Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Elämäni on pilalla nöyryyttävän ja pysyvän lääkehaitan takia :(
09.10.2022 |
Lääkäri määräsi minulle neuroleptin psykoottisen masennuksen hoitoon, ja sen seurauksena tuli tardiivi dyskinesia joka on jäänyt pysyväksi.
Olen 23-vuotias, ja joudun elämään koko loppuelämäni tämän vaivan kanssa. Silmäni räpyttelevät korostuneen voimakkaasti, huuleni nykivät itsekseen ja naamani vääntelehtii ilman että voin sille mitään. Tekisi mieli vain kuolla pois ja nopeasti.
Kieli sentään pysyy nyt suussa, aiemmin se tuli itsestään ulos mutta lääkärit onnistuivat korjaamaan sen lääkityksellä. Se on kuitenkin laiha lohtu kun muut oireet pysyivät ennallaan.
Mikä ihmeen järki tässä oli?
Lääkäri ei kertonut tästä haitasta etukäteen vaan väitti että lääke vain normalisoisi aivojen toimintaa sekä parantaisi toimintakykyäni ja mielialaani. Paskan vitut, koko elämäni on lopullisesti pilalla eikä minulla ole mitään mahdollisuuksia palata kouluun saatika mennä töihin. Pariutumisesta nyt puhumattakaan.
Että miettikää kahdesti ennen kuin haette apua psykiatreilta.
Kommentit (244)
Vierailija kirjoitti:
No jos lähetät vaihdetaan, haitta poistuu. Itse olen saanut paljon apua psykiatreilta.
Siis lääke vaihdetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos lähetät vaihdetaan, haitta poistuu. Itse olen saanut paljon apua psykiatreilta.
Siis lääke vaihdetaan.
Ei todellakaan poistu. Ensinnäkin _kaikki_ neuroleptit aiheuttavat tätä vaivaa, eikä niistä vieroittautuminen riitä viemään td:tä pois kuin vain osalla. Eivätkä td:n hoitoonkaan tarkoitetut lääkkeet toimi kaikilla.
Joillakin tämä ihan oikeasti jää pysyväksi ja pilaa koko loppuelämän täysin.
-ap
Voitko tehdä ilmoituksen lääkehaitasta ja hoitovirheistä. Mitä useampi tekee, joku voisi katsoa niitä valmisteita kriittisemmin. Onko mahdollista että englanninkielisillä sivuilla on aiheesta lisätietoa, onko joku saanut korjauttua noita oireita ja millä.
Voimia ap, tilanteesi kuulostaa aivan hirveältä. Voin vain yrittää kuvitella, kuinka kovaa ahdistusta ja ärtymystä mahdat tuntea tällä hetkellä.
Kovan luokan psyykelääkkeet on kyllä kyseenalaisia, koska niillä on niin vakavia sivuvaikutuksia. Toivottavasti tulevaisuudessa saamme ihan uusia lääkkeitä/hoitoja em lsd/psilobyynien avulla, joiden käyttöä em sairauksien hoitoon nyt kovasti testataan.
Voisiko niistä neurolepteistä yrittää hankkiutua eroon? Kenties oireet loppuisivat tai ainakin vähenisivät hiljalleen lopettamisen jälkeen?
En ihan ymmärrä logiikkaasi siinä, että nykivä naama estäisi kaiken opiskelun, työnteon tai pariutumisen. Moni paljon pahempienkin sairauksien tai vammojen kanssa elävä saa parisuhteen. Harvassa työssäkään tuo varsinaisesti haittaisi, no toki vaikka yläasteen opettajana voisi tulla aika ikävää kuittailua, mutta paljon on sellaisiakin töitä, joissa ei olla minkäänlaisessa asiakaskontaktissa ylipäätään. Ja etätyössä kukaan ei edes huomaisi. Kun kädet ja jalat ilmeisesti kuitenkin toimii normaalisti, niin mahdollisuuksia on vaikka mitä. Joten mahtaako masennuksesi ääni kuulua siinä, että näet tilanteen noin toivottomana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa kamalalta. Mitä lääkettä käytit?
Mietin, että onnistuisiko opiskelu erityisoppilaitoksessa, siis sellaisessa, jossa on eri tavoin sairaita ja vammoista kärsiviä, erilaisia diagnooseja saaneita. Siellä kukaan ei erityisemmin reagoi tuollaiseen mitenkään kun kaikilla on oma diagnoosinsa ja omat ongelmansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä logiikkaasi siinä, että nykivä naama estäisi kaiken opiskelun, työnteon tai pariutumisen. Moni paljon pahempienkin sairauksien tai vammojen kanssa elävä saa parisuhteen. Harvassa työssäkään tuo varsinaisesti haittaisi, no toki vaikka yläasteen opettajana voisi tulla aika ikävää kuittailua, mutta paljon on sellaisiakin töitä, joissa ei olla minkäänlaisessa asiakaskontaktissa ylipäätään. Ja etätyössä kukaan ei edes huomaisi. Kun kädet ja jalat ilmeisesti kuitenkin toimii normaalisti, niin mahdollisuuksia on vaikka mitä. Joten mahtaako masennuksesi ääni kuulua siinä, että näet tilanteen noin toivottomana.
Tämä vaiva rajaa elinpiirini omaan kotiini. En siis voi poistua täältä mihinkään, ulkona käyn vain öisin viemässä roskat ja joskus ihan pienellä kävelyllä.
Missä ihmeen koulussa siis voisin opiskella? Kaikki opinnot työharjoitteluineen pitäisi pystyä suorittamaan kotoa käsin ja niin ettei olisi mitään Teams-keskusteluja tms. joissa täytyisi pitää kameraa päällä.
-ap
Kumma juttu jos normaaliannoksella pysyvän haitan aiheuttavaa lääkettä ei saada pois markkinoilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä logiikkaasi siinä, että nykivä naama estäisi kaiken opiskelun, työnteon tai pariutumisen. Moni paljon pahempienkin sairauksien tai vammojen kanssa elävä saa parisuhteen. Harvassa työssäkään tuo varsinaisesti haittaisi, no toki vaikka yläasteen opettajana voisi tulla aika ikävää kuittailua, mutta paljon on sellaisiakin töitä, joissa ei olla minkäänlaisessa asiakaskontaktissa ylipäätään. Ja etätyössä kukaan ei edes huomaisi. Kun kädet ja jalat ilmeisesti kuitenkin toimii normaalisti, niin mahdollisuuksia on vaikka mitä. Joten mahtaako masennuksesi ääni kuulua siinä, että näet tilanteen noin toivottomana.
Suositteletko vielä ap:lle sitten jotain masennuslääkkeitäkin? SSRI-lääkkeet aiheuttaa tunne-elämän latistumista, seksuaalisten halujen ja kykyjen menetystä, joskus pysyvästi.
Vierailija kirjoitti:
Voimia ap, tilanteesi kuulostaa aivan hirveältä. Voin vain yrittää kuvitella, kuinka kovaa ahdistusta ja ärtymystä mahdat tuntea tällä hetkellä.
Kovan luokan psyykelääkkeet on kyllä kyseenalaisia, koska niillä on niin vakavia sivuvaikutuksia. Toivottavasti tulevaisuudessa saamme ihan uusia lääkkeitä/hoitoja em lsd/psilobyynien avulla, joiden käyttöä em sairauksien hoitoon nyt kovasti testataan.
Voisiko niistä neurolepteistä yrittää hankkiutua eroon? Kenties oireet loppuisivat tai ainakin vähenisivät hiljalleen lopettamisen jälkeen?
Totta tuo että osa voi päästä joistakin oireista, kun ei käytä lääkkeitä. Minkälainen väli oli aiemman lääkkeen lopettamisen ja uuden lääkkeen välillä. Uusikin voi tehdä jotain haittoja eli oireistoa. Määrän vähentämisellä voi kokeilla myös. Outoa että jotkut ehdottavat aloittajalle vaikka mitä kouluja, vaikka tilanne on paha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta nämä huomiohuoraus-itsesäälialoitukset on jotenkin todella rasittavia. Voisitko ap mennä vaivaamaan ongelmillasi ihmisiä, joita ne saattaisivat jopa kiinnostaa?
On myös tärkeää tietoa, että joillekin käy neurolepteista noin. Niitä määrätään nykyään vähän kaikkeen vaikka ovat alunperin psykooseihin
Vierailija kirjoitti:
Minusta nämä huomiohuoraus-itsesäälialoitukset on jotenkin todella rasittavia. Voisitko ap mennä vaivaamaan ongelmillasi ihmisiä, joita ne saattaisivat jopa kiinnostaa?
Voisitko itse mennä syömään paskaa ja huuhtomaan sen kusella alas, jos et muuten saa nieltyä?
Minua kiinnostaa lääkehaitoista kärsivien ongelmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokeile mennä rukoiltavaksi?
Onko sulla mitään hävittävää, jos mikään muu ei ole auttanut? Kokeile edes.
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä logiikkaasi siinä, että nykivä naama estäisi kaiken opiskelun, työnteon tai pariutumisen. Moni paljon pahempienkin sairauksien tai vammojen kanssa elävä saa parisuhteen. Harvassa työssäkään tuo varsinaisesti haittaisi, no toki vaikka yläasteen opettajana voisi tulla aika ikävää kuittailua, mutta paljon on sellaisiakin töitä, joissa ei olla minkäänlaisessa asiakaskontaktissa ylipäätään. Ja etätyössä kukaan ei edes huomaisi. Kun kädet ja jalat ilmeisesti kuitenkin toimii normaalisti, niin mahdollisuuksia on vaikka mitä. Joten mahtaako masennuksesi ääni kuulua siinä, että näet tilanteen noin toivottomana.
Tardiivissa dyskinesiassa ei ole mitenkään tavatonta, että oireita on myös raajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Minusta nämä huomiohuoraus-itsesäälialoitukset on jotenkin todella rasittavia. Voisitko ap mennä vaivaamaan ongelmillasi ihmisiä, joita ne saattaisivat jopa kiinnostaa?
"Joita saattaisi kiinnostaa". Sinua ainakin kiinnosti.
Joskus (aika useinkin) vaikeiden sairauksien lääkehoidossa on valittava kahdesta pahasta pienempi. Psykoottinen masennusko on sitten näistä se pienempi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä logiikkaasi siinä, että nykivä naama estäisi kaiken opiskelun, työnteon tai pariutumisen. Moni paljon pahempienkin sairauksien tai vammojen kanssa elävä saa parisuhteen. Harvassa työssäkään tuo varsinaisesti haittaisi, no toki vaikka yläasteen opettajana voisi tulla aika ikävää kuittailua, mutta paljon on sellaisiakin töitä, joissa ei olla minkäänlaisessa asiakaskontaktissa ylipäätään. Ja etätyössä kukaan ei edes huomaisi. Kun kädet ja jalat ilmeisesti kuitenkin toimii normaalisti, niin mahdollisuuksia on vaikka mitä. Joten mahtaako masennuksesi ääni kuulua siinä, että näet tilanteen noin toivottomana.
Tämä vaiva rajaa elinpiirini omaan kotiini. En siis voi poistua täältä mihinkään, ulkona käyn vain öisin viemässä roskat ja joskus ihan pienellä kävelyllä.
Missä ihmeen koulussa siis voisin opiskella? Kaikki opinnot työharjoitteluineen pitäisi pystyä suorittamaan kotoa käsin ja niin ettei olisi mitään Teams-keskusteluja tms. joissa täytyisi pitää kameraa päällä.
-ap
No tuo taas on täysin oma valintasi. Ihan hyvin voit mennä oppilaitokseen, sen kun menet vaan. Ihmettelen miten ihmiset ovat näin itsekeskeisiä. Muita opiskelijoita kiinnostaa sinun nykimisesi ihan yhtä vähän kuin sinua heidän mahdolliset vaivansa.
Alue: Aihe vapaa
No jos lähetät vaihdetaan, haitta poistuu. Itse olen saanut paljon apua psykiatreilta.