Milloin alkoi tämä ajattelutapa, että vain ohjattu harrastus on oikea harrastus?

Ykkösenä urheilu ja kakkosena musiikki, tunneilla käyminen vain on oikeaa harrastusta ja partio vielä hyväksytään tähän, ratsastus muusta urheilusta vielä erillisenä.

Tuli vaan sellainen puhe, että mulla oli lapsena paljon harrastuksia, niin en kuulemma harrastanut mitään kunnollista, kun en käynyt missään tunneilla. Kävin kyllä näytelmäkerhossa yhden vuoden, olisin jatkanut mutta siinä ei ollut vetäjää pitemmäksi aikaa. Tein käsitöitä, lenkkeilin ja pyöräilin säännöllisesti, harrastin kirjenvaihtoa useiden ulkomaalaisten kirjekavereiden kanssa, luin paljon, kuuntelin ulkomaalaisia radioasemia ihan harrastuksena, leivoin kotona joka viikonloppu (en pakoasta, vaan koska tykkäsin siitä). Mikään näistä ei kuulemma ole kunnollinen harrastus.