Mitä Sinulle tänään kuuluu?
Kommentit (22806)
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä siitä joulusta ehtii vielä ennen joulua jankata : )
Jouluun on yli kuukausi aikaa. Ehtii kyllästyä jos liian aikaisin touhottaa sen kanssa. Malttia vielä.
Mua ei haittaa, vaikka joku fiilistelisikin joulua jo nyt. Monelle joulu on kuitenkin vuoden tärkein juhla. Mulle ei ole vaan kekri ja se menikin jo. Lapsuudenkodissani vietettiin aina myös itsenäisyyspäivää ja vasta sen jälkeen alkoi jouluun valmistautuminen. Mikä ei kyllä ollut lapsena mitään kivaa aikaa :D Mun äiti kun aina halusi tehdä perusteellisen joulusiivouksen. Ei puhettakaan, että me siskoni kanssa oltaisiin saatu koulun jälkeen lähteä kavereiden kanssa jonnekin. Ehei. Mun vanhemmillani oli vissiin toistatuhatta kirjaa kirjahyllyssä ja joka saakutin kirja piti viedä parvekkeelle ja tomuttaa siellä. Jalkalistat putsattiin hammasharj
Tää oli hauska. Vähän kuin se Marttojen ohje: kaikkia komeroita ei tarvi jouluksi siivota, jos et aio siellä jouluasi viettää.
Ihana luonto-ohjelma alkaa kohta.
Joulusta vielä sanoisin sen verran, että kyllä aika ajoissa joutuu alkaa asiaa miettimään, jos isompi porukka on joulua viettämässä. Meilläkin pitkään oli niin, että kun vanhemmat ikääntyivät, niin me järkättiin siskoni kanssa vuorovuosina joulut. Monenlaista allergiaa ja erikosruokavaliota. Sitten jokaisella 14:stä oli jotain omia mieltymyksiä, mitä joulupöydässä piti ehdottomasti olla tai muuten joulu ei tuntunut joululta. Kun mun tytär 15-vuotiaana lopetti lihansyönnin (onneksi sentään söi edellen kalaa, maitotalaóustuotteita ja kananmunia), niin tein hänelle kinkun tilalle jotain kalaa ja myös alkupalapöytään tuli entisten erilaisten lihajuttujen lisäksi kalajuttuja. Ja niitä kalojahan halusi sitten syödä muutkin. Joinain vuosina sitten kehiteltiin alkupalapöytään kaikenlaista uutta juttua ja ihan vaan siksi, että majoneesia, kermaviiliä, tuorejuustoa tms jäi yli. Monesta niistä tuli sitten varsinkin nuoremmille ihan joulun hitti. Eli vaikka ekalla kerralla se olikin "mihin mä nyt tämän lopun käyttäisin", niin seuraavana vuonna sitä piti ehdottomasti olla. Olenkin monesti sanonut, että meillä lähti siskoni kanssa lopulta ihan lapasesta ja pelkillä alkuruuilla olisi pärjätty kaikki joulunpyhät :D
Kymmenkunta vuotta sitten, kun siskoni sai ensimmäisenlapsenlapsensa, hänen miniänsä halusikin järjestää sukujoulun kotonaan. Vauva oli vasta muutaman kuukauden ikäinen ja siskoni miniä halusi kutsua mukaan niin meidät kuin oman sukunsakin. Hiljaa mielessäni mietin, että voi apua! Kiitin kutsusta, mutta me vietettiin sitten oman jälkikasvuni kanssa joulu meillä. Ja tämä siskoni miniä jälkeenpäin sanoi, että hän oli ollut aivan uuvuksissa. Siis siitäkin huolimatta, että siskoni poika on innokas kotikokki ja laittaa kyllä ruokaa ja osallistui siihen joulun järjestämiseen todella paljon. Olikin viimeinen heidän järjestämänsä joulu ja sen jälkeen ovat osallistuneet meidän jouluihin.
Kun aikoinaan porukan koko alkoi kasvaa, koska nuorilla oli poika- ja tyttöystävänsä ja sittemmin lapsiakin, päädyttiin siihen, että järjestetään siskoni kanssa joulu kimpassa. Suunnilleen tähän aikaan vuodesta aina muilta kyseltiin, mikä on se joulun ykkösjuttu. Ja sitten vietettiin siskoni kanssa tapas-ilta ja jaettiin hommat. Kumpi ostaa ja tekee mitäkin. Ja vielä sekin, että kummassa huushollissa joulua vietetään. Ei meillä kummallakaan ollut 14 hengen ruokapöytää eli piti siirrellä huonekaluja ja laittaa apupöytiä lisäksi. Mulla mahtui entiseen ruokapöytään 12, mutta sekin kävi sitten lopulta liian pieneksi sellaisenaan.
Joskus voi siis joulussa olla aika paljonkin järjestelemistä. Olen onnellinen, että mulla ei enää ole.
Onpas ollut touhukkaita jouluja Lampaalla. Kyllä meilläkin oli lapsuuskodissa pitkästi yli 20 osallistujaa, osa lapsia. Maltilla laiteltiin äidin apuna. Kaikki sujui. Työt jaettiin ja tiskin määrä oli mahdoton. No, nuo joulut on muisto vain. Pienellä porukalla aatto vietetään, pyhinä sit kyläillään.
Vierailija kirjoitti:
Onpas ollut touhukkaita jouluja Lampaalla. Kyllä meilläkin oli lapsuuskodissa pitkästi yli 20 osallistujaa, osa lapsia. Maltilla laiteltiin äidin apuna. Kaikki sujui. Työt jaettiin ja tiskin määrä oli mahdoton. No, nuo joulut on muisto vain. Pienellä porukalla aatto vietetään, pyhinä sit kyläillään.
Joinain vuosina oli ihan kivaakin laittaa jouluja. Kun olin vähän nuorempi. Mun sisko saattoi tulla aaton vastaisena yönä koputtamaan aolohuoneen ikkunaan mukanaan viinilasit ja viinipullo. Kun oli saanut omat hommansa siihen pisteeseen, että jatkaa vasta aattona, niin tuli jeesaamaan mua ja siinä sitten rupateltiin ja parannettiin maailmaakin samalla. Mutta em ollaan siskoni kanssa nyt sitä ikäluokkaa, milloin mun vanhempieni kohdalla sukujoulun järjestäminen siirtyi meille. Kenelläkään mun ja siskoni lapsista ei ole tällä hetkellä sellaista asuntoa, että sinne voisi edes kuvitella järjestävänsä sukujoulun. Asunnot ovat kalliita ja nuorilla on varaa yhä pienempiin asuntoihin. Pandemiavuonna 2020 me vietettiin ekaa kertaa joulua pienemmällä porukalla. Mun lapsilla oli mahdollista olla 2 viikkoa omaehtoisessa karanteenissa, siskollani ja siskoni lapsilla ei ollut. Joten mun vanhemmat ja jälkikasvuni tuli meille. Sen jälkeen mun lapseni alkoivat itsekin haluta vähän rauhallisempia jouluja. Poikani osallistui vielä senkin jälkeen sukujouluun, koska oikeasti se ei ole mikään mun poika vaan se on valepuvussa oleva Joulupukki :D Eli niin kauan, kun siskoni lapsenlapset uskoivat Joulupukkiin, mun poikanikin osallistui sukujouluihin. Mun poika on sanonut, että jos lähisukuun syntyyy vielä lapsia, hän voi taas osallistua sukujouluihin ja toimia Joulupukkina. Mutta muutoin ei enää kaipaa sukujouluja. Enkä minäkään kaipaa. Aikansa kutakin.
Mua ei haittaa, vaikka joku fiilistelisikin joulua jo nyt. Monelle joulu on kuitenkin vuoden tärkein juhla. Mulle ei ole vaan kekri ja se menikin jo. Lapsuudenkodissani vietettiin aina myös itsenäisyyspäivää ja vasta sen jälkeen alkoi jouluun valmistautuminen. Mikä ei kyllä ollut lapsena mitään kivaa aikaa :D Mun äiti kun aina halusi tehdä perusteellisen joulusiivouksen. Ei puhettakaan, että me siskoni kanssa oltaisiin saatu koulun jälkeen lähteä kavereiden kanssa jonnekin. Ehei. Mun vanhemmillani oli vissiin toistatuhatta kirjaa kirjahyllyssä ja joka saakutin kirja piti viedä parvekkeelle ja tomuttaa siellä. Jalkalistat putsattiin hammasharjalla. Jne jne. Kuopus oli jo syntynyt, kun yks joulu jynssäsin saunan lattiasta kaakeleiden saumoja hammasharjalla. Esikoisen kummisetä soitti ja kysyi, mitäpä puuhaan. Kerroin ja hän kysyi, meinaanko viettää joulun lauteiden alla :D Sen jälkeen en ole enää mitään joulusiivousta tehnyt vaan ihan vaan nk viikkosiivouksen.
Tänä vuonna mun joulusta tulee helppo, kun ei enää sukujoulua vaan vietän joulun yhdessä kissan ja koiran kanssa. Paljon vähemmän ruokaa ja vain sellaista, mitä itse joulupöytääni haluan. Saatan ostaa valmiin porkkanalaatikon tai sitten ei laatikoita ollenkaan.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/