Käyvätkö yli 40-vuotiaat lainkaan ns yöelämässä
Ainakin itsestä tuntuu siltä (olen 45-vuotta) että menetpä mihin ravintolaan tai baariin tahansa, niin asiakkaat ovat vähintäänkin kymmenen vuotta itseä nuorempia (ja en todellakaan käy missään k-18 teinihelveteissä.)
Että onko tosiaan niin, että tämänikäiset kaikki -niin perheelliset kuin perheettömätkin- haluavat viettää aikaansa vain ja ainoastaan kotonaan joko ystäviensä kanssa tai yksinään. (Mitä tekisin kyllä sitäkin ihan mielelläni, mutta minkäs teet kun ei ole niitä ystäviä joiden kanssa viettää aikaa).
Kommentit (55)
Minä lopetin ainakin jo joskus kolmenkympin tienoilla kokonaan. Vastenmielisiä paikkoja. Ravintoloissa käyn kyllä edelleen syömässä, mutta vain illalla/päivällä.
Baareissa en käy, ravintolassa syömässä kyllä. Ja elokuvissa, teatterissa, konserteissa, kulttuuritapahtumissa yleensä.
Kyllä käydään. Ihan tavallisia ihmisiä ollaan, osalla lapsia. Tosin valitaan paikkoja, joissa yleensä asiakaskunta on hieman vanhempaa, vaikka hinnat toki sitten ovat kalliimpia.
En oikeastaan jaksa. Muutamia kertoja vuodessa puolipakolla, kun en tahdo olla ystäville se tylsä tyyppi, joka jää kotiin.
Ja sittenkin vain odotan, että pääsen kotiin. Liikaa meteliä, tuntuu tyhmältä maksaa moninkertainen hinta juomasta, ei kuule kunnolla mitä ihmiset puhuvat jne.
Musta on tullut ihan mummeli :D
Ei käy, kun ei saa ketään kaveriksi, paitsi puolison joskus. Muuten kävis.
Eivät käy. Käsinivel meinaa irrota ja kävelykeppi varalle kaappiin hyvä idea. Alkoholihuurut eivät kiinnosta kaikkia.
En tiedä, kun en itse ole käynyt yöravintoloissa 90-luvun jälkeen.
M52
Viimeksi kävin 90-luvulla. Voisi olla mielenkiintoista lähteä katsomaan miltä se näyttää kun omat lapset on juuri vastaavassa iässä.
Asun Englannissa ja täällä on kyllä pubeja, joissa 45-vuotias on asiakaskunnan nuorimmasta päästä. :D Nuorempana nuo paikat oli mulle ihan kauhistuksia, mutta nyt 40-vuotiaana niissä on kiva käydä juttelemassa.
Äh, tajusin juuri että olen asunut Englannissa pian 20 vuotta. Onpas vanha olo.
Yökluneissa kuulun 5% vanhimpaan kastiin. Ainoa motiivi on taånssin ilo. Tapaa siel joskus jonku
M38
Inhoan meteliä, ruuhkia ja juopuneita ihmisiä. Jossain vaiheessa älysin lopettaa itseni kiusaamisen, kumppanitkin ovat löytyneet muualta kuin yöelämästä.
Minä vetäydyn yöelämästä 32-vuotiaana ja aloin viettää rauhallisia koti-iltoja viikonloppuisin ilman mitään pakkoa lähteä "kartsalle". Hiukan yli 40-vuotiaana päätin että on helpompi elää sinkkuna kuin kuluttaa aikaa ja voimavaroja naisten vokotteluun.
Omassa tuttavapiirissä ei juuri kukaan käy. Jos jossakin joskus, niin ns. paremmissa pubeissa tai muissa istuskelupaikoissa. Työporukalla saatetaan lähteä joskus esim. pikkujoulujen jälkeen jatkoille yökerhoon, muuten yökerhot ei kiinnosta yhtään. Parisuhteet etsitään jostakin muualta kuin yöelämästä.
Vierailija kirjoitti:
Viimeksi kävin 90-luvulla. Voisi olla mielenkiintoista lähteä katsomaan miltä se näyttää kun omat lapset on juuri vastaavassa iässä.
Miltä tuntuisi törmätä omiin lapsiin saman discopallon alla? Tanssiiko nykynuoriso ylipäätään vai nojailevatko he vain baaritiskiin?
Olen 50v mies. Ei kiinnosta baarit. Raittiina 2v. Mukava herätä uuteen aamuun ilman krapulaa.
En käy. Viimeistään 20.30 villasukat jalkaan ja peiton alle juomaan ilta teet. Mitä siellä pimeässä niin kiinnostavaa on mitä ei voi valoisaan aikaan hoitaa?
Elämä alkaa nelikymppisenä!