Lue keskustelun säännöt.
Elämä menny ihan perssiilleen :(
10.10.2022 |
Olen työtön. Asun vuokratalossa. En saa edes kämppää siivottua. En saa mitää aikaseks. Yhtä tyhmää taidealaa opiskellu monta vuotta. En jaksanu harjotella, enkä halua tehä enää mitää siihen liittyvää. Masentaa :( Ikääki pitkälle yli 40)
Kommentit (15)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, et ole luuseri! Voin sanoa, että minä olen, vaikka eihän tämä mikään kilpailu ole.
Itse olen akateeminen, alkoholisoitunut, kaksisuuntainen pitkäaikaistyötön. Lapseni teki itsemurhan ja syytti siitä minua. Se rampautti minut.
Elämässä ei oikeastaan ole enää mitään. Tätäkin kirjoitan baarista.
Olen samassa tilanteessa. Mitään en ole saavuttanut tai kokenut ja kaikki mitä yritän lopulta vain valuu hukkaan omista vioistani johtuen. Nytkin olen yrittänyt opiskella, mutta en meinaa jaksaa ja pohdin lopettamista, koska mitä siitä tutkinnosta olisi tässä konkurssissa hyötyä?
Tsemppiä silti ja ehkä löydät jotain, joka edes hieman piristäisi.
Kun tuntuu epätoivoiselta, kannattaa soittaa johonkin auttavaan puhelimeen, ihan totta <3 monesta murheesta ja masennuksesta ovat ihmiset nousseet.
Voiko taideala olla läpeensä huono? Käy ulkona happea ottamassa ja sitten takaisin kotiin. Hae jonnekin hanttihommiin ja tee kokemuksesta taidetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokemuksesta tiedän, että jos on tarpeeksi huonossa jamassa niin usein se, mikä estää itseänsä niskasta ottamisen tai sieltä alhosta nousemisen on se, että lopulta aina joku niistä elämän ongelmista tulee eteen ja vaikeuttaa sitä yrittämistä niin paljon, että ei vaan jaksa. Omana esimerkkinäni olen yrittänyt elämääni pienin askelin parantaa ja muuttua hyväksyttäväksi kansalaiseksi, mutta kun samalla kärsin terveysvaivoista, jotka voivat tulla yllättäenkin päälle niin on hankala jatkaa sillä parannuksen tiellä, kun joku kokoajan pistelee kylkeen ja yrittää kampittaa.
Pahinta on se, että olet parisuhteessa, eikä toinen vaan näe, miten pahasti asiat ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pahinta on se, että olet parisuhteessa, eikä toinen vaan näe, miten pahasti asiat ovat.
Tämä on totta. Vielä kun sillä toisella menee hyvin, niin hän ei tajua miltä tuntuu kun asiat on huonosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän mistä puhutte. Anna pari neuvoa, noudatan näitä itse. Kun nouset sängystä keittämään kahvia, petaa sänky, laita se päiväpeitto. Juo kahvit, tee 10 punnerrusta, kyykkyä tai askelkyykkyä. Jos käyt kohta tupakalla eikä mitään tekemistä, tee lisää lihaskuntoharjoitteita. Sen verran kuin jaksat. Päivän mittaan saat yllättävän monta tehtyä. Merkitse paperille päivä ja mitä olet tehnyt. Pienistä asioista elämä koostuu pahimmankin masennuksen keskellä.
Koska jossain vaiheessa täytyy alkaa taas elää, tai jos ei voi, on ihan sama hypätä mereen. Elämässä täytyy olla edes pieni valonpilkahdus.
On muutkin mokanneet. Ympäristö ei ole kaikille helppo, voi olla liian vaativa ja hankala. Monilla on perussairauksiakin, liian pieni raha tai ilmasto ahdistaa. Ei ole sinun syysi asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, ihan tuntuu kurjuutesi olevan oman toimintasi seurausta. SO WHAT?
Masentuneille vinkki. Lainatkaa kirjastosta tsemppaavia kirjoja. Tai jos ette saa itseänne edes sinne kirjastoon tällä hetkellä, lukekaa tsemppaavia bloggareita ym positiivisia juttuja. Niin minä tein. Ne auttavat ajattelemaan positiivisesti, kun itse ei kykene. Lukekaa niitä jatkuvasti, että aivot saavat positiivista "ruokaa". Siitä se lähtee. Voimaantuminen. Olkaa itsellenne hyviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieti uutta ammattia näin alkajaisiksi. Hae aluksi vaikka jotain hanttihommia.
Elämästäsi on ehkä noin puolet jäljellä. Älä haaskaa enempää.
Jospa se aurinko vielä paistaisi sun elämään? Toivoa on niin kauan kuin on elämää.