Lue keskustelun säännöt.
Naurettavin väärän koon arviointi, minkä vaatemyyjä on teille tehnyt?
09.10.2022 |
Menin liikkeeseen, jossa myytiin myös farkkuja. Kysyin erästä mallia koossani, jota olen käyttänyt 20 vuotta. (W/l). Kokoa ei ollut, mutta myyjä antoi minulle monta kokoa pienemmät ja väitti, että ne mahtuvat minulle. Tuijotin häntä epäuskoisesti, näytin, miten vyötärö on liian pieni (senhän näkee pukematta) ja kävelin ulos.
Entä teillä?
Kommentit (29)
Olin sukelluskurssilla Kanarialla. Siellä oli karski sulellusope, joka ilmiselvästi aliarvioi minua. Antoi sukelluspuvun kokoa S, vaikka olen L / XL.
Puvusta sanottiin, että on tosi tiukka, pitää vetää ylle. No minähän vedin ja puku repesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myyjät /valmistavat firmat luulevat että kaikilla on kapea (tai normaali) vyötärö ja lantio, vaikka housuissa vyötärön kohta osuu usein vatsan kohdalle (osalla turvotus) ja lantio voi olla erittäin leveä. Sitten kyselevät miksei mahdu ja puristavia kuminauhavyötäröitä tarjoavat tai muuta liian kapeaa. Ahtaat kokotaulukot.
En kysy koskaan myyjiltä yhtään mitään.
Uimahallin saunassa hyvin hoikka nainen kertoi. Hän oli unohtanut uimapuvun kotiin ja lainasi uimapukua uimahallin kassalta. Kassa oli antanut hänelle XL-kokoa olevan uimapuvun ja sanonut, että isompiakin löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Ei vaatemyyjä, mutta kenkämyyjä. Kun olin noin 12-13 v. kotipaikkakuntani kenkäkaupan myyjä arvioi jalannumerokseni 39.
Ostin siitä lähtien numeron 39 kenkiä juuri kyseenalaistamatta asiaa, ja minulle ostettiin tuona aikana parit talvikengät ja tennarit.
Kun olin 15 v. ja ostamassa toisesta kenkäkaupasta rippijuhlia varten juhlakenkiä - jollaisia en ollut vähään aikaan tarvinnut - myyjä ihmetteli miksi pyytämäni koko näyttää niin suurelta. Hän mittasi jalkateräni uudelleen, ja sanoi jalannumeroni olevan 35.5. Kokeilin tuota numeroa olevia kenkiä, ja ne istuivat täydellisesti. Olin aina ihmetellyt suurta kengännumeroa sillä se ei tuntunut vastaavan 155 cm pituuttani. Sen sijaan yli 10 cm pidemmillä kavereilla oli numeron 39 kenkiä.Vähän suututti, kun oli tullut ostettua aivan väärän kokoisia kenkiä.
Nyt en ihan usko. Miten ne 4 kokoa liian isot olisi edes pysynyt jalassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorena tuota joskus tapahtui. Myyjä antoi jotkut farkut sovitettavaksi sanoen "kyllä nuo varmaan sulle mahtuu, kun olet niin hoikka". En kuitenkaan pystynyt vetämään niitä jalkaan kuin puoleen reiteen asti.
Funky Lady:ssa tarjottiin 85D-kokoa, vaikka käytän 70H.
En asioi heillä jatkossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma kokoni on aikuisikänä muuttunut 36 - 42 een. Isompia en osta! Paino muuttunut 50 kg-70 kg. Mutta hyvä näinkin kun katson esim. uimahallissa ja kaupan kassalla-niin monet nuoret naiset painaa 100kg.
Olin noin 45 kiloinen teini ja menin ostamaan farkkuhaalaria, myyjä tyrkytti kokoa Xl sanoen "sen kuuluukin olla väljä päällä". Arkana sitten ostin mutta en pystynyt käyttämään kun oli aivan liian iso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uimahallin saunassa hyvin hoikka nainen kertoi. Hän oli unohtanut uimapuvun kotiin ja lainasi uimapukua uimahallin kassalta. Kassa oli antanut hänelle XL-kokoa olevan uimapuvun ja sanonut, että isompiakin löytyy.
Tiedän kyllä, että on inhottavia ihmisiä, mutta jotenkin toivon, että tässä olisi käynyt inhimillinen virhe, ja myyjä on luullut antaneensa koon XS. Siihen sopisi tuo toteamuskin, että myyjä on arvioinut koon oikein, mutta todennut isompiakin pukuja olevan, jos annettu koko olisi kuitenkin ollut liian pieni.
No ei itelle, mutta pojan kanssa mentiin Superdrylle ettimään hänelle verkkareita kesällä ja myyjä totesi jo ovella, että "ei meillä ole noin pieniä kokoja", nostin sitten pojan paidan helmaa ja näytin niistä päällä olevista verkkareista logon (Superdry), käännyttiin ympäri ja mentiin toiseen kauppaan ostoksille. Eivät vissiin ole provikapalkalla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kenkä juma..auta. Tapahtui usa:ssa ja sikäläiset okomerkinnöt ei tuttuja, joten sanoin että en tiiä, arvioi sä. Toi sitten liian isot, jotka vastasivat jotain 42 varmaan. Kokoni 39.
Vierailija kirjoitti:
Ei vaatemyyjä, mutta kenkämyyjä. Kun olin noin 12-13 v. kotipaikkakuntani kenkäkaupan myyjä arvioi jalannumerokseni 39.
Ostin siitä lähtien numeron 39 kenkiä juuri kyseenalaistamatta asiaa, ja minulle ostettiin tuona aikana parit talvikengät ja tennarit.
Kun olin 15 v. ja ostamassa toisesta kenkäkaupasta rippijuhlia varten juhlakenkiä - jollaisia en ollut vähään aikaan tarvinnut - myyjä ihmetteli miksi pyytämäni koko näyttää niin suurelta. Hän mittasi jalkateräni uudelleen, ja sanoi jalannumeroni olevan 35.5. Kokeilin tuota numeroa olevia kenkiä, ja ne istuivat täydellisesti. Olin aina ihmetellyt suurta kengännumeroa sillä se ei tuntunut vastaavan 155 cm pituuttani. Sen sijaan yli 10 cm pidemmillä kavereilla oli numeron 39 kenkiä.Vähän suututti, kun oli tullut ostettua aivan väärän kokoisia kenkiä.
Voi että, onkohan sinulla sama äo kuin kengännumero?😄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No Haltin toppapuvun takki moneen kertaan kysyttiin onko varmasti naisten malli ja oikeaa kokoa. Ei varmasti ollut hihat 10 senttiä liian pitkät ja malli poikien. Hyi helvetti että voi joku myyjä olla sairas päästään eikä ikinä mennä moiseen kauppaan koskaan. Toinen oli kenkä kauppa myi lasten kippurakengät aikuiselle ihan naama peruslukemilla.Eikä sekään riitä myyjä myi AITOJA Hackman teräs ruokailu välineitä.Made in VIETNAM.Eikä sekään mutta toppatakki aito Halti sisällä lukee KIERRÄTYS MATERIAALISTA hinta 170€.
Vierailija kirjoitti:
Ei vaatemyyjä, mutta kenkämyyjä. Kun olin noin 12-13 v. kotipaikkakuntani kenkäkaupan myyjä arvioi jalannumerokseni 39.
Ostin siitä lähtien numeron 39 kenkiä juuri kyseenalaistamatta asiaa, ja minulle ostettiin tuona aikana parit talvikengät ja tennarit.
Kun olin 15 v. ja ostamassa toisesta kenkäkaupasta rippijuhlia varten juhlakenkiä - jollaisia en ollut vähään aikaan tarvinnut - myyjä ihmetteli miksi pyytämäni koko näyttää niin suurelta. Hän mittasi jalkateräni uudelleen, ja sanoi jalannumeroni olevan 35.5. Kokeilin tuota numeroa olevia kenkiä, ja ne istuivat täydellisesti. Olin aina ihmetellyt suurta kengännumeroa sillä se ei tuntunut vastaavan 155 cm pituuttani. Sen sijaan yli 10 cm pidemmillä kavereilla oli numeron 39 kenkiä.Vähän suututti, kun oli tullut ostettua aivan väärän kokoisia kenkiä.
Miksi edes sinun vanhempasi eivät kyseenalaistaneet kengänkokoa?
Olin kokoa xxl, tarjottiin ladyfit mallista paitaa koossa L.
Vierailija kirjoitti:
Ei vaatemyyjä, mutta kenkämyyjä. Kun olin noin 12-13 v. kotipaikkakuntani kenkäkaupan myyjä arvioi jalannumerokseni 39.
Ostin siitä lähtien numeron 39 kenkiä juuri kyseenalaistamatta asiaa, ja minulle ostettiin tuona aikana parit talvikengät ja tennarit.
Kun olin 15 v. ja ostamassa toisesta kenkäkaupasta rippijuhlia varten juhlakenkiä - jollaisia en ollut vähään aikaan tarvinnut - myyjä ihmetteli miksi pyytämäni koko näyttää niin suurelta. Hän mittasi jalkateräni uudelleen, ja sanoi jalannumeroni olevan 35.5. Kokeilin tuota numeroa olevia kenkiä, ja ne istuivat täydellisesti. Olin aina ihmetellyt suurta kengännumeroa sillä se ei tuntunut vastaavan 155 cm pituuttani. Sen sijaan yli 10 cm pidemmillä kavereilla oli numeron 39 kenkiä.Vähän suututti, kun oli tullut ostettua aivan väärän kokoisia kenkiä.
Siis miten on mahdollista olla huomaamatta että käyttää melkein neljä kokoa liian isoja kenkiä :D itse huomaan sovittaessa jo yhden koon liian ison epämukavaksi, 3-4 kokoa liian isoilla ei varmaan pystyisi edes kävelemään normaalisti. Ja mä olen 160cm 39 kokoisella jalalla.
Suurin osa myyjistä tuskin saa mitään koulutusta työhönsä, joten onko ihme? Osa oppii työssä, osa on vain kassakoneenhoitajia.
Tallinnassa 15v sitten oli kiva paita jossain sellaisessa kojussa ja otin siitä kokoni käteen. Ei sovitusmahdollisuutta ja myyjämummeli paukkaa huutaen luokseni, että "Ei mahtu sinulle" eikä suostu myymään kuin yhtä isomman koon. No liian isohan se sitten oli kun pääsi sovittamaan myöhemmin.
Paidan etuosassa oli vielä sellainen "vyö" eli kaistale irrallista kangasta kiinnitettynä kylkien kohdalta ja keskellä solki. Roikkui niin rumasti löysänä, ettei paitaa oikein voinut pitää.
Ei vaatemyyjä, mutta kenkämyyjä. Kun olin noin 12-13 v. kotipaikkakuntani kenkäkaupan myyjä arvioi jalannumerokseni 39.
Ostin siitä lähtien numeron 39 kenkiä juuri kyseenalaistamatta asiaa, ja minulle ostettiin tuona aikana parit talvikengät ja tennarit.
Kun olin 15 v. ja ostamassa toisesta kenkäkaupasta rippijuhlia varten juhlakenkiä - jollaisia en ollut vähään aikaan tarvinnut - myyjä ihmetteli miksi pyytämäni koko näyttää niin suurelta. Hän mittasi jalkateräni uudelleen, ja sanoi jalannumeroni olevan 35.5. Kokeilin tuota numeroa olevia kenkiä, ja ne istuivat täydellisesti. Olin aina ihmetellyt suurta kengännumeroa sillä se ei tuntunut vastaavan 155 cm pituuttani. Sen sijaan yli 10 cm pidemmillä kavereilla oli numeron 39 kenkiä.
Vähän suututti, kun oli tullut ostettua aivan väärän kokoisia kenkiä.