Missä iässä huomasit, että painosi alkaa nousta vanhoilla tottumuksilla?
Olen 45 ja painan 4kg enemmän kuin vielä kolme vuotta sitten. Yli 20 vuotta painoni oli vakio raskausaikoja lukuunottamatta. Nyt täytyy alkaa miettiä elämäntapojen tarkistusta ennen kuin kiloja on tullut liian monta lisää. Ruokavalioni on terveellinen ja liikun muutaman tunnin viikossa.
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä juuri on pelottavaa. Itse olen 39v ja parhaillani viimeistä kertaa raskaana. Olen aina voinut syödä vapaasti ja myös raskauskilot ovat tippuneet itsestään pois.
Ruokavalioni on onneksi ollut lihaton ja ns petusterveellinen teini-iästä alkaen, mutta ei todellamaan mikään herkkuja välttelevä tai kaikkea laskeva *dieetti*.Joudun aivan varmasti kriisiin itseni kanssa kun ikä tekee tepposet enkä voikaan enää syödä lihoamatta.
Lihattomuushan ei ole mikään laihduttaa tekijä, vaan voi vaiheuttaa tilannetta, jos et saa riittävästi proteiinia.
En ole autuaaksi väittänytkään. Lihattomuus on nuorena tehty eettinen valinta ja olen kasvanut erittäin hyväksi kasvis-kalaruokien kokiksi. Tämä elämäntapa sopii minulle, ei sen kummempaa.
-sama
Ei ole tullut vastaan. Aina olen voinut syödä normaalisti, mutta en olekaan niitä jotka vetävät monen sadan gramman lihapihvejä ja suklaaleivoksia.
Ei ole vielä alkanut, ikää on nyt 41v. Edelleen syön isoja annoksia suht terveellistä ruokaa ja jos jokapäiväinen urheilu ei kuluta tarpeeksi, niin sitten tulee käytyä vessassa useammin. Eli vielä tulee läpi.
47v. Silloin mulla todettiin myös kilpirauhasen vajaatoiminta. Menkat jäivät pois jo 45v. Aineenvaihdunta hidastunut. Tämä juuri on se veemäinen puoli. Kilpparin vajaatoiminta ja vaihdevuodet yhdessä.
Ennen 47v paino oli 57kg pituus 166.
Nyt paino 63kg
55v ja testot ja halut kun katoaa niin ihan sama mitä painaa. Silloin on ruutunsa plllukakusta jo nauttinut.
Alakoulussa. Olen taaperosta asti ollut ylipainoinen. Paino noussut koko elämän ajan, välillä laihduttanut paljonkin, paino tullut aina takaisin korkojen kera. Ollut vain kerran aikuiselämän aikana "normaalipainoinen". Suoraan sanoen jyrkii koko juttu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen laihduttanut koko aikuisikäni ja paino pysyi aika hyvin 72kg:ssa. Sit 35-vuotiaana päätin että nyt riittää, en jaksa vahtia jokaista suupalaa. Niinpä paino nousi vuodessa 15kg ja vaikka olen taas muutaman vuoden laihduttanut paino on 86kg ihan sama mitä teen. Tää nyt ei vastannu kysymykseen mut halusin avautuu
Minä olen koko ikäni laihduttanut. Nytkin painan saman verran kuin 13 vuotiaana eli lähes 74kg. On varmasti kivaa elää niin, että voi syödä ihan mitä tahansa. Sellaista elämää ei ole koskaan itse kokenut. Punnita pitää lähes päivittäin ettei hetken päästä löydä itseään taas kolmenumeroisista lukemista.
En tunne henkilökohtaisesti ainakaan kovin montaa, jotka voisi oikeasti syödä mitä ihan mitä tahansa. Yleensä nämä syön paljon ja kaikkea ja olen hoikka eivät tajua, että syövät silti vähemmän kuin muut eli ero on vain siinä mikä kellekin on paljon. Olen vasta aikuisena oppinut, että ruokaa ei todellakaan tarvitse syödä jatkuvasti tai suuria määriä jos ei edes urheile, ja nykyään koen, että voin syödä mitä tahansa ja painoni pysyy samassa, MUTTA minulle se tarkoittaa sitä, että en laske suupaloja tai kaloreita, mutta normaali päivän esimerkkini olisi esim kahvi aamulla ja max croissantti tms, lounas puolikas leipä tai salaatti ja illalla pieni määrä lämmintä ruokaa. Ei ole kitumista vaan kyse on ajattelun muutoksista. En koskaan syö esimerkiksi kokonaista pizzaa tai karkkipussia. 10-15v sitten ei ollut mitään ongelmaa (paitsi painon kanssa)!
Eli tämäkin ohi aiheesta, mutta minusta pitäisi tarkastella sitä, että mikä sinulle merkitsee sitä että voit syödä ihan mitä tahansa? Jos se tarkoittaa hampurilaisia ja herkkuja joka päivä niin sitten ehkä pitäisi miettiä, että onko vika jossain muualla.
Vierailija kirjoitti:
Alakoulussa. Olen taaperosta asti ollut ylipainoinen. Paino noussut koko elämän ajan, välillä laihduttanut paljonkin, paino tullut aina takaisin korkojen kera. Ollut vain kerran aikuiselämän aikana "normaalipainoinen". Suoraan sanoen jyrkii koko juttu!
Lihavuus periytyy helposti vanhemmilta lapsille jo taaperoiässä. Varsinkin nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alakoulussa. Olen taaperosta asti ollut ylipainoinen. Paino noussut koko elämän ajan, välillä laihduttanut paljonkin, paino tullut aina takaisin korkojen kera. Ollut vain kerran aikuiselämän aikana "normaalipainoinen". Suoraan sanoen jyrkii koko juttu!
Lihavuus periytyy helposti vanhemmilta lapsille jo taaperoiässä. Varsinkin nykyään.
Aina se on periytynyttä mun mielestä, tavalla tai toisella. 60-70-luvun duunariperheessä, maalta työttömyyttä pakoon kaupunkiin muuttaneet vanhemmat eivät osanneet tarjota terveellisen ravinnon tai liikunnan malleja, itsekin ylipainoisina, lapsina 40-50-luvuilla nälkääkin nähneinä...
Jos eläni yksin syön yksinäisyyteni illalla painoni nousee. Jos elän pari suhtessa painon laskee normaali painoiseksi. Eli 6kg yli painoa nyt tarkoittaa a) 500g voi paketti 12 kpl on 6kg. Ei mikään pikku juttu.Mutta eilenkin sauna jälkeen meni 1 suklaa levy kuin näkki leipä suuhuni ja vatsaani.
Nelikymppisenä. Kun olin teini äiti sanoi katsellessaan miten mätån sipsejä ettå "varo vaan,meidän suvussa naiset on rimpuloita nuorena ja pullukoita kun saa ensimmäisen lapsen tai viimeistään keski-iässä."
En uskonut vaikka kuvista näki miten laiha äiti oli ollut ennenkuin alkoi odottaa minua.
No itselläni ei eka eikä toinenkaan raskaus tehnyt mitään, mahduin yhä s-koon paitoihin.
Mutta sitten kun täytin 40 alkoi miltei yhdessä yössä vaatteet kiristää ja kasvot pyöristyä.
Nykyään pitää varoa mitä syö,ei voi enää ahmia Doris-keksejä kahvin kanssa.
Ärsyttävä sukukirous 😬
Ei vielä 43 vuotiaana. Ja ihan tutkimusten mukaan aineenvaihdunta hidastuu merkittävästi vasta reilusti vaihdevuosien jälkeen, noin 60+ vuotiaana. Sitä ennen kyse on pelkästään omista elämäntapojen muutoksista - niin kuin yksi vastaaja sanoikin, että enää ei ehdi urheilla kun on suurperhe. Ihmiset lisääntyvät ja passivoituvat kun ei ole aikaa liikunnalle eikä edes arkiliikunnalle, kun pitää Päivikki saada haettua tarhasta autolla (pyörällä ei ehdi) ja ostokset ei myöskään mahdu pyörän koriin. Jos elintavat olisi aidosti samat kuin nuorena, eli paljon kävelyä ja pyöräilyä yms, ei sitä painoa alkaisi kertyä. Ei se yksi jumppatunti viikossa paljoa auta...
Nelikymppisenä tapahtui jotain ja vaihdevuosissa alkoi tulla lihaksien kutistumista. Jäntevyys alkoi hävitä. Saan itsestäni hyvän näköisen kuitenkin oikealla vaatetuksella. Nyt 54.
Ensimmäisen kerran 25-vuotiaana. Silloin piti jättää suklaan syöminen pois.
Seuraavan kerran 36-38-vuotiaana. Silloin aloin syömään terveellisesti.
Seuraavan kerran 50-vuotiaana. Silloin vähensin ruoka-annosten kokoa 20 %.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä juuri on pelottavaa. Itse olen 39v ja parhaillani viimeistä kertaa raskaana. Olen aina voinut syödä vapaasti ja myös raskauskilot ovat tippuneet itsestään pois.
Ruokavalioni on onneksi ollut lihaton ja ns petusterveellinen teini-iästä alkaen, mutta ei todellamaan mikään herkkuja välttelevä tai kaikkea laskeva *dieetti*.Joudun aivan varmasti kriisiin itseni kanssa kun ikä tekee tepposet enkä voikaan enää syödä lihoamatta.
Lihattomuushan ei ole mikään laihduttaa tekijä, vaan voi vaiheuttaa tilannetta, jos et saa riittävästi proteiinia.
On erittäin harvinaista, ettei suomalainen saisi riittävästi proteiinia. Lähinnä näin käynee vanhuksille.
45-vuotiaana huomasin, että paino on jämähtänyt vähän isompaan lukemaan kuin missä oli ollut viimeiset 10 vuotta. En ole stressannut asiasta, kun ollaan vielä heittämällä normaalipainon puolella.
Paino 20-vuotiaana ja 40-vuotiaana ei ollut enää sama, oli tullut lisää 6 kg.
45-vuotiaana. Lantioille ja vatsaan kertyy kokoajan lisää rasvaa, vaikka syön ihan entiseen malliin. Liikunta ei ehkä ole enää niin raskasta kuin ennen, lähinnä koiran kanssa käpyttelyä.
Sellaiset dieetit, joilla ennen sain hetkessä painon kuriin, ei vaan enää toimi. Esim. hiilareiden vähentäminen.
Lihattomuushan ei ole mikään laihduttaa tekijä, vaan voi vaiheuttaa tilannetta, jos et saa riittävästi proteiinia.