Mikä on tuon kotivaran 3 päivän funktio?
Normaai aikuinen pärjää kyllä kolme päivää varsin pienellä määrää ruokaa jos on oikea hätätilanne. Vettä toki tarvitsee ja tietysti jonkun valaisimen, radion. Lapsille ruokaa, eläimille. Mutta tämä Liemessä-Jenni nyt esittelee tuota kotivaraansa niin en kyllä käsitä tuollaistakaan määrää tavaraa. OIkeassa kriisitilanteessa ei varmasti ole tarpeen syödä ravintosuositusten mukaan 4-5 krt päivässä.
Kommentit (98)
72 tuntia pärjää helposti syömättä.
Vierailija kirjoitti:
Hätätilanteessa terve ihminen pärjää kolme päivää pelkällä vedellä. Äärimmäisessä tapauksessa jotkut voisivat pärjätä myös ilman vettä, mutta riskit elinvaurioihin olisivat hyvin suuret.
Eri asia sitten sokeritautiset läskikasat. Niitähän tässä kai on ajateltu ja ajan hengen mukaisesti vedetään normaalit terveet sekaan niin kuin koronasuosituksissakin. Koko kansa saa kärsiä epäonnistujista.
Miten pässi täytyy ihmisen olla jos vetää koronan mukaan tähänkin mihin se ei missään määrin liity?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajusin aamulla, että olen koko loppuviikon toimistolla pitkää päivää tekemässä, enkä ehdi käydä kaupassa tai tehdä ruokaa illalla töiden jälkeen. Pikakysely teineiltä, että mitä haluavat syödä kolme päivää putkeen: makaronilaatikkoa. Ok. Minä en pidä makaronilaatikosta, joten pitää keksiä jotain muuta itselle, tarvitsen siis eväät tuonne toimistolle. Olen käynyt kaupassa viimeksi perjantaina, eikä silloin ollut varsinaisesti suunniteltuna toimistosulkeisia.
Makaronilaatikkoon löytyy kaikki tarvittava kotoa, jauheliha oli pakastimessa kilon paketissa, joten siitä lopusta sitten jotain... Verannalla tarjouksesta ostettu keräkaali.
Makaronilaatikko: 2pkt makaronia, muutama kananmuna (pieniä), litran verran (punalaputettua näköjään) maitoa, mausteita ja jauhelihaa. Kaikki ovat täältä kotoa, ilman erillistä kaupassakäyntiä.
Kaalilaatikko: kaalinkerä, ohrasuurimoiden jämät riitti justiinsa, ei tarttenut ottaa riisiä lisäksi, mausteita, siirappia ja jauhelihaa. Kaikki ovat täältä kotoa, ilman erillistä kaupassakäyntiä.
Jauhlihasta riitti kissoille maistiaiset ja jäi vielä paistettua jauhelihaa yli vaikka pizzan päälliseksi. Pakastimesta kaivoin vielä ruisleipää ja puolukoita, teineille porkkanoita jääkaapista.
Tällaisiakin tilanteita varten meillä on aina kotivaraa - en ehkä osaa suunnitella seuraavien päivien syömisiä, mutta osaan varautua siihen, että jossain vaiheessa täyty saada ateriat kasaan ilman kaupassakäyntiä.
Ihan hyvin ehtisit kauppaan ja tekemään ruokaa, et vaan jaksa. Tuskinpa olet töissä 20 tuntia päivässä.
En olekaan, seuraavat kolme työpäivää ovat noin 12-tuntisia, aamuseitsemästä iltaseitsemään (sisältää matkat). Työmatkan varrelle ei satu yhtään ruokakauppaa, joten sellaiseen meno pidentäisi päivää vielä noin 1-1,5 tunnilla. Olen niin laiska, etten jaksaisi sitten enää puoli ysin aikaan illalla ruveta vääntämään ruokaa! Lisäksi kun olen tällainen laiskimus, niin vähintään 6 tunnin yöunet on saatava. Jäähän tuohon nyt muutama tunti ylimääräistä, aamulla ehdin käyttää koirat lenkillä ja vahtia, että teinit herää ja alkavat etsiä aamupalaa. Illalla sitten ehdin kuulustella päivän kuulumiset, pakata itselleni eväät seuraavaan päivään, käydä koirien+teinien kanssa lenkillä ja ehkä jos oikein hyvin käy, niin rojahtaa hetkeksi sohvalle telkan eteen tuijottamaan tohtori paisetta tai jotain muuta aivot narikkaan- ohjelmaa.
Tänään olisin ehkä voinut käydä illalla kaupassa, mutta viimeinen palaveri alkaa neljältä, ja voi olla, etten ole vielä kuudeltakaan vapaa. Onneksi tässä päivällä oli kalenterissa tyhjää, niin saatoin pitää pidemmän ruokatunnin ja valmistella noi kaikki. Nyt ihmettelen, että kahvi ei valmistu, kun unohdin painaa virrat päälle. Olisi pitänyt keittää pannukahvia.
Jos tulee kriisi niin välttämättömimmät toiminnot hoidetaan ensimmäisenä (esim. sairaalat) ja tavan kansalainen on kiirelistan viimeisimpänä. Kolme päivää on vain laskennallinen määrä, joka on arvioitu menevän että infra saadaan takaisin kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Ilman erityistä kotivaraa ja sen miettimistä meidän perhe pärjää kolme päivää. Korona-ajan alussa ostettiin jotain purkkiruokia ja tuolla ne kaapissa on edelleen. Ei meillä sellaisia edes syödä, mutta hetkellinen hysteria iski silloin.
Te jotka puhutte kotivarasta sairastumisen varalle, niin kysyisin, eikö teillä ole läheisiä?? Minä koin riitaisan eron, mutta kun lapsi ja minä oltiin norossa, niin ex toi kassillisen ruokaa ja muuta tarvittavaa oven taakse. Ja siis muitakin auttajia olisi ollut.
Työkaveri kertoi, että oli ollut kahden pikkulapsen (toinen alle 6kk, toinen 2v) kanssa viikon kotona norossa. Ex ei suostunut tulemaan lähellekään, koska uusi vaimonsa pelkäsi saavansa noron (kielsi siis käymästä edes kaupassa avuksi), vanhemmat asuivat eri puolella Suomea. Kaupungin kotihoito nauroi "päin naamaa" puhelimeen. En ollut silloin vielä samassa työpaikassa, työkaveri oli ollut jo ennen äitiyslomaansa työttömänä/hoitovapaalla, joten työyhteisöä ei enää ollut, kun oli alunperin miehen perässä paikkakunnalle muuttanut. Minulle ei selvinnyt, miksi naapurit eivät auttaneet (saattoi olla ihan ilkeyttään, mutta se silloinen asuinpaikka ei ollut kovin kehuttava). Silloin ei ollut vielä Wolttia, ruokakauppojen kotiinkuljetuksia eikä edes pizzataksia.
Nyt jos jollekin meidän työpaikalla kävisi noin, niin hän voisi pyytää ketä apua, ja joku meistä työkavereista pysyisi auttamaan, niin on tehtykin.
Mutta joskus sitä voi huomata olevansa täysin yksin.
Vielä parikymmentä vuotta sitten kotivara tarkoitti ainakin kahden viikon ruokatarpeita. Sekin on aika lyhyt aika. Jossain vaiheessa varmaan kuviteltiin, että Prismat on aina auki.
Vierailija kirjoitti:
Jos tulee kriisi niin välttämättömimmät toiminnot hoidetaan ensimmäisenä (esim. sairaalat) ja tavan kansalainen on kiirelistan viimeisimpänä. Kolme päivää on vain laskennallinen määrä, joka on arvioitu menevän että infra saadaan takaisin kuntoon.
Entä jos ei saada? Varautumiset pitäisi tehdä pahimpien skenaarioiden eikä ruusuisten kuvitelmien mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilman erityistä kotivaraa ja sen miettimistä meidän perhe pärjää kolme päivää. Korona-ajan alussa ostettiin jotain purkkiruokia ja tuolla ne kaapissa on edelleen. Ei meillä sellaisia edes syödä, mutta hetkellinen hysteria iski silloin.
Te jotka puhutte kotivarasta sairastumisen varalle, niin kysyisin, eikö teillä ole läheisiä?? Minä koin riitaisan eron, mutta kun lapsi ja minä oltiin norossa, niin ex toi kassillisen ruokaa ja muuta tarvittavaa oven taakse. Ja siis muitakin auttajia olisi ollut.
''Eikö teillä ole läheisiä??''
Tuleeko yllätyksenä että monella ei ole läheisiä tai ne läheiset on toisella puolella Suomea tai toisessa maassa? Jos minä sairastun, soitanko siskoni Lapista tänne Etelä-Suomeen tuomaan kassillisen ruokaa oven taakse?
Sinun tilanteessa kannattaa sopia jonkun naapurin, lähellä asuvan työkaverin tms. kanssa, että avustatte toisianne hätätilanteessa. Jos siis ei ole perhettä tai ystäviä lähettyvillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuossa alkuperäinen pointti koronan alkuaikoina ollut, että jos koko perhe sairastuu koronaan eivätkä pääse pariin viikkoon kauppaan koska ovat karanteenissa. Siinä vaiheessa oli myöskin kauppojen kotiintoimitusajat ihan tukossa, kun kysyntä moninkertaistui hetkessä.
Korona on flunssa. Ihan hyvin pääsee kauppaan jos akuutti tarve on.
Ihan hyvin. Kuumetta 40, joka paikkaa särkee. Ei muuta kun auton rattiin ja menoksi. Ostaa pari mätökästä ja huomenna voi taas uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Tämä sama venäjän trolli nyt jo ainakin kolmatta kertaa tänään hokee tänne tätä samaa: "Jennin kotivara on turha". Miettikääpä hetki miksi hän haluaa tuollaista ajatusta suomalaisille tuputtaa...
En ole trolli enkä tuputtanut, mutta ei tuossa järkeäkään. On kyllä ihan aina kokoajan ollut elintarvikkeita sen viikon tarpeet. Joskus meinannut tupakat käydä vähiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilman erityistä kotivaraa ja sen miettimistä meidän perhe pärjää kolme päivää. Korona-ajan alussa ostettiin jotain purkkiruokia ja tuolla ne kaapissa on edelleen. Ei meillä sellaisia edes syödä, mutta hetkellinen hysteria iski silloin.
Te jotka puhutte kotivarasta sairastumisen varalle, niin kysyisin, eikö teillä ole läheisiä?? Minä koin riitaisan eron, mutta kun lapsi ja minä oltiin norossa, niin ex toi kassillisen ruokaa ja muuta tarvittavaa oven taakse. Ja siis muitakin auttajia olisi ollut.
''Eikö teillä ole läheisiä??''
Tuleeko yllätyksenä että monella ei ole läheisiä tai ne läheiset on toisella puolella Suomea tai toisessa maassa? Jos minä sairastun, soitanko siskoni Lapista tänne Etelä-Suomeen tuomaan kassillisen ruokaa oven taakse?
Et vaan tilaat sairaana kotiinkuljetuksella ne. Lääkkeet ja ruuat.
Vierailija kirjoitti:
Kotivaran keräämisen avulla pyritään saamaan kansalaiset rauhoittumaan.
Melko hyödytöntä sijaistoimintaa kuten vessapaperin hamstraus, joka tietenkin tapahtuu valtiovallan ohjailun ulottumattomissa.
Kiinnittämällä kansalaisten huomio ruokaan, saadaan ihmisten mieliin ujutettua kyky "hallita" tulevia tilanteita ja poistettua keinovalikoimasta ne tärkeimmät, eli erilaisten puolustusaseiden hankkiminen ja yhteisöjen muodostuminen, jotka olisivat elintärkeitä kriisistä selviämisen kannalta.
Bosnian sodasta tiedämme, ainakin ne tietävät jotka asiaa ovat tutkineet, että ensimmäisenä kriiseissä kuolevat väkivaltaan tottumattomat ja yksinäiset sudet jotka ovat hamstranneet ruokaa ja muita tarvikkeita omiin koteihinsa.
Heidät ryöstetään ensimmäisinä.
Eihän kukaan tiedä mitä sulla kaapeissasi on tai kenen kanssa asut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joku on niin vähäruokainen, että riittää yksi proteiinipatukka per pöivä ja2 l vettä, niin silloinhamän kotivara mahtuu pieneen tilaan. Koska asumme kerrostalossa, mun koticara ei sisällä mitään perunaa, kun ei ole puuliettä, jolla alkaa keittelemään. Se sisältää vaan sellaista ruokaa, jonkavoi syödä tuosta vaan suoraan kylmänä ja tarvittaessa ottaa mukaan, jos putäisi kotoa lähteä jonnekin.
Ja toki taskulamppu paristoineen ja radio ja makuupussi ja muovipusseja vessatarpeita varten ja desinfioivia käsipyyhkeitä jne.
Ei siis tarvita pahvilaatikkokaupalla juureksia, paitsi jos asuu maalla, jossa voi valmistaa ruokaa puulla ja saa vettä järvestä ja käy vessassa puuceessä.Hernari, tonnikala, nötkötti ja näkkäri säilyvät vuosia jopa kaupunkikämpässä.
Ei kai nötköttiä kykene kukaan syömään suoraan purkista sentään?
Nyt kun hinnat nousseet ja lomareissun jäljiltä kaapit oli 'tyhjät' (oli syöty mahd. tyhjiin ennen reissua) huomasin että aika vähän kaapeissa oli tavaraa.
Yleensä löytyy "jotain", toki jääkaappitavara ei pitkää esim. ilman sähköjä säily.
Kävin täydentämässä "kotivaraa", ostin muutamia nuudelipusseja, pastaa, tomaattimurskaa, ja savumuikkutölkkejä ja näkkäriä. Noiden lisäksi kuivaakaapissa on jonkun verran jauhoja, hunajaa, oliiveja, ananaspurkki tai pari.
Vettä on (aina) pari kanisteria + yleensä yksi täysi vissylaatikko (24kpl/0,33l) samoin pattereita, kynttilöitä ja tulitikkuja.
Olen myös panostanut villavaatteisiin ja -täkkeihin, ja myös makuupussit on, vaikka emme niitä koskaan käytä.
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun hinnat nousseet ja lomareissun jäljiltä kaapit oli 'tyhjät' (oli syöty mahd. tyhjiin ennen reissua) huomasin että aika vähän kaapeissa oli tavaraa.
Yleensä löytyy "jotain", toki jääkaappitavara ei pitkää esim. ilman sähköjä säily.
Kävin täydentämässä "kotivaraa", ostin muutamia nuudelipusseja, pastaa, tomaattimurskaa, ja savumuikkutölkkejä ja näkkäriä. Noiden lisäksi kuivaakaapissa on jonkun verran jauhoja, hunajaa, oliiveja, ananaspurkki tai pari.
Vettä on (aina) pari kanisteria + yleensä yksi täysi vissylaatikko (24kpl/0,33l) samoin pattereita, kynttilöitä ja tulitikkuja.
Olen myös panostanut villavaatteisiin ja -täkkeihin, ja myös makuupussit on, vaikka emme niitä koskaan käytä.
Täsmennän omaa kirjoitustani: "Kun hinnat nousseet" tuolla viittaan siihen, että ennen olimme huolettomampia ruuan kanssa, monesti osa meni vanhaksi jne. Nyt emme enää osta vaikka kahta juustoa vaan ainoastaan yhden ja uutta vasta kun edellinen syöty jne. --> kaapissa huomattavan vähän tavaraa entiseen verrattuna.
Meille myös käynyt niin, että säästämme käymällä kaupassa parin päivän välein. Ennen kävimme n. kerran vikkkoon, ja ostimme isot satsit. Sitten usein kävi niin, ettei kaikkea "ehditty" syödä pois jos "suunnitelmat" muuttuivat. Tyyliin viikonloppuna ei oltukkaan kotona vaan sukulaisilla --> turhaan ostettu alkuviikosta la-su ruokaa.
Kotivara on juuri sitä varten, että kriisin sattuessa kaikki tavalliset kansalaiset eivät ole heti avuntarpeessa vaan pärjäävät pari päivää itsekseen. Kiireellisyysjärjestyksessä autetaan ihmisiä ja koitetaan saada infra taas toimimaan. Kun suurimalla osalla porukasta on kotivara, kriisitilanteessa saadaan resurssit kohdistettua tarkoituksenmukaisesti.
Toki terve aikuinen pärjää 3 päivää vaikka kokonaan ilman ruokaa, mutta kyllähän silloin on jo huono tilanne päällä eli hermo kireällä ja kova kiire saada jotakin syötävää. Ei haluta, että ihmiset ehdoin tahdoin hankkiutuu tähän jamaan vain siksi, ettei viitsi vähän nähdä vaivaa etukäteen. Yhteiskunta on vain juuri niin vahva kuin ihmiset ovat.
Sitten on toki vielä se, että kaikki meistä ei ole terveitä ja/tai aikuisia. Eiköhän lapsiperheet ainakin mielummin vähän varaudu kuin kiristä pikkulasten hermot äärimmilleen yhtäkkisellä nälkäkuurilla. Samaten imettävät äidit ja raskaana olevat tuskin haluavat olla 3 pv syömättä. Ja kyllähän tässä maassa on myös paljon ihmisiä, joilla on jokin krooninen sairaus. Toivottavasti heidän kotivaransa sisältää tarvittavat lääkkeet ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pärjää kyllä. Aikuinen pärjää syömättä pari viikkoa jos on vettä. Idea kai kuitenkin on että ei tarvitse pärjätä, vaan jos tulee sähkökatkos tai muu tilapäinen tai pidempään jatkuva häiriö, on mukavampi olla jos on ruokaa kun nälkä tulee ja on lämmikettä ja vaikka taskulamppu jotta ei tarvitse värjötellä kylmässä ja pimeässä.
Totta. Itsekin nuorena ihmettelin miksi kotona pitäisi olla mitään minkä saa kaupasta kun vaan käy ostamassa.
Ei tarvinnut sitten kuin tulla se eka kunnon lentsu joka jysähti vielä yön aikana yllärinä eikä kotona sitten tosiaan ollut edes nenäliinoja saati sitten mitään särkylääkettä. Eikä tosiaan ollut mitään muuta juotavaakaan kuin hanavettä ja syötäväksi löytyi suolakurkkuja..
Oli aika inhaa kärvistellä nälissään ja niistää nokka aivan ruvelle ennen kuin olo sen verran koheni että kärsi lähteä ruokakauppaan ja apteekkiin. Sen jälkeen on kotona ollut aina extrapaketti nenäliinoja, buranaa, bafycinia, vissyä, jotain mehua ja jotain syötävää jota ei tarvitse ihmeemmin edes jaksaa kokata ja joka säilyy. Lisäksi pakkasessa on varuilta aina se yksi pinaattikeitto ihan jo siksikin, että sitä tulee syötyä ei-kipeänäkin vähintään kerran kuukaudessa. Tuon voi kipeänä vaikka juoda.
Kun saatiin korona (ja eristys) silloin, kun korona ei vielä ollut mikään oireeton tauti, niin eipä kukaan jaksanut niistä kotivaroista laitella ruokaa. Saatiin yksi tuomaa juomisia, kun niitä lähinnä meni. Ensimmäinen vapaa kaupan kotiinkuljetus oli vasta yli viikon päästä, nyt niitä on paremmin tarjolla ja saa jopa samana päivänä Woltin kautta. Ennen tuota kaupan kuljetusta tilattiin jotain valmista syötävää woltin kautta. Makuaisti oli vääristynyt, niin ei niin ollut väliä, mitä ylipäätään söi. Jotain hernekeittoa ei kyllä tehnyt kenenkään mieli.
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuossa alkuperäinen pointti koronan alkuaikoina ollut, että jos koko perhe sairastuu koronaan eivätkä pääse pariin viikkoon kauppaan koska ovat karanteenissa. Siinä vaiheessa oli myöskin kauppojen kotiintoimitusajat ihan tukossa, kun kysyntä moninkertaistui hetkessä.
Kyllä. Kun lapseni olivat aikoinaan pieniä, olin yksinhuoltaja. Yhtenä kertana kävi sitten niin, että sairastuttiin kukin vuorotellen vatsatautiin. Oltiin 8 vuorokautta vain kotona. Olisin ollut pulassa, jos en olisi ollut mitenkään varautunut asiaan. Siihen aikaan (elettiin 1990-luvun alkua) ei ollut vielä kauppojen kotiinkuljetuksiakaan.
Jos Venäjä hyökkäisi meidän infrastruktuuria kohtan esim. puhdasvesi ja sähköjärjestelmä. Miten varautuisit että pärjäisit 3 pv ilman sähköä ja puhdasta vettä.
''Eikö teillä ole läheisiä??''
Tuleeko yllätyksenä että monella ei ole läheisiä tai ne läheiset on toisella puolella Suomea tai toisessa maassa? Jos minä sairastun, soitanko siskoni Lapista tänne Etelä-Suomeen tuomaan kassillisen ruokaa oven taakse?