Lue keskustelun säännöt.
Parisuhde solmussa enkä enää tiedä mitä tehdä
11.10.2022 |
Varoitus, pitkä teksti. Olemme olleet yhdessä yli 10 vuotta. Meille on vuosien aikana kertynyt omien valintojen pohjalta vastuuksi 3 lasta, omakotitalo, koira. Ongelma on, että minä olen ollut vuosia (ainakin 6 vuotta enemmän tai vöhemmän) uupunut vastuiden alla.. Minä olen ajautunut tekemään toistuvasti 80% perheemme töistä (ulkona, sisällä, autot, koira, hankinnat, ruuanlaitto..) enkä halua enää tätä. Haluan tasavertaisemman työnjaon ja sitä kautta itselle vapaata aikaa ja lepoa.
Ollaan keskusteltu. Mies tiedostaa, että tekee paljon vähemmän. Hän sanoo ettei tarvitse minun tehdä niin paljon. Ongelma on, ettei hän nosta omaa osuuttaan kaikista töistä. Hän ei myöskään suostu, että palkkaamme jonkun tekemään osaa töistä. Minä olen kaikille hyvää haluava tunnollinen puuhastelija ja mies nykyään mukavuuden haluinen "hurjastelija" (eli tekee mieluiten kaikkea muuta paitsi jotain velvollisuuksia). Vaatimustasomme on vähän erilainen, mutta jos keskustellaan asiasta, niin mies haluaa suht saman siisteystason, mutta tietysti ilman vaivannäköä.
Mies ei ole koskaan ollut kotona vetovastuussa pitköö aikaa. Toissa syksynä oli lomautettuna ja kun tulin kotiin töistä niin sain aloittaa kotityöt - Hän ei koskenut kotitöihin. Mies ei mielestään ole masentunut. Olen alkanut epäillä et olenko itse jossain psykoosissa, että näen tilanteen väärin ja ongelmat johtuvat siitä tmv.
Minusta Hän ei ymmärrä realiteetteja. Jos on vastuita niin ne hoidetaan ja jos on kolme lasta ym. Niin aikaa harrastuksille on yksinkertaisesti paljon vähemmän kuin aikana ilman lapsia.
Ongelma on, että miten tästä eteenpäin? Miten voin jatkaa eloa tässä tilanteessa sopuisasti? Tarvitsen apua ja ajatuksia, koska olen aivan solmussa. Jos en välitä ongelmista niin kaikki menee näennäisesti hyvin, mutta minua vain ärsyttää. Jos nostan asian esiin, niin tulee kinaa.
Olen yrittänyt:
- keskustella (tiedämme ongelman mutta emme etene ongelman kanssa, terapiassa on käyty neljästi eikä siellä ole mitään apua vielä ainakaan tullut)
- asennoitua niin, että minä huolehdin kaikesta ja kiva jos toinen joskus tekee jotain 'avuksi'. En odota mitään ja suoritan vaan (ongelma: sisintäni syö tämä, en koe oikeaksi enkä aina jaksa tehdä kaikkea)
- en tee mitään mikä ei huvita tai mikä ns. Ylittää omat vastuuni (esim laskennallisesti n.50% - meillä on sitten hirveä sotku en tykkää pidemmän päälle, ja lapset myös kärsivät jos en jörjestä synttäreitä/kaverileikkejä/hommaa ruokaa/hanki oikeanlaisia vaatteita esim talveen. Tämän kokeilun aikana meni esim hirveästi rahaa ruokaan koska tilasin aina valmiina kun mies ei ollut köynyt kaupassa tai tehnyt ruokaa)
Kommentit (141)
3 lasta olet jaksanut tehdä miehen kanssa joka ei lapsia hoida. Miksei kiltit ja kunnolliset miehet kelpaa naisille lapsia tekemään. Suomessa on satoja tuhansia kunnollisia miehiä jotka kyllä tekisi kaikkensa jotta saisi perheen mutta nainen tekee lapsia luuseri miehen kanssa joita ei perhe elämä kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap: on läheisyyttä, mies varsinkin halailee paljon. Seksiäkin joitakin kertoja viikossa. Ei tiedossa olevia riippuvuuksia, mies urheilullinen eikä kumpikaan juo alkoholia/polta tupakkaa tmv. Meillä ei ole väkivaltaa.
Töissään mies vetää rakennusprojekteja toimien nokkamiehenä, ei mikään komennettava/käskytettävä hännystelijä. Peruskoulu meni kertomansa mukaan pelleillessä, sittemmin osannut toimia vastuullisesti koulutusten osalta.
Miehen kotona äiti on hoitanut ja hoitaa kaiken, isänsä vain töissä tai omissa harrastuksissa. Roolimalli siis sieltä. Sisaruksellaan on joku adhd tyyppinen oireilu, en tiedä virallisesta diagnoosista.
Sehän tässä onkin, joku meidän yhteistoiminnassa on pielessä, kun mitään muuta syytä oikein tunnu löytyvän. Mukavuudenhalu hänellä ja minulla tunnollisuus? Jotain muutosta lienee opeteltava tai saa tyytyä tekemään kaiken joko yhdessä eläen tai erillään.
Ja joku kysyi käsitiskeistä: smoothiekannu ei ole meillä koneenkestävä, ei juomapullot eikä paistinpannut. Ne on pakko pestä käsin. Lapsilla vesipullot koulun retkillä pari krt per kk plus urheiluharrastuksissa. Jos talon kolme pannua on likaisina tiskipöydöllä - miksei niitä voi pestä kaappiin kun tekee tiskejä? Joskus voi jättää välistä, mutta mutta... Miehen termospullo oli 1.5 vuotta tiskipöydällä kunnes hän totesi, ettei enää uskalla avata sitä ja heitti mäkeen. Smoothie on lasten herkkua. Joskus menee viikko, että kannun putsaa joku muu kuin minä.
Miehen pyykkejä en ole pariin vuoteen
vienyt kaappiin. Mies oli reissussa ja kamat eteisessä odottamassa paikoilleen vientiä. Nyt meni mulla ennätysnopeasti hermot - vain vajaa 2 vrk jaksoin katsoa, sit survoin märät likaiset ym. Miehen kaappiin sellaisenaan...
Mies ei rakasta sinua enää.
Toistan. Hän ei rakasta, ei välitä sinun, lasten eikä perheen hyvinvoinnista.
Miehesi on jo poistunut suhteesta.
Mitä teet siellä?
Olet muuttunut kotiapulaiseksi, palkattomaksi kotiavuksi. Et ole enää puoliso, rakastettu.
Et ole enää kunnioitettu.
Miehesi ei kunnioita sinua, uskon että tämä kotityö-ongelma on vain jäävuoren huippu.
Rakastava kumppani ottaa toisen huomioon, haluaa että rakastetulla on hyvä olla.
Mies haluaa osoittaa tuovansa jotain lisäarvoa suhteeseen.
Hän ei ole mies, koska hän on vain ottamassa, ihan kuin jokin imeväinen.
Rajansa kaikella. Aika tehdä johtopäätöksiä.
Jos kummallakin on hyvää tahtoa ja sitoutumista, kotitöiden jakaminen kannattaa tehdä molemmille mahdollisimman järkeväksi. Eli jos jompikumpi yksinkertaisesti vihaa tiettyä kotityötä, niin silloin voi joko sopia että toinen tekee sen tai keksiä keino, jolla kummankaan ei tarvitse. Kummankin kannattaa ottaa omalle vastuulleen sellaisia kotitöitä, joiden tekemistä pitää tärkeänä ja jonka tekotavasta on tarkka, sen sijaan että koko ajan kärsii siitä että toinen tekee kyseisen homman pieleen. Jos mies ei osaa täyttää tiskikonetta koskaan oikein, niin voi sopia että hänen vastuullaan on sen tyhjentäminen esimerkiksi joka aamu ja isompi vastuu jostain muista hommista. Ongelmia syntyy varmasti erityisesti silloin, jos siisteyskäsitykset eroavat suuresti ja toinen ei edes ymmärrä miksi jokin toisen vaatima kotityö pitäisi tehdä.
Lisäksi kummallakin on hyvä olla hyvin selkeä vastuu itsensä huolehtimisesta. Jos pyykit lojuvat puhtaana ilman että niitä viikataan, niin puhtaiden (tai likaisten) vaatteiden kori miehelle voi olla hyvä ratkaisu. Samoin täsmällinen kori/laatikko, johon toisen kodissa lojuvat asiat voi laittaa. Toisaalta itse esimerkiksi siirryin vaatekaappien uudistuksen yhteydessä säilyttämään suurinta osaa paidoista (myös miehen teepaidat) rautalankahenkareilla: kunhan on sopiva kuivaustila niin ne saa siirrettyä kätevästi kaappiin ilman viikkausta. Eli toisinaan on mahdollista myös suoraviivaistaa kotitöitä kun hieman hienosäätää.
Jonkun pitää selittää miehellesi mitä se parisuhde ja perhe elämä tarkoittaa. Se tarkoittaa että yhdessä kotia hoidetaan, siivotaan, lapsia hoidetaan ja sitä rataa. Sinun olisi pitänyt selittää se ennen kun teit lapsia miehesi kanssa jotta ei tule sitten yllätyksiä että pyykkiä kertyy kun lapsia tulee lisää ja ruokaa pitää tehdä koko ajan koska lapsien pitää kasvaa ja niille tulee nälkä kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tee ilmoitustaulu ja siihen kirjoitat kotityöt miehellesi. Taulun mukaan sitten miehes tekee kotitöitä ja rasti ruutuun kun työ on tehty. minun mielestä miehen kuuluu siivota, pestä omat pyykit, käydä kaupassa ainakin, viedä lapsia harrastuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Ap: on läheisyyttä, mies varsinkin halailee paljon. Seksiäkin joitakin kertoja viikossa. Ei tiedossa olevia riippuvuuksia, mies urheilullinen eikä kumpikaan juo alkoholia/polta tupakkaa tmv. Meillä ei ole väkivaltaa.
Töissään mies vetää rakennusprojekteja toimien nokkamiehenä, ei mikään komennettava/käskytettävä hännystelijä. Peruskoulu meni kertomansa mukaan pelleillessä, sittemmin osannut toimia vastuullisesti koulutusten osalta.
Miehen kotona äiti on hoitanut ja hoitaa kaiken, isänsä vain töissä tai omissa harrastuksissa. Roolimalli siis sieltä. Sisaruksellaan on joku adhd tyyppinen oireilu, en tiedä virallisesta diagnoosista.
Sehän tässä onkin, joku meidän yhteistoiminnassa on pielessä, kun mitään muuta syytä oikein tunnu löytyvän. Mukavuudenhalu hänellä ja minulla tunnollisuus? Jotain muutosta lienee opeteltava tai saa tyytyä tekemään kaiken joko yhdessä eläen tai erillään.
Ja joku kysyi käsitiskeistä: smoothiekannu ei ole meillä koneenkestävä, ei juomapullot eikä paistinpannut. Ne on pakko pestä käsin. Lapsilla vesipullot koulun retkillä pari krt per kk plus urheiluharrastuksissa. Jos talon kolme pannua on likaisina tiskipöydöllä - miksei niitä voi pestä kaappiin kun tekee tiskejä? Joskus voi jättää välistä, mutta mutta... Miehen termospullo oli 1.5 vuotta tiskipöydällä kunnes hän totesi, ettei enää uskalla avata sitä ja heitti mäkeen. Smoothie on lasten herkkua. Joskus menee viikko, että kannun putsaa joku muu kuin minä.
Miehen pyykkejä en ole pariin vuoteen
vienyt kaappiin. Mies oli reissussa ja kamat eteisessä odottamassa paikoilleen vientiä. Nyt meni mulla ennätysnopeasti hermot - vain vajaa 2 vrk jaksoin katsoa, sit survoin märät likaiset ym. Miehen kaappiin sellaisenaan...
Kaikki luetellut tavarat on mahdollista hankkia konepesun kestävänä ja kyse on vain omasta valinnasta. Jos haluaa leikkiä valurautapannuilla niin sitten pitää jaksaa itse ne myös putsata ja huoltaa eikä laittaa sitä puolison hommaksi. Itselle esimerkiksi haudutuspataa ostaessa yksi suuri kriteeri oli, että sen pitää olla konepestävä. Smoothiekannu on kyllä veemäinen pestä, eikös sen pesun voi hoitaa se henkilö, joka smoothien tekee samantien käytön jälkeen? Kuuluu vähän niinkuin prosessiin. Joka tapauksessa tuossa on iso määrä käsitiskiä, jonka voisi välttää järkeviä tavaroita hankkimalla.
Tämä vain ajatuksena siltä kannalta, että jos niiden kototöiden alle nyt hukkuu, niin voisiko ihan aktiivisesti tehdä asioita joilla niiden määrän saisi kokonaisuudessaan pienemmäksi? Vähemmän kuormittaviin hommiin on muidenkin helpompi tarttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eroaisin. Kokisin tuossa tilanteessa, että elämä menee hukkaan uupuneena ja tyytymättömänä.
Katsotko vaan vierestä miehen lusmuilua, etkä ollenkaan muistuta/käske/nalkuta/mitään. Odottelet vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos siis mies tekee palkkatyön laskienkin jatkuvasti murto-osan duuneista niin ei se auta kuin rakkauden kova koulu:
-Peset omat ja lasten pyykit, mies hoitaa omansa
-teet omat ja lasten ruuat, mies hoitaa omansa
-siivoat omat jäljet, mies hoitaa muun (silmät kiinni vaan ja pihalle jos ahdistaa sotku)Etukäteen ilmoitat että et jaksa enää ja tilanne tulee olemaan tämä. Sitten kun äijä tulee pyytämään anteeksi niin neuvottelette työnjaon uudelleen.
Jatketaan vielä: Maksa ne omat ruokasi sekä sähkölaskut, yhtiövastike/vuokra jne... omalta osaltasi ja laita lasten kuluihin puolet omista rahoistasi. Sehän ei tietenkään onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos siis mies tekee palkkatyön laskienkin jatkuvasti murto-osan duuneista niin ei se auta kuin rakkauden kova koulu:
-Peset omat ja lasten pyykit, mies hoitaa omansa
-teet omat ja lasten ruuat, mies hoitaa omansa
-siivoat omat jäljet, mies hoitaa muun (silmät kiinni vaan ja pihalle jos ahdistaa sotku)Etukäteen ilmoitat että et jaksa enää ja tilanne tulee olemaan tämä. Sitten kun äijä tulee pyytämään anteeksi niin neuvottelette työnjaon uudelleen.
Jatketaan vielä: Maksa ne omat ruokasi sekä sähkölaskut, yhtiövastike/vuokra jne... omalta osaltasi ja laita lasten kuluihin puolet omista rahoistasi. Sehän ei tietenkään onnistu.
Miksi vain äidin pitää tehdä lapsille ruokia? Tai pestä lasten pyykkejä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos siis mies tekee palkkatyön laskienkin jatkuvasti murto-osan duuneista niin ei se auta kuin rakkauden kova koulu:
-Peset omat ja lasten pyykit, mies hoitaa omansa
-teet omat ja lasten ruuat, mies hoitaa omansa
-siivoat omat jäljet, mies hoitaa muun (silmät kiinni vaan ja pihalle jos ahdistaa sotku)Etukäteen ilmoitat että et jaksa enää ja tilanne tulee olemaan tämä. Sitten kun äijä tulee pyytämään anteeksi niin neuvottelette työnjaon uudelleen.
Jatketaan vielä: Maksa ne omat ruokasi sekä sähkölaskut, yhtiövastike/vuokra jne... omalta osaltasi ja laita lasten kuluihin puolet omista rahoistasi. Sehän ei tietenkään onnistu.
Miksi vain äidin pitää tehdä lapsille ruokia? Tai pestä lasten pyykkejä?
Mies on tuon ajan töissä tienaamassa sitä rahaa millä nainen voi kyseisiä asioita tehdä.
Tätä menoa AP saa kohta burnoutin, ja vasta sitten tajuaa että elämä ei voi olla pelkkää velvollisuutta. Vaikka se ikävältä kuulostaakin, mutta miehesi toimii ihan järkevästi: ole itsellesi armollinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos siis mies tekee palkkatyön laskienkin jatkuvasti murto-osan duuneista niin ei se auta kuin rakkauden kova koulu:
-Peset omat ja lasten pyykit, mies hoitaa omansa
-teet omat ja lasten ruuat, mies hoitaa omansa
-siivoat omat jäljet, mies hoitaa muun (silmät kiinni vaan ja pihalle jos ahdistaa sotku)Etukäteen ilmoitat että et jaksa enää ja tilanne tulee olemaan tämä. Sitten kun äijä tulee pyytämään anteeksi niin neuvottelette työnjaon uudelleen.
Jatketaan vielä: Maksa ne omat ruokasi sekä sähkölaskut, yhtiövastike/vuokra jne... omalta osaltasi ja laita lasten kuluihin puolet omista rahoistasi. Sehän ei tietenkään onnistu.
Miksi vain äidin pitää tehdä lapsille ruokia? Tai pestä lasten pyykkejä?
Mies on tuon ajan töissä tienaamassa sitä rahaa millä nainen voi kyseisiä asioita tehdä.
Ap:kin on töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos siis mies tekee palkkatyön laskienkin jatkuvasti murto-osan duuneista niin ei se auta kuin rakkauden kova koulu:
-Peset omat ja lasten pyykit, mies hoitaa omansa
-teet omat ja lasten ruuat, mies hoitaa omansa
-siivoat omat jäljet, mies hoitaa muun (silmät kiinni vaan ja pihalle jos ahdistaa sotku)Etukäteen ilmoitat että et jaksa enää ja tilanne tulee olemaan tämä. Sitten kun äijä tulee pyytämään anteeksi niin neuvottelette työnjaon uudelleen.
Jatketaan vielä: Maksa ne omat ruokasi sekä sähkölaskut, yhtiövastike/vuokra jne... omalta osaltasi ja laita lasten kuluihin puolet omista rahoistasi. Sehän ei tietenkään onnistu.
Miksi vain äidin pitää tehdä lapsille ruokia? Tai pestä lasten pyykkejä?
Mies on tuon ajan töissä tienaamassa sitä rahaa millä nainen voi kyseisiä asioita tehdä.
Olet ilmeisesti pysyvästi työelämän ulkopuolella ja muutenkin täysin yhteiskunnasta syrjäytynyt, kun harhaisesti kuvittelet vain miesten kåyvän töissä.
Vierailija kirjoitti:
Onko tää palsta täynnä katkeria yksinhuoltajia, vai mistä hemmetistä kumpuaa joka ikiseen parisuhdeongelmaan vastaukseksi, että eroa?!!
Samaa ihmettelen vilpittömästi. Aika heppoisin perustein ollaan hajottamassa lapsiperhettä. ihan kuin se olisi täysin kivutuntonta tavaroiden jakoa. Lapset oikeasti kärsii avioeroista, muistakaa se. Onneksi ap ei näillä linjoilla ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisesti koetaan, että itse tekee enemmän kuin toinen.
Toinen asia on tehokkuus.
Minä teen ruokaa, syödään ja siivoan keittiön aikaa kuluu alle 2h.
Vaimo tekee ruokaa, syödään ja siivoaa keittiön 4hSitten on meta työ....
Minä korjaan kaikenlaista. Töhön liittyy usein meta työ. vaikka mikron kondensaattorin vaihto. Sopivan osan löytyminen otti aianakin 6h surffailua. Vaimon mielestä pelasin koska olin koneella.Kuitenkin parisuhteessa ja varsinkin lapsiperheessä ajankäyttö ei ole suoraviivaista. Kuka puuhaa lasten kanssa, otetaanko lapset arkeen mukaan jne .
Rahat, yksi ansaitsee vähemmän.Tekemisen laatu. Kuinka hyvin imuroitu kelpaa kummalle jne.
Tekemisen arvionti ei ole helppoa ja suurin osa kokee tekevänsä enemmän.
Tekemisen laatu? Tiedätkö sinä mitä se tarkoittaa? Vai onko sinun tyylisi juuri se hutaistu juosten kustu vähän sinnepäin? Ja vaimolle ei kelpaa, kun hänen mielestään (ja kaikkien tervejärkisten mielestä) laadukasta siivoamista on oikeasti sellainen, että sen imurin kanssa käydään oikeasti nurkat ja aluset läpi eikä siivoamisen jälkeen kuulu pyöriä pölypalleroita pitkin nurkkia tai eteinen olla täynnä kuraa ja hiekkaa tai wc:n lavuaarin olla täynnä hammastahnan roiskeita tai wc-pöntössä olla jarruraitoja?
Tässäpä taas kaunis esimerkki kontrollifriikin palstamamman elämästä. Avioerokin kalpenee sen rinnalla, että lavuaarissa on hammastahnan roiskeita :)
-eri
Kannattaa suunnata parisuhdeterapiaan ja miettiä siellä omia odotuksia ja sitä missä määrin kumpikin voi tulla vastaan asioissa.
En tiedä onko sellaista parisuhdetta, että hommat tehdään puoliksi. Esim. viikonloppuna ruokaa voisi tehdä koko perhe yhdessä niin että ruokaa jää maanantaillekin. Ehkäpä mies jossain vaiheessa innostuu tekemään toisinaan sitä ruokaa myös itse.
Sanot tekeväsi "toistuvasti 80% perheemme töistä (ulkona, sisällä, autot, koira, hankinnat, ruuanlaitto..) " pohtisin mitä sellaisia töitä on sisällä ja ulkona mitä on pakko tehdä? Onko asumismuotonne oikea, jos koet työlääksi nuo hommat? Auto- mitä työtä auto teettää - meillä kumpikin hoitaa oman autonsa, huollot, korjaukset, tankkaukset itse. En koe sitä työlääksi. Koiran hoito voi olla pikkulapsiperheessä työlästä. Kun lapset kasvaa, se helpottuu. Hankinnat -tarkoitatko että joudut maksamaan hankinnat vai suunnittelemaan ne? Ehkä miestä ei kiinnosta hankintojen suunnittelu, jos ei ole rahaa tai sitä on vähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap vastaa: -----
Mies kyllä välittää meistä, enkä usko, että tietoisesti tekee tahallaan näin. Hän ei vaan kerta kaikkiaan tajua/ymmärrä mitä kaikkea nykykuvio vaatii.Tämä nyt ei kai voi mitenkään pitää paikkaansa, jos olette käyneet pariterapiassa ja olet yrittänyt puhua hänelle asiasta. Älä usko aivan kaikkea pajunköyttä, ei mies ole ihan avuton tai typerä kuitenkaan. Yrittää vain vältellä vastuutaan.
Tämä on totta. Mies kyllä ymmärtää, että AP tekee huomattavan paljon ja tiedostaa, että se on väärin. Nykytila kuitenkin on hänelle mieluisa, hän on tottunut ottamaan rennommin ja alitajuisesti selittää itselleen, että ap kuitenkin tykkää ottaa vastuuta ja tehdä asiat omalla tavallaan. Ja että ap kuitenkin tekee asiat nopeammin ja kätevämmin kuin hän, niin on kokonaisuuden kannalta vain järkevämpää jatkaa vanhaan malliin ja antaa ap:n tehdä kaikki.
Tämähän voi osaksi olla tottakin. Usein naiset tekevät kaiken "paremmin", eikä kenenkään muun tyyli kelpaa. Tai sitten ovat niin nopeita ottamaan vastuun jokaisesta pienestäkin asiasta, että hitaampi mies ei ehdi edes tajuta, että se pitää hoitaa. Ap on pahasti maalannut nyt itsensä nurkkaan tuolla vastuun ottamisellaan.
-eri
ohoh, mistä kirjasta tämäkin kapiteeli on otettu.
Ei kuulu suomalaiseen elämään, eikä nykyaikaan.