Parisuhteen rajat juomisen suhteen

Kuule ap jos mies haluaa juoda vapaasti niin et voi vaatia sopimaan yhdessä rajoja ym. Ja vaikka mies susituisikin sovun saamiseksi tuollaisiin yhteisiin rajoihin niin voit olla varma että jatkossa sinä koetat vahtia pysyykö mies rajojen sisällä. Ja mies kokee tuo kyyläämiseksi ja epäluuloisuudeksi ym. Ja ryyppää koska valitat kuitenkin vaikka mies omasta mielestään pysyisi rajoissa. Eli koska riita tulee kuitenkin niin mies ryyppää sitten kunnolla.

Kumpikaan teistä ei ole oikeassa eikä väärässä. Te ette vaan sovi toisillenne. Minä en ole koskaan halunnut ryypätä päätä sekaisin. Joten en ole koskaan alkanut mihinkään suhteeseen miehen kanssa joka on halunnut ryypätä. Paljon helpompaa mitä yrittää vahtia toista.

Ap, se tuntuu tosi kurjalta, mutta joskus elämä vaan menee näin. Teidän rakkaustarina ei ole niin suuri, että mies mukauttaisi itsensä sinun tarpeisiisi eikä kyllä kannata sinunkaan mukautua häneen, jos se tuntuu pahalta.

Miehille naiset on muutenkin sellaisia, että edellinen korvataan seuraavalla, ovat paljon tunnekylmempiä keskimäärin.

Nuorena ostettiin asunto ja mies alkoi tissutella kaiket illat. Mulle taas oli ihan selvää, että mun kotona ei ryypiskellä jatkuvasti. Eihän siinä auttanut kuin erota ja laittaa asunto myyntiin. Mies juo edelleen, minä en vieläkään. Tästä on nyt 20 vuotta aikaa.

Ei pidä tyytyä kumppaniin jolla on aivan erilainen ajatus- ja arvomaailma esim päihteidenkäytön suhteen. Aivan älytöntä ja turhaa ajanhaaskausta yrittää sopeutua toisen haluihin ja tekemisiin kun niitä itselle sopiviakin ihmisiä on olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Löytyykö edes sellaisia alle 30v miehiä jotka ei ton tasoista juomista harrastaisi tai kokisi halua osallistua jokaisiin kissanristiäisiin ja vetää täysillä aina opiskelijabileissä tai esim työjuhlissa? Tuntuu et enemmistö tykkää juhlia ja ylilyöntejä käy.

Enemmistö 27+ ikäisistä... Näin ainakin omalla kokemuksella.

Etsi kumppani jonka arvomaailma on enenmmän omasi kaltainen. Toista ei pysty muuttamaan.

Vierailija kirjoitti:

Sinä olet vielä nuori, joten ehdottomasti sinulle paras on hankkiutua eroon liikaa juovasta kumppanista. Halu vähentää ja lopettaa alkoholin käyttö pitää lähteä omasta itsestä eikä toisen päätöksestä.

Samaa mieltä. Mun entinen mieheni oli juuri tuollainen nuorena. En ottanut asiaa silloin vakavasti, vaikka se ärsyttikin minua. No, lopputulos, että 15 vuotta myöhemmin erosin, koska olin menettänyt kaiken kunnioitukseni sänkyyn humalassa virtsaavaa, juovuksissa puoli-itkuisena milloin kenellekin mölyävää puolisoa kohtaan. Pahinta ehkä että itsekin aloin juoda liikaa ja inhota myös itseäni, kun miehen juomisen rajoittaminen epäonnistui. Kuvittelin, että saan kontrolloimalla ja naputtamalla hänestä sivistyneen viinin maistelijan, mutta siinä sivussa huomaamatta oma juominen lisääntyi ajan mittaan, eikä hänen juuri vähentynyt. Lisäksi sain vielä kuulla, että olen ilkeä v*ttuilija ja kontrolloija.

Tuo on asia joka ei tule muuttumaan, ellei miehellä itsellään tule herätys. Haluatko jäädä sen varaan? Kannattaa myös katsoa miehen perhettä ja kavereita. Jos siellä on sama meno, niin ennustaa sitä, ettei muutosta tule.

Seurustelin nuorena liian kauan miehen kanssa, joka tykkäsi juoda. Juominen oli hänen juttunsa ja sitä hän tekikin. Selvinpäin hän oli ihan mukava ja juttua meillä riitti, mutta vapaa-aika menikin juodessa. Jostakin syystä se oli minulle ihan ok, vaikka itse enää silloin oikeastaan enää alkoholia käyttänyt, koska olin täydellisen kyllästynyt siihen touhuun.

Kun mies joi ajokorttinsa hyllylle muutamaksi kuukaudeksi, niin ajattelin, että kyllä se siitä nyt rauhoittuu, mutta ei, taksilla pääsee. Koska asuntoni oli lähempänä juomamestoja kuin hänen asuntonsa, niin hän halusi tulla aina yöksi luokseni ja minä hölmö suostuin. Hän tuli vaihtelevassa kunnossa luokseni aamuyöllä, sitten oli tiedossa känniseksiä ja lemuavan kuorsaavan miehen kuuntelua ja katselua. Joskus hän "unohti" tulla, vaikka oli asiasta yöllä soittanut ja kertoi sitten seuraavana päovånå, kuinka oli herännyt milloin mistäkin.

Minulla loppui mielenkiinto jossakin vaiheessa sitä tyyppiä kohtaan. Mies soitteli, mutta en vastannut. Eteeni tuli jossakin vaiheessa mies, joka oli samanlainen urheilullinen lukutoukka kuin minäkin olin ja olin yllättynyt, kun hän ei juonut kuin harvoin ja silloinkin tyyliin kaksi kaljaa. Olemme vieläkin yhdessä ja elämä on sopuisaa 25 vuodenkin jälkeen. Ei sitä voi toista muuttaa, mutta voi etsiä paremman.

Mä olen kateellinen teille, jotka olette löytäneet alkoholittoman miehen. Olen itse vähän yli 30 ja kaikki miehet ovat olleet alkoholisoituneita enemmän tai vähemmän. Olen itse myös myös entinen alkoholisti, nykyään täysin selvä ja käsittelen psykologilla alkoholismiani. Haluaisin kumppaniksi alkoholittoman henkilön, mutta niitä vain ei löydy oikein mistään. Siksi olen ilman miestä. Keväällä oli mies, mutta aloin juomaan hänen seurassaan ja olin täysin alkoholisoitunut. Kuukauden jälkeen oli pakko sanoa, että en pysty enkä halua.

Aloittaja, sinä et voi toisen käytöstä tai olemusta muuttaa. Mies tekee ne päätökset. Sinä teet päätöksen, koska riittää ja missä on sinun rajasi. Sen verran sanon, että jos nyt on liikaa niin ei se tuollaisella juojalla ainakaan helpota vaan pahenee, kunnes tulee pohja. Ihminen, joka ei osaa lopettaa ajoissa on alkoholisti ja se ei tule muuttumaan. se on niin kova addiktio, että irti kesken juomisen on helvettiä yrittää. olen juuri tuollainen alkoholisti ja niin ovat veljeni ja isäni.