Lue keskustelun säännöt.
Mistä keski-ikäiselle naiselle sisältöä elämään?
01.10.2022 |
Olen keski-ikäinen nainen ja päällisin puolin kaikki on kunnossa. Parisuhde ja työ on, lapset aikuisia ja pärjäävät omillaan, (ei vielä lapsen lapsia).
Mutta elämäni tuntuu hyvin tyhjältä, merkityksemättömältä.
Mistä te ikätoverit saatte iloa elämäänne?
Kommentit (51)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en vaan voi käsittää ap:ta! Maailma on täynnä mielenkiintoista tekemistä. Itsellä päinvastainen ongelma, kun ei meinaa vuorokauden tunnit riittää kaikkeen kivaan. :D Itsellä on muutama harrastus, joiden parissa aika vierehtää. Lisäksi matkustelu, retkeily uudet paikat ja uudet asiat. Uusien taitojen opiskelu ja uusien makujen maistelu. Tee "Bucket list" , niin sulla ei enää koskaan ole tylsää.
Vierailija kirjoitti:
Ala tanssimaan.
Itse aloitin tanssiharrastuksen juuri tuossa ap:n iässä paikallisen tanssiseuran harjoituksissa ja sillä tiellä ollaan edelleen kuuden vuoden jälkeen. Perinteisiä lavatansseja alkussa ja nykyisin myös lattareita.
Yhdessä paketissa saa fyysistä ja psyykkistä hyvää oloa ja sosiaalista kanssakäymistä ihanien ihmisten parissa.
Purjehdus, baletti, ammunta, lukeminen, loputtomat neulomukset ja ompelukset, 7 kissaa ja puutarha, taidenäyttelyt (ja keräily, huutokaupoista tekee löytöjä kun on valppaana), vapaaehtoistyö eläinten parissa. Noista mun elämä koostuu, siis miehen ja työn lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on just tätä, kun ihmiset nykyään haluaa kaiken olevan niin helppoa. Muutetaan helppoihin kerrostaloasuntoihin palveluiden äärelle ja sitten elämä on alkuviehätyksen jälkeen lopulta merkityksetöntä, kun ei tarvitse tehdä mitään.
Ihminen tulee onnelliseksi puuhastelusta ja arjen askareista. Itse asun vanhassa talossa, jossa on hyötypuutarha, ja tekemistä ja sisältöä elämään todellakin riittää. Vähän liikaakin.
Lapset ovat muuttaneet pois kotoa, mutta tulevat vielä mielellään lomillaan "patojen ääreen".
Harrastan myös aktiivisesti esimerkiksi liikuntaa ja kirjoittamista.
Elämä on ihanaa, vaikka työt vielä haittaavat harrastuksia :-)
n50
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikä 45-65. Oletko myöhäiskeski-iässä?
Moni lisääntyy niin myöhään, että teini pyörii jaloissa vielä viisikymppisenä, elleivät sitten ole huostassa, kuten mulla.
Helena
Kyllä monilla kuuskymppisilläkin on lapset vielä kotona, miehillä erityisesti. Lapsia kun voi saada yli 40-vuotiaanakin.
Lastenlapsille voi jo aloittaa neulomisen. Harjoittelussa voi mennä pitkään, ellei osaa jo ennestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Purjehdus, baletti, ammunta, lukeminen, loputtomat neulomukset ja ompelukset, 7 kissaa ja puutarha, taidenäyttelyt (ja keräily, huutokaupoista tekee löytöjä kun on valppaana), vapaaehtoistyö eläinten parissa. Noista mun elämä koostuu, siis miehen ja työn lisäksi.
Ja noista mitään en olisi voinut tehdä (muuta kun pienimuotoisesti lukea) nuorena, ei vaan olisi ollut rahaa. Keski-ikä voi olla ihan parhauttakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, saman kysymyksen äärellä. Pitää varmaan alkaa joogata tai meditoida tai jotain. Nuorin muutti juuri kotoa, ja tuntuu ettei elämällä ole enää merkitystä.
Eikö ne lapset tehty juuri siksi, että elämällä olisi jokin tarkoitus ja nyt kävikin sitten noin?
Ei kai nyt lapsia kannata tehdä elämän keskeiseksi sisällöksi. Ennen vanhaan oli tavallista, että suurin osa lapsista kuoli, vaikka toki uskonto tuli siihen väliin. Mutta edelleenkään mikään elämässä ei ole varmaa eikä mitään ole luvattu.
Tämä kysymys on ollut lyhyen ajan sisällä niin monta kertaa, että taitaa olla jälleen yksi provo. Mutta itse saan sisältöä parisuhteesta, työstä, luottamustehtävistä (politiikka), opiskelusta (avoin yliopisto), koirasta, harrastuksista (matkailu, puutarha, kirjallisuus, käsityöt, liikunta, ruoanlaitto) ja luonnosta. Elämä on tässä iässä parhaimmillaan! Työura parhaassa vaiheessaan, kohtuulliset tulot ja elintaso (paljon parempi kuin nuorempana), hyvä parisuhde, hyvä suhde aikuiseen lapseen, vaikka hän asuukin kaukana. Ennen koronaa matkustelimme paljon, nyt sitä rajoittaa se, että otimme koiran, mutta sen kanssa matkustellaan autolla kotimaassa ja vähän ulkomaillakin. Ja jossain vaiheessa varmaan löytyy niin hyvä hoitaja, että päästään myös ilman sitä reissuun. Ei ole pidetty kiirettä etsimisellä, kun eipä tuo koronakaan ole mihinkään hävinnyt.
Elämä on hyvää <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma äitini on ruvennut keski-ikäisenä ja lasten kasvettua opiskelemaan uutta tutkintoa, harrastamaan käsitöitä ja urheilemaan enemmän.
Aina on kyllä opiskellut jotain muun elämän ohessa ja liikkunut säännöllisesti, mutta nyt tekee tuota kaikkea enemmän kuin ennen ja käyttää enemmän aikaa itseensä.
Samoin kirjallisuutta on aina harrastanut, mutta nykyään pitää jotain kirjallisuusiltoja muille.
Hänellä on kyllä sinänsä helppoa, että on aina ollutkin se ns. oma elämä olemassa, volyymi vain vaihdellut elämäntilanteen mukaan.
Myös useat kavereideni viiskymppiset äidit harrastavat uusia tutkintoja, matkustelua, raakaruokahifistelyjä, urheilua ym.
Tällä palstalla naisen pitää olla joko äiti, töissä, isoäiti tai vapaaehtoistöissä. Pitää palvella muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä kysymys on ollut lyhyen ajan sisällä niin monta kertaa, että taitaa olla jälleen yksi provo.
Useiden elämänkaaripsykologian teorioiden (esim. Erikson, Jung) mukaan keski-iässä etsitään uutta sisältöä elämälle. Provoilivatko hekin?
Lapset vielä tuo sitä sisältöä, mutta olen huomannut että 2 vuoden välein kun vaihtaa työpaikkaa pysyy virkeänä kun alussa on opittavaa ja tapaa paljon uusia ihmisiä, uudet työmatkat ulkomaille ekaa kertaa jne on aina piristäviä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on just tätä, kun ihmiset nykyään haluaa kaiken olevan niin helppoa. Muutetaan helppoihin kerrostaloasuntoihin palveluiden äärelle ja sitten elämä on alkuviehätyksen jälkeen lopulta merkityksetöntä, kun ei tarvitse tehdä mitään.
Ihminen tulee onnelliseksi puuhastelusta ja arjen askareista. Itse asun vanhassa talossa, jossa on hyötypuutarha, ja tekemistä ja sisältöä elämään todellakin riittää. Vähän liikaakin.
Lapset ovat muuttaneet pois kotoa, mutta tulevat vielä mielellään lomillaan "patojen ääreen".
Harrastan myös aktiivisesti esimerkiksi liikuntaa ja kirjoittamista.
Elämä on ihanaa, vaikka työt vielä haittaavat harrastuksia :-)
n50
Ei. Ihminen ei tule onnelliseksi puuhastelusta ja arjen askareista, vaan OSA IHMISISTÄ tulee.
Minulla ei ole lapsia eikä puolisoa. Asun kerrostalossa ja olen vähentänyt kaiken puuhastelun minimiin. Tällätavoin olen onnellinen. Ehdin käyttää paljon aikaa ajatteluun ja filosofointiin, ja rauhoittumiseen. Pidän myös matkustelusta, ja keholla tekemisestä kuten tanssi, jooga, vaihtelevat liikuntalajit, ja nautin kaikesta uuden kokeilemisesta. Elämäni tuntuu hyvältä.
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikä 45-65. Oletko myöhäiskeski-iässä?
Moni lisääntyy niin myöhään, että teini pyörii jaloissa vielä viisikymppisenä, elleivät sitten ole huostassa, kuten mulla.
Helena
Täh!!!
Eletäänkö nykyään 90-130 vuotiaiksi?
Sanna M on keski-ikäonen nainen 36*2=72 vuotta...ei nuori nainen!
Baarin tanssilattialla iloa ja valoa!
Ala seuraamaan tubettajia jotka eivät toista valtamedian lässytyksiä.
Muutama kuuntelemisen arvoinen.
Bodi - YouTube
Funtsittavaa - YouTube
Samuel Gryning - YouTube
=sekaantumaan niiden elämään.