Mitä Sinulle tänään kuuluu?

Ihana ruska.

Sain juuri tiedon, että tutkintotodistushakemukseni on hyväksytty ja käsitelty ja enää tarvitsee odottaa allekirjoitusta. :) Hyvältä tuntuu.

Vierailija kirjoitti:

Sain juuri tiedon, että tutkintotodistushakemukseni on hyväksytty ja käsitelty ja enää tarvitsee odottaa allekirjoitusta. :) Hyvältä tuntuu.

Hieno homma😊

N62

Kaheksalta pilkkopimeää... kynttilät esiin. Ja lyhdyt

Ihana, ihana auringonpaiste, puutarhahommia luvassa. Ruukut/padat/sangot pesua ja liiteriin. Kuivahtavat hyvin. Kesäkukat sai pakkasta viime yönä -> kompostiin. Haravointia ei vielä, kun puolet lehdistä on vielä puussa.

Ruoaksi savukalasalaattia, N A M. Illalla laulaa puhelinlangat...

Semmoisia suunnitelmia viikonlopuksi

N62

Sienet talteen laitettu, kohta syömään lasangette jo uunissa. Lukemista, kodin laittoa yms. Hyvää Perjantain viettoa kaikille.

Voimia kipeille ja toivoa kaikille <3

Pitkä päivä ollut mutta rennosti. Eilen jouduin tulemaan vanhempieni kämpille yöksi, kun piti huolehtia koirasta. Elokuvia katselin ja samalla söin faijan tekemiä pizzoja jotka olivat palkkaa koiran huolehtimisesta ja oluttakin oli tarjolla.

Suklaata ja lakujakin mulle oltiin ostettu ja todella hyvin tuli herkuteltua, sillä pizzaa riitti kahden pellillisen verran.

Koiran ruokin, käytin lenkillä ja olin makuualustana. Yö oli rankka, sillä koira herätteli kahden tunnin välein. Kauhea ikävöimään oli ja tietenkin varmuuden vuoksi käytin pihalla. Kolme vuotias ja ihan pennun luonne.

Aamulla samaa rutiinia koiralle, kuin illalla siinä seitsemän aikoihin.

Katselin sitten Sweet tooth -sarjaa koko aamun ajan koiran rutiinien jälkeen, kunnes vanhempani palasi reissulta.

Kirppikselläkin tuli tänään käytyä ja sen jälkeen taas monta jaksoa Sweet tooth sarjaa tuli katsottua. Löysin neljä elokuvaakin kirppiksiltä eli Steamboy, Jafarin paluu, The Village ja Disneyn Fantasia.

Hirveä sää tänään ollut ja vielä täältä vanhempieni luota pitäisi nyt lähteä himaan fillarilla. Kauhea tuuli ainaskin on tällä hetkellä.

On kiva, rankka ja väsyttävä olo tällä hetkellä. Tämän päivän ruokailunikin oli pizzaa ja salaattia ja olut, että vaikea olla tyytymätön.

M30

Flesu esiin. Tulille.

Vierailija kirjoitti:

Suolistotulehduksen oireet alkaa vihdoin helpottaa! Ihanaa! Sain tehokkaita lääkkeitä kahden viikon kuurin, ja lääkäri sanoi, että mikäli lääke ei auttaisi oireisiin, joutuisin kuurin jälkeen jälleen paksusuolen tähystykseen. Nyt - viikon jälkeen - lääkkeet alkoivat yhtäkkiä tehota ja oireista katosi yhdessä yössä 90%! Pelkäsin jo että lääke ei toimi, kun ei viikkoon tullut muutosta. Luulin, että lääke olisi pikkuhiljaa vienyt oireita pois, mutta se tapahtuikin sitten näin että hävisi yhtäkkiä lähes kaikki oireet. Arvostakaa ihmiset sitä, että voitte fyysisesti hyvin ja että ei ole kipuja. Tärkeämpää asiaa ei ole. Oli aika helvettiä nuo suolistotulehduksen pahat oireet joita kesti kaksi viikkoa, jolloin en pystynyt oireiden takia juuri poistumaan kotoa.

................

Ai kaksi viikkoa.

Mitäs mä, kymmenisen vuotta kärsinyt vaivoista, kivuista, ruoka-aineet ei imeydy.

Sinne tähyksiin pääsy on lottovoitto.

Oon käynyt tähystyksissä ja toimenpiteissä kaikissa mahd ruoatorven ja perseen kautta tehtävissä syvissä rutkimuksissa noin 10-12 kertaa.

Nyt toivoin kuukausi sitten lekurilla tähystyksiin pääsyä. Viimeisistä on jo yli vuoden. Oireet on tosi pahana.

Erinomainen kysymys. Kysy tuo huomenna ystävältäsi jonka tapaat. Tänään kysyin tuon serkultani puhelimessa. Siltä joka muutti perämettään mökkiin etsimään itseään. Kuulemma menee hyvin. Hyvä. Minullakin menee hyvin, työstressistä huolimatta. Huomenna moni asia voi olla toisin, kaikilla. Siksi huomenna voi kuulua parempaa. Tänään on kaikki hyvin. M57

Aurinko paistaa, pizza uunissa ja radiossa soi hyvä musiikki.

N62

Ollut aikaa istahtaa ja huokaista. Jostain syystä kauhea lapsuuden ja menneiden aikojen muistelo. Vähän ahdistaakin nuo kelailut menneistä ajoista ja ihmisistä. Onko kellään muulla?

Vierailija kirjoitti:

Ollut aikaa istahtaa ja huokaista. Jostain syystä kauhea lapsuuden ja menneiden aikojen muistelo. Vähän ahdistaakin nuo kelailut menneistä ajoista ja ihmisistä. Onko kellään muulla?

Muistelen tosi usein menneitä, lapsuutta, opiskeluaikoja. Oli sillai ankeaa, et oltiin tosi köyhiä. Mut pienistäkin osattiin ilahtua.

Haikeana muistemen, en ahdistu.

Ne lapsuusvuodet kuitenkin muovasi minut, ihmisen joka olen nyt.

N62

Pötköttelen kissojen kanssa, syön kohta jotain hyvää ja alan valmistautua toiseen yövuoroon.

Olen näemmä kietonut ympärilleni monen monta kerrosta blue sunday-fiilistä. Olo on kuin kelilläkin; vettyvän valuvaa alati alastomaksi riippuvaksi paljastuvaa tuulessa holtittomasti riuhdottavaksi joutuvaa syksyä

Vietin puolet eilisestä päivästä sairaalassa. Piuhoja siellä täällä johdot kimpussa solmussa monitorien piippaillessa ja suristessa kämmenselissä kanyylikoristeita. Kotiuduin vesisateessa mörköpimeän yön aukaistessa sylinsä minkä sisään lääkepöhnässä hukkua hymy huulilla. Ei oikeasti hymyilyttänyt.

Kolkossa sairaalasängyssä joku hallusinaatio tai irtautuminen kipulääkkeiden takia, katonrajasta alaspäin katsominen ja toteaminen, että siinäpä makaat poloinen yksin tahdottomana olostasi vieraiden piipahtaessasi luonasi kontrolloiden palpoiden havahduttaen kysellen.

Kroppa hajoo, antaa periksi. Oireilee kipuilee, vastaa hoitoon ja ei vastaa. Yksi helvetin iso huolimurhekimppukasa. Yritän keittiön ikkunan läpi välillä siivilöityvästä auringonsäteilystä ottaa pientä iloa itselleni, harjoittelen hymyilemistä ja jälleen vahvana olemista että eihän tässä. Mitään.

Elämää eteenpäin.

Kohta pannu kuumaksi. Siihen tirisemään voita ja öljyä. Jotta Kala puikoille, itse tehdyille, tulee pinnalle kaunis rapea pinta. Perunat oireilemaan kattilaan. Muusia. Ja kylmä sitruuna-tillikastike.

Yksi rakas lukee tenttiin. Toinen on kotiutumassa fillarillaan tuulessa ja tuiskussa. Kolmas auttamassa kavereitaan kädet öljyssä popit täysillä.

Huomenna uusi viikko ja työpäivä. Uusi päivä.

Pidä huoli itsestäsi.

Voimia.

Vierailija kirjoitti:

Suolistotulehduksen oireet alkaa vihdoin helpottaa! Ihanaa! Sain tehokkaita lääkkeitä kahden viikon kuurin, ja lääkäri sanoi, että mikäli lääke ei auttaisi oireisiin, joutuisin kuurin jälkeen jälleen paksusuolen tähystykseen. Nyt - viikon jälkeen - lääkkeet alkoivat yhtäkkiä tehota ja oireista katosi yhdessä yössä 90%! Pelkäsin jo että lääke ei toimi, kun ei viikkoon tullut muutosta. Luulin, että lääke olisi pikkuhiljaa vienyt oireita pois, mutta se tapahtuikin sitten näin että hävisi yhtäkkiä lähes kaikki oireet. Arvostakaa ihmiset sitä, että voitte fyysisesti hyvin ja että ei ole kipuja. Tärkeämpää asiaa ei ole. Oli aika helvettiä nuo suolistotulehduksen pahat oireet joita kesti kaksi viikkoa, jolloin en pystynyt oireiden takia juuri poistumaan kotoa.

..................

Jos haluat, kerro, mikä /mitkä lääkkeet tähän viheliäiseen taudinkuvaan Sinulla toivat avun?

Itselläni lähes kymmenen vuotta tätä...

Vierailija kirjoitti:

Sairauslomalla, odotan koronatestin tulosta.

..................

Mä luin, että HIV-testin tulosta!!!!!

Senkun makailet. Kyl se lentsu ohi menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun järkyttävä väsymys oli Korona ja tänään on ensimmäisen kerran tuntunut, että virus alkaa väistymään.

Kestänytkin jo 3 viikkoa.

Ihana kuulla! Toivottavasti alkaisi mullakin helpottamaan. Kestänyt tämäkin monta viikkoa. Onko antaa mitään vinkkejä vippaskonsteihin?

Apteekista nestemäisiä ravintoaineliuoksia, että saat tarvittavan, vaikkwt pystyisi syömään.

Juo mieleistäs alkoholijuomaa. Makaa olkkarissa. Tuijota elokuvia - jos hyvä maksukanava, mistä katsoa.

Näin pystyt ns pelaamaan aikaa ja alkaa välillä väsyttää, uni tulee viimeinkin. Kyl se siinä menee.

Vierailija kirjoitti:

Ollut aikaa istahtaa ja huokaista. Jostain syystä kauhea lapsuuden ja menneiden aikojen muistelo. Vähän ahdistaakin nuo kelailut menneistä ajoista ja ihmisistä. Onko kellään muulla?

Menneittä muistellen, vielä kun oli vanhemmat ja muut ystävät ja sukulaiset elossa. Nyt täysi tyhjyys ja yksinäisyys.

N62 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ollut aikaa istahtaa ja huokaista. Jostain syystä kauhea lapsuuden ja menneiden aikojen muistelo. Vähän ahdistaakin nuo kelailut menneistä ajoista ja ihmisistä. Onko kellään muulla?

Muistelen tosi usein menneitä, lapsuutta, opiskeluaikoja. Oli sillai ankeaa, et oltiin tosi köyhiä. Mut pienistäkin osattiin ilahtua.

Haikeana muistemen, en ahdistu.

Ne lapsuusvuodet kuitenkin muovasi minut, ihmisen joka olen nyt.

N62

'

Mietin kanssa mennyttä elämää jolloin oli vielä elämää, nyt ei mitään kun tyhjyyttä ja yksinäisyyttä.