Mitä haluaisit sanoa ystävällesi, mutta se ei olisi OK?
Eli mitä haluaisitte sanoa, neuvo tai mielipide, josta teille aivan varmasti suututtaisiin ja katkaistaisiin välit? Minulla on ystävä jolla on kolme suurta koiraa, eikä niitä lenkitetä ollenkaan. Tekee pahaa eläinten puolesta ja niiden jätöksiä on milloin missäkin. Olen monesti vihjannut, että mennäänkö vaikka yhdessä lenkille, mutta ei. Inhottavaa, teen kohta elsun.
Kommentit (3469)
Ensinnäkin sä et oo mun paras ystävä. Sulla on pakkomielteen tasolla jo tuo deittailu ja parisuhteen saaminen, vaikka entinen lähisuhdeväkivaltaa sisältänyt suhteesi on vasta kuopattu. Opettele ensin tulemaan itsesi ja omien mielenterveysongelmiesi kanssa toimeen, ennenkuin sekoitat siihen soppaan ketään muuta. Sä oot ärsyttävä ja en jaksa sua ja sun seuraa, kuin rajoitetusti. Miksi muuten kuljet kaupassa ja kirppareilla aina edellä ja oon jo vuosia kyydittänyt sua joka paikkaan ilman mitään korvausta, varsinkin näillä bensan hinnoilla. Moukka mikä moukka.
Olen sanonutkin, että suihku ja hampaiden pesu, ei vaikutusta.
Vierailija kirjoitti:
Olisi pitänyt päättää ystävyytemme jo silloin, kun kerroit näpäyttäväsi toista, vanhaa ystävääsi viestimällä harvemmin, ja vastaamattomuudella. Mietin silloin, ettei kuulosta normaalilta, ystävää arvostavalta käytökseltä. Nyt teet samaa minulle, enkä tunne enää edes surua.
Naurettava ajatus
Minä ainakaan en ikinä osaisi ajatella näpäytyksenä, jos joku harventaa vastaamisia tai yhteydenottoja. Jos edes huomaisin sen, ajattelisin, että hän on kiireinen, väsynyt tai ei halua muuten vaan pitää yhteyttä
Outoja pelejä.
Ihan kuin joku tappelisi täällä mielikuvitusystävän kanssa
Vierailija kirjoitti:
Olisi pitänyt päättää ystävyytemme jo silloin, kun kerroit näpäyttäväsi toista, vanhaa ystävääsi viestimällä harvemmin, ja vastaamattomuudella. Mietin silloin, ettei kuulosta normaalilta, ystävää arvostavalta käytökseltä. Nyt teet samaa minulle, enkä tunne enää edes surua.
Kertoiko hän nimenomaan näpäyttävänsä vai sanoiko, ettei jaksa pitää niin paljon yhteyttä? Yhteydenpidon harventaminen on outo tapa "näpäyttää".
Veikkaan, että ko ihminen elää ruuhkavuosia tai muuten mielenkiintoista ja kiireistä elämää ja karsii ihmissuhteet, jotka eivät toimi. Nyt on sinun vuoksi olla karsittavien listalla. Ei sen kummempaa.
Sinusta olisi terveempää katkaista välit kokonaan sen sijaan, että välillä pidätte yhteyttä? Ei kuulosta ihan terveeltä. Sori.
Miksi jonkun pitäisi tuntea surua, jos pidetään yhteyttä vähemmän? Tai vaikka välit katkeaisivat kokonaan?
Ihmissuhteet ovat vapaaehtoisia. Jos suhde päättyy, se ei ole toiminut. Mitä sitä suremaan.
Vierailija kirjoitti:
Olisi pitänyt päättää ystävyytemme jo silloin, kun kerroit näpäyttäväsi toista, vanhaa ystävääsi viestimällä harvemmin, ja vastaamattomuudella. Mietin silloin, ettei kuulosta normaalilta, ystävää arvostavalta käytökseltä. Nyt teet samaa minulle, enkä tunne enää edes surua.
Haiskahtaa vahvasti, että jonkun ego ei kestä, ettei ystävä pidä enää yhteyttä kuten ennen. Kolhiintunut itsetunto harmittelee, ettei ehtinyt katkaista välejä ensin ja vakuuttelee, ettei sureta yhtään.
Vaikuttaa jotenkin tutulta. Samaa sukua sille " minä jätin ensin, et vaan hoksannut" tyypille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi pitänyt päättää ystävyytemme jo silloin, kun kerroit näpäyttäväsi toista, vanhaa ystävääsi viestimällä harvemmin, ja vastaamattomuudella. Mietin silloin, ettei kuulosta normaalilta, ystävää arvostavalta käytökseltä. Nyt teet samaa minulle, enkä tunne enää edes surua.
Haiskahtaa vahvasti, että jonkun ego ei kestä, ettei ystävä pidä enää yhteyttä kuten ennen. Kolhiintunut itsetunto harmittelee, ettei ehtinyt katkaista välejä ensin ja vakuuttelee, ettei sureta yhtään.
Vaikuttaa jotenkin tutulta. Samaa sukua sille " minä jätin ensin, et vaan hoksannut" tyypille.
Jotkut ei kestä tulla hylätyksi.
Kannattaisi tutustua tunnelukkoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi pitänyt päättää ystävyytemme jo silloin, kun kerroit näpäyttäväsi toista, vanhaa ystävääsi viestimällä harvemmin, ja vastaamattomuudella. Mietin silloin, ettei kuulosta normaalilta, ystävää arvostavalta käytökseltä. Nyt teet samaa minulle, enkä tunne enää edes surua.
Haiskahtaa vahvasti, että jonkun ego ei kestä, ettei ystävä pidä enää yhteyttä kuten ennen. Kolhiintunut itsetunto harmittelee, ettei ehtinyt katkaista välejä ensin ja vakuuttelee, ettei sureta yhtään.
Vaikuttaa jotenkin tutulta. Samaa sukua sille " minä jätin ensin, et vaan hoksannut" tyypille.
Jotkut ei kestä tulla hylätyksi.
Kannattaisi tutustua tunnelukkoihin.
Ainakaan narsku ei kestä hylkäämistä.
Voi toki olla jotain lapsuuden traumaa taustalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi pitänyt päättää ystävyytemme jo silloin, kun kerroit näpäyttäväsi toista, vanhaa ystävääsi viestimällä harvemmin, ja vastaamattomuudella. Mietin silloin, ettei kuulosta normaalilta, ystävää arvostavalta käytökseltä. Nyt teet samaa minulle, enkä tunne enää edes surua.
Kertoiko hän nimenomaan näpäyttävänsä vai sanoiko, ettei jaksa pitää niin paljon yhteyttä? Yhteydenpidon harventaminen on outo tapa "näpäyttää".
Veikkaan, että ko ihminen elää ruuhkavuosia tai muuten mielenkiintoista ja kiireistä elämää ja karsii ihmissuhteet, jotka eivät toimi. Nyt on sinun vuoksi olla karsittavien listalla. Ei sen kummempaa.
Sinusta olisi terveempää katkaista välit kokonaan sen sijaan, että välillä pidätte yhteyttä? Ei kuulosta ihan terveeltä. Sori.
Miksi jonkun pitäisi tuntea surua, jos pidetään yhteyttä vähemmän? Tai vaikka välit katkeaisivat kokonaan?
Ihmissuhteet ovat vapaaehtoisia. Jos suhde päättyy, se ei ole toiminut. Mitä sitä suremaan.
On ihan luvallista tuntea surua, jos ystävyyssuhde päättyy. Ihan kuten silloinkin, jos parisuhde päättyy tai sukulainen menehtyy. Ihmisen menettäminen saa tuntua pahalta. Se pitää vaan käsitellä terveellä tavalla. Tuo on totta, että ruuhkavuosien aikana todellakin on vähemmän aikaa ihmissuhteille ja siksi yhteydenpito tiettyjen ihmisten kanssa voi vähentyä ilman, että siinä on taustalla mitään eripuraa tai ilkeyttä. Joskus taas kyse on tällaisista tilanteista, mitä täälläkin on kirjoiteltu, että "olet tylsä", eli toinen ajattelee sinusta aktiivisesti pahaa ja siksi lopettaa yhteydenpidon. Se saa tuntua pahalta ja sitä saa surra, kunhan sen tekee tavalla, joka auttaa jatkamaan eteenpäin elämässä. Kaikki ei tule toimeen kaikkien kanssa ja joskus elämäntilanteet muuttavat ihmisiä. Sekin saa olla surullista. Ihminen on sosiaalinen eläin. Niistä on kuitenkin päästävä eteenpäin ja hakeuduttava seuraan, jossa saa arvostusta ja yhteydenpito on sillä tasolla, joka molemmista tuntuu hyvältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi pitänyt päättää ystävyytemme jo silloin, kun kerroit näpäyttäväsi toista, vanhaa ystävääsi viestimällä harvemmin, ja vastaamattomuudella. Mietin silloin, ettei kuulosta normaalilta, ystävää arvostavalta käytökseltä. Nyt teet samaa minulle, enkä tunne enää edes surua.
Haiskahtaa vahvasti, että jonkun ego ei kestä, ettei ystävä pidä enää yhteyttä kuten ennen. Kolhiintunut itsetunto harmittelee, ettei ehtinyt katkaista välejä ensin ja vakuuttelee, ettei sureta yhtään.
Vaikuttaa jotenkin tutulta. Samaa sukua sille " minä jätin ensin, et vaan hoksannut" tyypille.
Jotkut ei kestä tulla hylätyksi.
Kannattaisi tutustua tunnelukkoihin.
Ainakaan narsku ei kestä hylkäämistä.
Voi toki olla jotain lapsuuden traumaa taustalla.
Nimenomaan tämä, että voi olla traumaa. Ei tarvitse heti päätyä siihen lopputulokseen, että kyseessä on persoonallisuushäiriö, jos ihmissuhteen katkeaminen surettaa. Sekin, että aidot narsistit nimenomaan päinvastoin usein siirtyvät ihmissuhteesta toiseen helposti, ei heitä sureta kaverin menettäminen, koska pitää itseään toista parempana ja on jo löytänyt uusia, joita käyttää egonsa pönkittämiseen tai hyödykkeiden saamiseksi. Pinnalliset suhteet ovat yksi narsismin keskeisistä kliinisistä piirteistä, koska tunneyhteyttä toisiin ei ole. Eli enemmän olisin huolissani sellaisen ihmisen potentiaalisesta persoonallisuushäiriöstä, joka ei välitä toisista, lopettaa ihmissuhteita aina, kun niistä ei enää ole hyötyä ja sitten pilkkaa toista, joka on tunteineen kiinni ihmisissä eikä pidä ihmissuhteita vain pinnallisina tilanteesta riippuvina hyödykkeinä.
Vierailija kirjoitti:
Synttärisi olivat todella tylsät. Olit hehkuttanut niitä etukäteen kovasti, mutta laskin minuutteja, että juhlaohjelma loppuisi ja kehtaisin lähteä kotiin. Ei, minulla enkä usko että muillakaan, ollut hauskaa. Sori. Ja tarjoilut olivat myös melko köykäiset. Sori siitäkin.
Sinun synttärit on varmaan aina upea spektaakkeli.
Tiedän tosin tyypin, jota ei koskaan juhlita kunnolla mutta on kärkäs arvostelemaan muiden juhlia. Kateutta.
Vierailija kirjoitti:
Synttärisi olivat todella tylsät. Olit hehkuttanut niitä etukäteen kovasti, mutta laskin minuutteja, että juhlaohjelma loppuisi ja kehtaisin lähteä kotiin. Ei, minulla enkä usko että muillakaan, ollut hauskaa. Sori. Ja tarjoilut olivat myös melko köykäiset. Sori siitäkin.
Menitkö sinne leikkimään seuraleikkejä ja täyden massun toivossa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synttärisi olivat todella tylsät. Olit hehkuttanut niitä etukäteen kovasti, mutta laskin minuutteja, että juhlaohjelma loppuisi ja kehtaisin lähteä kotiin. Ei, minulla enkä usko että muillakaan, ollut hauskaa. Sori. Ja tarjoilut olivat myös melko köykäiset. Sori siitäkin.
Menitkö sinne leikkimään seuraleikkejä ja täyden massun toivossa?
Varmaan joku teini?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synttärisi olivat todella tylsät. Olit hehkuttanut niitä etukäteen kovasti, mutta laskin minuutteja, että juhlaohjelma loppuisi ja kehtaisin lähteä kotiin. Ei, minulla enkä usko että muillakaan, ollut hauskaa. Sori. Ja tarjoilut olivat myös melko köykäiset. Sori siitäkin.
Menitkö sinne leikkimään seuraleikkejä ja täyden massun toivossa?
No jos itsellä ei ole varaa viinaksiin ja herkkuihin, odotukset voi olla korkealla. Kerrankin saa jotain hyvää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synttärisi olivat todella tylsät. Olit hehkuttanut niitä etukäteen kovasti, mutta laskin minuutteja, että juhlaohjelma loppuisi ja kehtaisin lähteä kotiin. Ei, minulla enkä usko että muillakaan, ollut hauskaa. Sori. Ja tarjoilut olivat myös melko köykäiset. Sori siitäkin.
Menitkö sinne leikkimään seuraleikkejä ja täyden massun toivossa?
No jos itsellä ei ole varaa viinaksiin ja herkkuihin, odotukset voi olla korkealla. Kerrankin saa jotain hyvää!
Jos se on niitä pihistelijöitä, jotka ei syö koko päivänä kotona, jotta juhlissa voi syödä yllinkyllin?
Vierailija kirjoitti:
Olisi pitänyt päättää ystävyytemme jo silloin, kun kerroit näpäyttäväsi toista, vanhaa ystävääsi viestimällä harvemmin, ja vastaamattomuudella. Mietin silloin, ettei kuulosta normaalilta, ystävää arvostavalta käytökseltä. Nyt teet samaa minulle, enkä tunne enää edes surua.
Kyllä sun nyt kannattaa heti hylätä kaikki ihmiset sun elämästä, niin olet varmasti eka joka hylkää.
Kun se on sulle noin tärkeetä.
Luuletko, etten huomaa strategiaasi? Kun on ollut kyse lyhytaikaisesti minun asiastani, eikä sinusta, sulle tulee kiire, akku loppuu, kauppareissu odottaa ym. Sitten en kuule sinusta esim. viikkoon ja sen jälkeen voit taas sujuvasti jatkaa sitä ikuista itsestäsi puhumista. Tämä toistuu ja toistuu. Nyt on taas radiohiljaisuus, koska erehdyin puhumaan lyhyesti itsestäni.
Vierailija kirjoitti:
Luuletko, etten huomaa strategiaasi? Kun on ollut kyse lyhytaikaisesti minun asiastani, eikä sinusta, sulle tulee kiire, akku loppuu, kauppareissu odottaa ym. Sitten en kuule sinusta esim. viikkoon ja sen jälkeen voit taas sujuvasti jatkaa sitä ikuista itsestäsi puhumista. Tämä toistuu ja toistuu. Nyt on taas radiohiljaisuus, koska erehdyin puhumaan lyhyesti itsestäni.
Radiohiljaisuus on syvältä. Multa meni vuosia tajuta, että radiohiljaisuus johtui ryyppyputkesta. Pärseet olalla ei pysty normaaliin kommunikointiin.
En tiedä kykenetkö tuntemaan empatiaa ollenkaan muita kohtaan. Se on pelottavaa, ei ihailtavaa.
Synttärisi olivat todella tylsät. Olit hehkuttanut niitä etukäteen kovasti, mutta laskin minuutteja, että juhlaohjelma loppuisi ja kehtaisin lähteä kotiin. Ei, minulla enkä usko että muillakaan, ollut hauskaa. Sori. Ja tarjoilut olivat myös melko köykäiset. Sori siitäkin.