoa parasta!

-se huumoria itselleen kannattava terapia-asiakas

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuntapuolella tapaa vaikka mitä hiippareita. En menisi toista kertaa. Ties mitä puppua sinusta kirjaa papereihin.

En aiokaan mennä, mutta täällä ei ilmeisesti ole kuin tuo yksi psykologi. Erikoinen asetelma, että hän lähtökohtaisesti oli puolison (joka ei siis paikalla ollut) puolella !! ja teilasi kaikki puheeni.

Kuulostaa persoonallisuushäiriöisen provosointi yritykseltä. Mikään luottamuksellinen asiakassuhde ei voi rakentua sille että asiakkaan kokemuksia mitätöidään ja vähätellään saatika aletaan ottaa kenenkään vieraan puolia joka ei ole edes paikalla.

Tarkoitat varmaan ap:ta kun puhut persoonallisuushäiriöisen provosointiyrityksestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuntapuolella tapaa vaikka mitä hiippareita. En menisi toista kertaa. Ties mitä puppua sinusta kirjaa papereihin.

En aiokaan mennä, mutta täällä ei ilmeisesti ole kuin tuo yksi psykologi. Erikoinen asetelma, että hän lähtökohtaisesti oli puolison (joka ei siis paikalla ollut) puolella !! ja teilasi kaikki puheeni.

Eihän sen psykologin tarkoitus olekaan vaan silitellä sinua päähän, esittää olevansa kaikessa samaa mieltä ja myötäillä kaikkea sanomaasi. Toki hänen on tarkoitus kunnioittaa sinua ja olla siinä mielessä turvallinen, ettei hyökkää tai hauku. Mutta hänen tehtävänsä on myös analysoida, herättää ajatuksia ja yrittää löytää ratkaisuja.

Terapeutti ei koskaan yritä löytää ratkaisuja, vaan auttaa asiakasta löytämään omat ratkaisunsa. Siis oikea terapeutti joka on sisäistänyt eettisen ohjeistuksensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuntapuolella tapaa vaikka mitä hiippareita. En menisi toista kertaa. Ties mitä puppua sinusta kirjaa papereihin.

En aiokaan mennä, mutta täällä ei ilmeisesti ole kuin tuo yksi psykologi. Erikoinen asetelma, että hän lähtökohtaisesti oli puolison (joka ei siis paikalla ollut) puolella !! ja teilasi kaikki puheeni.

Kuulostaa persoonallisuushäiriöisen provosointi yritykseltä. Mikään luottamuksellinen asiakassuhde ei voi rakentua sille että asiakkaan kokemuksia mitätöidään ja vähätellään saatika aletaan ottaa kenenkään vieraan puolia joka ei ole edes paikalla.

Tarkoitat varmaan ap:ta kun puhut persoonallisuushäiriöisen provosointiyrityksestä?

Kyllä sä oot nolo. Annapa esimerkki missä ap provosoi terapeuttia? Itse en sellaista huomannut. Ja vaikka hän olisikin tehnyt niin, niin ammattinsa osaava psykologi selviää tilanteesta potilasta nolaamatta ja vähättelemättä.

Psykologi voi antaa laillisesti terapiaa ilman terapiakoulutusta. Sieltä niitä töksäyttelijöitä tulee. En menisi terapeutille jolla ei ole mitään terapiakoulutusta - monilla suuntautuminen kertoo usein alla olevasta terapiakoulutuksesta (kognitiivinen, integratiivinen, ratkaisukeskeinen, psykodynaaminen).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea arvioida, kun emme olleet itse kuulemassa keskustelun sävyä.

Tuollainen voi olla jonkun puheenparressa sellainen kepeä, hieman vitsikäs heitto, että onko lasten kanssa ongelmia, vai ovatko ihan täyspäisiä. Todennäköisesti loukkaamistarkoitusta ei ollut, hänellä vain oli sinun mielestäsi liian tuttavallinen sävy. Loukkaantuisitko, jos ystäväsi käyttäisi tuota sanaa? Tai jos joku kuvailisi omia lapsiaan täyspäisiksi, ymmärtäisit sen olevan vitsaileva heitto. Ihmiset ovat erilaisia. Sinulle tuossa tilanteessa se sävy tuntui väärältä.

Toinen seikka koskien puolisosi puolustelua: ehkä hän yritti saada käsitystä tilanteestasi esittämällä haastavia kysymyksiä. Voisiko olla, että puolisosi ei ajattelekaan niin? Oletko saattanut tulkita häntä väärin? Ehkä hän pyrkikin tähän eikä tuohon? Terapeutin tehtävä ei ole olla sinua vastaan, mutta terapeutti ei välttämättä peesaa jokaista ajatusmalliasi ja tulkintaasi. Jotkut terapeutit pyrkivät haastamaan potilaan ajattelua kärkevämmin kuin toiset. Terapian yksi tärkeä tarkoitus onkin saada ihminen tarkastelemaan ajatteluaan ja toimintaansa eri vinkkelistä kuin mihin on tottunut.

Ymmärrän kyllä, että etenkin ekalla tapaamisella liian haastava tai liian tuttavallinen tyyli voi olla jollekin asiakkaalle liikaa. Mutta saattoi olla ihan tällaisesta kyse. Itse olen kohdannut monia eri tyylejä työntekijöillä ja itse asiassa sellaiset haastavampia kysymyksiä esittäneet ovat saaneet minut eniten pohtimaan omaa ajatteluani ja toimintatapojani, vaikka tunnereaktioni oli aluksi torjuva.

Ammattinsa osaava laillistettu terapeutti ei koskaan haasta asiakasta hoitosuhteen alussa. Oli pohjakoulutus ja suuntautuminen mikä tahansa. Jokainen aito terapeutti tietää, mitkä tekijät vaikuttavat hoidon tehoon. Kaiken perustana on luottamuksellinen vuorovaikutussuhde ja asiakkaan sitoutuminen.

Luottamuksellista suhdetta ei saavuteta siten, että haastetaan asiakas puolustuskannalle. Jos asiakas ei luota siihen, että terapeutti on tämän puolella, ei siitä tule mitään. Terapiassa työskennellään yhdessä terapeutin kanssa yhteisen tavoitteen mukaisesti.

Olen samaa mieltä, ettei ensitapaamisen pitäisi saada asiakasta liiaksi puolustuskannalle vaan pitäisi saada aikaan turvallinen tunne. Ja näin epäilemättä valtaosa ammattilaisista on opastettu tekemäänkin. Se ei silti takaa sitä, että jokainen laillistettu ammattilainen käytännösssä toimisi aina niin. Itseäni on haastettu aika tavalla kahden ammattilaisen toimesta ensikäynnillä. Myös äitini on kohdannut saman kerran.

Lisäksi on huomioitava se, että potilaat ovat yksilöitä ja vaikka terapeutti olisi mielestään vain maltillisen tuttavallinen tai hyvin kevyesti haastava, kyseinen asiakas pahoittaa mielensä vakavasti. Se voi olla yhdestä väärästä sanasta kiinni, että käynti jättää potilaalle ikävän maun suuhun. Olen itsekin pahastunut ja loukkaantunut terapiassa tapahtuneista asioista. Joistain on ollut helpompi päästä yli kuin toisista. Ihmiset siinä yrittävät tehdä yhteistyötä todella herkällä alueella. Ei siitä ihan kuivin jaloin aina selvitä.

Eli sitä voi tapahtua ja se on sinänsä normaalia, että tällaisia kokemuksia ihmisillä on. Ja se on tosi harmillista, jos avun hakeminen katkeaa siihen. Yritin tuoda inhimillistä näkökulmaa asiaan. Syyttely ei vie avunsaantia eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuntapuolella tapaa vaikka mitä hiippareita. En menisi toista kertaa. Ties mitä puppua sinusta kirjaa papereihin.

En aiokaan mennä, mutta täällä ei ilmeisesti ole kuin tuo yksi psykologi. Erikoinen asetelma, että hän lähtökohtaisesti oli puolison (joka ei siis paikalla ollut) puolella !! ja teilasi kaikki puheeni.

Eihän sen psykologin tarkoitus olekaan vaan silitellä sinua päähän, esittää olevansa kaikessa samaa mieltä ja myötäillä kaikkea sanomaasi. Toki hänen on tarkoitus kunnioittaa sinua ja olla siinä mielessä turvallinen, ettei hyökkää tai hauku. Mutta hänen tehtävänsä on myös analysoida, herättää ajatuksia ja yrittää löytää ratkaisuja.

Terapeutti ei koskaan yritä löytää ratkaisuja, vaan auttaa asiakasta löytämään omat ratkaisunsa. Siis oikea terapeutti joka on sisäistänyt eettisen ohjeistuksensa.

Minä ilmeisesti sitten törmäsin psykologiin, joka ei tätä ollut sisäistänyt. Hän ihmetteli miksi en eroa puolisostani. Toisteli ja ihmetteli asiaa. Kertaakaan hän sensijaan ei kysynyt, miksi et uskalla erota. Mitä pelkäät. Mitä puoliso on kertonut tekevänsä kun eroat. Näitä hän ei uskaltanut kysyä, syyllisti vaan minua kun en eronnut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea arvioida, kun emme olleet itse kuulemassa keskustelun sävyä.

Tuollainen voi olla jonkun puheenparressa sellainen kepeä, hieman vitsikäs heitto, että onko lasten kanssa ongelmia, vai ovatko ihan täyspäisiä. Todennäköisesti loukkaamistarkoitusta ei ollut, hänellä vain oli sinun mielestäsi liian tuttavallinen sävy. Loukkaantuisitko, jos ystäväsi käyttäisi tuota sanaa? Tai jos joku kuvailisi omia lapsiaan täyspäisiksi, ymmärtäisit sen olevan vitsaileva heitto. Ihmiset ovat erilaisia. Sinulle tuossa tilanteessa se sävy tuntui väärältä.

Toinen seikka koskien puolisosi puolustelua: ehkä hän yritti saada käsitystä tilanteestasi esittämällä haastavia kysymyksiä. Voisiko olla, että puolisosi ei ajattelekaan niin? Oletko saattanut tulkita häntä väärin? Ehkä hän pyrkikin tähän eikä tuohon? Terapeutin tehtävä ei ole olla sinua vastaan, mutta terapeutti ei välttämättä peesaa jokaista ajatusmalliasi ja tulkintaasi. Jotkut terapeutit pyrkivät haastamaan potilaan ajattelua kärkevämmin kuin toiset. Terapian yksi tärkeä tarkoitus onkin saada ihminen tarkastelemaan ajatteluaan ja toimintaansa eri vinkkelistä kuin mihin on tottunut.

Ymmärrän kyllä, että etenkin ekalla tapaamisella liian haastava tai liian tuttavallinen tyyli voi olla jollekin asiakkaalle liikaa. Mutta saattoi olla ihan tällaisesta kyse. Itse olen kohdannut monia eri tyylejä työntekijöillä ja itse asiassa sellaiset haastavampia kysymyksiä esittäneet ovat saaneet minut eniten pohtimaan omaa ajatteluani ja toimintatapojani, vaikka tunnereaktioni oli aluksi torjuva.

Ammattinsa osaava laillistettu terapeutti ei koskaan haasta asiakasta hoitosuhteen alussa. Oli pohjakoulutus ja suuntautuminen mikä tahansa. Jokainen aito terapeutti tietää, mitkä tekijät vaikuttavat hoidon tehoon. Kaiken perustana on luottamuksellinen vuorovaikutussuhde ja asiakkaan sitoutuminen.

Luottamuksellista suhdetta ei saavuteta siten, että haastetaan asiakas puolustuskannalle. Jos asiakas ei luota siihen, että terapeutti on tämän puolella, ei siitä tule mitään. Terapiassa työskennellään yhdessä terapeutin kanssa yhteisen tavoitteen mukaisesti.

Olen samaa mieltä, ettei ensitapaamisen pitäisi saada asiakasta liiaksi puolustuskannalle vaan pitäisi saada aikaan turvallinen tunne. Ja näin epäilemättä valtaosa ammattilaisista on opastettu tekemäänkin. Se ei silti takaa sitä, että jokainen laillistettu ammattilainen käytännösssä toimisi aina niin. Itseäni on haastettu aika tavalla kahden ammattilaisen toimesta ensikäynnillä. Myös äitini on kohdannut saman kerran.

Lisäksi on huomioitava se, että potilaat ovat yksilöitä ja vaikka terapeutti olisi mielestään vain maltillisen tuttavallinen tai hyvin kevyesti haastava, kyseinen asiakas pahoittaa mielensä vakavasti. Se voi olla yhdestä väärästä sanasta kiinni, että käynti jättää potilaalle ikävän maun suuhun. Olen itsekin pahastunut ja loukkaantunut terapiassa tapahtuneista asioista. Joistain on ollut helpompi päästä yli kuin toisista. Ihmiset siinä yrittävät tehdä yhteistyötä todella herkällä alueella. Ei siitä ihan kuivin jaloin aina selvitä.

Eli sitä voi tapahtua ja se on sinänsä normaalia, että tällaisia kokemuksia ihmisillä on. Ja se on tosi harmillista, jos avun hakeminen katkeaa siihen. Yritin tuoda inhimillistä näkökulmaa asiaan. Syyttely ei vie avunsaantia eteenpäin.

Miksi sinä puolustelet ja selität psykologien tekemisiä ja sanomisia, vaikka esiinnyt potilaana. Tämä on aika hämmästyttävää. Et sinä ole potilaan ominaisuudessa vastaanotolla ymmärtämässä psykologia ja hänen puheidensa taustoja. Sinä olet siellä saamassa apua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea arvioida, kun emme olleet itse kuulemassa keskustelun sävyä.

Tuollainen voi olla jonkun puheenparressa sellainen kepeä, hieman vitsikäs heitto, että onko lasten kanssa ongelmia, vai ovatko ihan täyspäisiä. Todennäköisesti loukkaamistarkoitusta ei ollut, hänellä vain oli sinun mielestäsi liian tuttavallinen sävy. Loukkaantuisitko, jos ystäväsi käyttäisi tuota sanaa? Tai jos joku kuvailisi omia lapsiaan täyspäisiksi, ymmärtäisit sen olevan vitsaileva heitto. Ihmiset ovat erilaisia. Sinulle tuossa tilanteessa se sävy tuntui väärältä.

Toinen seikka koskien puolisosi puolustelua: ehkä hän yritti saada käsitystä tilanteestasi esittämällä haastavia kysymyksiä. Voisiko olla, että puolisosi ei ajattelekaan niin? Oletko saattanut tulkita häntä väärin? Ehkä hän pyrkikin tähän eikä tuohon? Terapeutin tehtävä ei ole olla sinua vastaan, mutta terapeutti ei välttämättä peesaa jokaista ajatusmalliasi ja tulkintaasi. Jotkut terapeutit pyrkivät haastamaan potilaan ajattelua kärkevämmin kuin toiset. Terapian yksi tärkeä tarkoitus onkin saada ihminen tarkastelemaan ajatteluaan ja toimintaansa eri vinkkelistä kuin mihin on tottunut.

Ymmärrän kyllä, että etenkin ekalla tapaamisella liian haastava tai liian tuttavallinen tyyli voi olla jollekin asiakkaalle liikaa. Mutta saattoi olla ihan tällaisesta kyse. Itse olen kohdannut monia eri tyylejä työntekijöillä ja itse asiassa sellaiset haastavampia kysymyksiä esittäneet ovat saaneet minut eniten pohtimaan omaa ajatteluani ja toimintatapojani, vaikka tunnereaktioni oli aluksi torjuva.

Ammattinsa osaava laillistettu terapeutti ei koskaan haasta asiakasta hoitosuhteen alussa. Oli pohjakoulutus ja suuntautuminen mikä tahansa. Jokainen aito terapeutti tietää, mitkä tekijät vaikuttavat hoidon tehoon. Kaiken perustana on luottamuksellinen vuorovaikutussuhde ja asiakkaan sitoutuminen.

Luottamuksellista suhdetta ei saavuteta siten, että haastetaan asiakas puolustuskannalle. Jos asiakas ei luota siihen, että terapeutti on tämän puolella, ei siitä tule mitään. Terapiassa työskennellään yhdessä terapeutin kanssa yhteisen tavoitteen mukaisesti.

Olen samaa mieltä, ettei ensitapaamisen pitäisi saada asiakasta liiaksi puolustuskannalle vaan pitäisi saada aikaan turvallinen tunne. Ja näin epäilemättä valtaosa ammattilaisista on opastettu tekemäänkin. Se ei silti takaa sitä, että jokainen laillistettu ammattilainen käytännösssä toimisi aina niin. Itseäni on haastettu aika tavalla kahden ammattilaisen toimesta ensikäynnillä. Myös äitini on kohdannut saman kerran.

Lisäksi on huomioitava se, että potilaat ovat yksilöitä ja vaikka terapeutti olisi mielestään vain maltillisen tuttavallinen tai hyvin kevyesti haastava, kyseinen asiakas pahoittaa mielensä vakavasti. Se voi olla yhdestä väärästä sanasta kiinni, että käynti jättää potilaalle ikävän maun suuhun. Olen itsekin pahastunut ja loukkaantunut terapiassa tapahtuneista asioista. Joistain on ollut helpompi päästä yli kuin toisista. Ihmiset siinä yrittävät tehdä yhteistyötä todella herkällä alueella. Ei siitä ihan kuivin jaloin aina selvitä.

Eli sitä voi tapahtua ja se on sinänsä normaalia, että tällaisia kokemuksia ihmisillä on. Ja se on tosi harmillista, jos avun hakeminen katkeaa siihen. Yritin tuoda inhimillistä näkökulmaa asiaan. Syyttely ei vie avunsaantia eteenpäin.

Miksi sinä puolustelet ja selität psykologien tekemisiä ja sanomisia, vaikka esiinnyt potilaana. Tämä on aika hämmästyttävää. Et sinä ole potilaan ominaisuudessa vastaanotolla ymmärtämässä psykologia ja hänen puheidensa taustoja. Sinä olet siellä saamassa apua. 

Esiinnyn potilaana?? Hmm. Nyt minä olen hämmentynyt...

Pyrin kommentoimaan ap:n kohtaamaa vaikeaa tilannetta mielestäni ihan kannustavasti ja ystävällisesti. En ole todellakaan puolustellut kyseistä terapeuttia enkä varsinkaan asettunut ap:n puolison puolelle häntä vastaan. Enhän minä tiedä tilanteesta mitään. Kuten ei meistä kukaan muukaan. Ikävää, että joku haluaa ihan turhaan kääntämällä kääntää asian negatiiviseksi, itse yritin kannustaa jatkamaan avun etsintää. Toivottavasti ap itse ei ole näin erheellistä johtopäätöstä kommenteistani vetämään! Nimenomaan olen todennut, ettei käynnistä pitäisi tulla huono mieli ja antanut pari vinkkiä jatkoon.

On täysin mahdollista, että tämä terapeutti oli asiaton ja lyttäävä. Mitä en ikimaailmassa puolustelisi. On myös mahdollista, että henkilökemiat olivat väärät ja syystä tai toisesta terapeutti ei onnistunut kohtaamaan tätä potilasta ihanteellisella tavalla. Kyllä, potilas on siellä saamassa apua. Enhän muuta väittänytkään. Tämä potilaan oikeuksien tiedostaminen ei silti estä sitä, että tapaaminen voi mennä metsään. Mitään muuta en ole väittänyt tai puolustellut.

Kunhan totesin, ettei kannata lannistua siitä, että tällaisia huonojakin kokemuksia matkan varrelle sattuu. Niitä voi joko jäädä vatvomaan pitkäksi aikaa ja luopua avunhausta tai käsitellä parhaan taitonsa mukaan niin, että nyt kävi näin, olemme kaikki vain ihmisiä ja minulle paras apu löytyy jostain muualta.

On vaikea ymmärtää, miksi joku haluaa hyökätä minun kimppuuni, kun kerroin ihan ystävälliseen sävyyn omista kokemuksistani... Olen tosiaan itsekin kokenut negatiivisia asioita terapian tiimoilta enkä oletakaan sen toimivan aina täydellisellä tavalla, sillä ihmiset mokailevat. Sitten ne tilanteet pitää käsitellä ja päättää, miten haluaa jatkaa. Mutta ap:lle toivon edelleen tsemppiä tilanteeseen!