On surullista, että on omakotitontin omistajia, jotka eivät ymmärrä maailman muuttuneen ja asuvat edelleen turhan suurella tontilla

Milloin 1400 neliöstä alkoi riittää jaettavaksi asti?

Vierailija kirjoitti:

Milloin 1400 neliöstä alkoi riittää jaettavaksi asti?

Kyllähän 23x30 metriin mahtuu hyvinkin kaksi pientä omakotitaloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Milloin 1400 neliöstä alkoi riittää jaettavaksi asti?

Kyllähän 23x30 metriin mahtuu hyvinkin kaksi pientä omakotitaloa.

Äh, ilmaisin epäselvästi. Siis tuo on noin puolitettu tila ja siihen mahtuu hyvin yksi pieni omakotitalo.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on naapurissa tällainen valtaisa tontti, jossa aikamiespoika asuu huussilla varustetussa lautamökissään. Voimat ei riitä hoitamaan pihaa eikä rakennuksia. Aika on vaan ajanut ohi, yhteiskunta kehittyy. Asumme ison kaupungin taajama- alueella. Tontti ja piha ovat ovat jäänne jostain menneisyydestä. Ympäröivä alue kehittyy, mutta naapurissa on aika pysähtynyt.

Mitä sitten? Jos asukas siinä viihtyy, niin mitä se meille muille kuuluu?

Rakennusoikeus tonteilla ei ole omistajan päätettävissä. 🤓

Kaupungin kaavoittajapellejen mielestä riittää kun talon vieressä on 50 sentin kaistale josta mahtuu kyljittäin pujahtamaan. Siinä on heidän mielestään ihan tarpeeksi pihaa ja virikettä.

Sairasta.

" - Oman kodin omistaminen on tänä päivänä monelle tapa säilöä varallisuutta tai jopa vaurastua. Mutta on myös heitä, jotka viis veisaavat talonsa ja tonttinsa rahallisesta arvosta. "

Eikös tuossa juuri säilötä varallisuutta siinä tontissa, eikä vaan viis veisata? Kyllä on taas pösilö artikkeli.

On kyllä h3lvetin surullista hoitaa omaa iso perinnepuutarhaa tontilla. Itku silmässä aina nostan omasta maasta perunat, porkkanat ja juurekset. Masentuneena keväisin esikasvatan, kylvän ja kitken. Eilenkin tuntui hirveän pahalta istua ulkosaunan verannalla katsomassa muuttolintuja kirkkaana kuutamoiltana, kuunnella niiden viimeiset laulut ennen talvea. Mulla on oikein sellainen itkurätti, jota kannan essun taskussa, että voi aina pysähtyä suremaan puutarhaan, miten kauheaa elämäni on. Toki Seijakin saa sitä lainata.

Yhteiskunnan mielestä olisi parempi, että kannan kiinteistöverot vaikka kapakkaan, kunhan en saa harrastuksenani pitää omaa pihaa.

Paloheinässä näkee, mihin tuollainen ahneus johtaa.

Avaralle vanhalle tontille tungettu kolme omakotitaloa ja rivitalo, kaikilla hyttysenkusen kokoinen tontti ja naapuri klaustrofobisen lähellä.

Koko kaupunginosa tällainen.

Tai sitten Westend, jossa megatalot postimerkkitonteillaan seinä kiinni seinässä. Onpa luksusta.

Vierailija kirjoitti:

Milläs se tontti kutistetaan?

Kulti, kutistin kakarat ja tontin!

Missä landella te asutte? Tampereen ok-tontit on 350 neliöö. Kun siihen tekee talon, jää metri tilaa ympärille.

Vierailija kirjoitti:

Myin vähän aikaa sitten 220000 neliön mökkitontin, mökkeineen. Ostaja tuli ulkomailta, länsimaasta koska suomalaisille ei kelvannut. Surullista, paitsi minulle.

Idästä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on naapurissa tällainen valtaisa tontti, jossa aikamiespoika asuu huussilla varustetussa lautamökissään. Voimat ei riitä hoitamaan pihaa eikä rakennuksia. Aika on vaan ajanut ohi, yhteiskunta kehittyy. Asumme ison kaupungin taajama- alueella. Tontti ja piha ovat ovat jäänne jostain menneisyydestä. Ympäröivä alue kehittyy, mutta naapurissa on aika pysähtynyt.

Mitä sitten? Jos asukas siinä viihtyy, niin mitä se meille muille kuuluu?

Kyllä se vähän kuuluu, tai ennemmin näkyy. Iso tontti vaatii paljon työtä. Ulkohuussi ei kuulu enää kaupunkialueelle. Jos tontti rajautuu ojaan, sitä pitää hoitaa. Tai vähintään suostua salaojitukseen. Naapureiden puolelle kasvavia oksia pitäisi leikata jne... Enkä liiemmin pidä rotista, joita avokomposti houkuttelee.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on 0,7 ha maata ja talo keskellä. Ympärillä naapurin metsää. Lähin naapuri 200 m päässä. En helv etissä lohkoisi tonttiani kellekkän Seijalle. Mut ei tarvitsekaan. Kyllä täällä maalla tilaa olisi kaikille Seijoille. Oma valinta.

Rehellisesti käsi sydämelle, haluaisitko tosiaan aloittaja-Seijan kaltaisen naapurin lähimmäksi naapuriksesi, oli välimatka häneen sitten mitä tahansa? Minä en ainakaan haluaisi.

Jos saan valita pikkutontti, talo ja rahaa. Tai ison tontin ja talon. Ottaisin ison tontin. Miten se maailma on muuttunut. Kiva katsella taloja vähän syrjemmässä isolla tontilla ja samalla rahalla. Kuin pikkutontilla hyvällä paikalla kaupunki idylliä.

Ei kaikki arvosta sitä rahaa jos se mammona on jo ympärillä. Toiset tykkää istua sisällä. Toiset pihalla.

On surullista, että jotkut asuvat vielä omakotitaloissa.

Vierailija kirjoitti:

Missä landella te asutte? Tampereen ok-tontit on 350 neliöö. Kun siihen tekee talon, jää metri tilaa ympärille.

Näitä taloja en ymmärrä, sehän on ihan sama kuin asuisi rivitalossa, paitsi että saa kaupan päälle kaikki omakotitalon huonot puolet ilman yhtäkään niistä hyvistä.

Jos minulla olisi Vantaalla tuommoinen tontti niin en todellakaan myisi. Luksustahan tuo on, ja siinä maassa se arvo säilyy.

Mikä järki edes on omakotitalossa, jos tontti on pikkuruinen?

Pitäähän omalla pihalla tilaa olla.

Vierailija kirjoitti:

On surullista, että jotkut asuvat vielä omakotitaloissa.

Voi harmi kun niin harvassa kerrostalossa tai rivitalossa on oma ranta, rantasauna ja venelaituri.