Alkoholistin puoliso
Olen nyt 20 vuotta elänyt alkoholistin kanssa. On ollut monenlaisia vaiheita ja välillä pitkiä selviäkin kausia. Nyt huomaan, että oma psyyke alkaa rakoilla. En tiedän kauanko jaksan enää pitää pirteää ilmettä ja naamiota yllä. Töissä olen jaksanut tsempata ja feikata elämäni olevan ihan ok. Lasten tarpeista huolehdin viimisen päälle.
Nyt viha puolison juodessa alkaa olla todella vahvaa. Tekee mieli vaan raivota ja käyttäytyä kuin idiootti. Kenellekään en voi asiasta puhua. Lapset eivät suoranaisesti näytä tunteitaan, mutta monessa kohtaa huomaan, että he voivat todella pahoin. Välillä heillä tulee hetkiä, jolloin kertovat tunteistaan, mutta pelkään, että tästä on tullut heille normaalia.
Pitäisi vaan ottaa ja lähteä, mutta pelkään, että puolison elämä lähtee siitä totaaliseen luisuun.
Väsymys, kiukku ja raivo. Suuntaan kaikki voimani lasten hyvinvointiin ja siihen, että jaksan taas maanantaina tsempata hymy kasvoilla töihin.
Kommentit (47)
Kannattaa erota itsensä ja lasten vuoksi. Pelkkää pahaa oloa saa alkoholistin seurasta joka aina pettää lupaukset. Alkoholisitte voi sanoa ettei elämä ole koskaan niin pilalla etteikö viinalla saisi vielä lisää pilattua!
Tässäkään ketjussa ihmiset ei tajua mitä riippuvuussairaudet on. Vaikka sitä on koitettu kertoa jo vuosikymmenniä, että alkoholismi on sairaus. Kyllähän toisen sairauden takia voi erota, oli se sitten alzhaimer, dementia tai alkoholismi. Mutta ehkä ensin kannattaa katsoa se kortti voiko toinen saada apua ja parantua. Nimimerkillä parantunut alkoholisti.
Vierailija kirjoitti:
Tässäkään ketjussa ihmiset ei tajua mitä riippuvuussairaudet on. Vaikka sitä on koitettu kertoa jo vuosikymmenniä, että alkoholismi on sairaus. Kyllähän toisen sairauden takia voi erota, oli se sitten alzhaimer, dementia tai alkoholismi. Mutta ehkä ensin kannattaa katsoa se kortti voiko toinen saada apua ja parantua. Nimimerkillä parantunut alkoholisti.
Joo, ei nämä itsekkäät omaan napaan tuijottajat ole kiinnostunut asian korjaamisesta. Haluavat vaan paeta ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Olen sulle todella vihainen. Olet siis tietoisesti uhrannut lastesi hyvinvoinnin ja tulevaisuuden sen takia, että mahdollistat miehellesi juopottelun. Olet hyysännyt juoppoa omien lastesi terveyden kustannuksella. Sinua minun ei käy sääliksi. Jokainen, joka ei vie lapsiaan turvaan alkoholistilta, on huono vanhempi.
Tavallista on että syytellään äitiä kun tämä on vienyt lapset isältä, joka vain koettaa pärjätä kovassa maailmassa parhaansa mukaan ja lapsilla on oikeus isään jonka hirviöäiti riistää. Näiden "riistämisten" taustalla on juuri tällaista elämää jossa isän sairaus ja itsekkyys (toisiinsa nivoutuvia asioita joihin isä voisi hakea molempiin apua itselleen mutta päättää ettei hae) pilaavat lapsenkin elämän.
Jos tuollaisessa on ollut mukana vuosia, ei ole juurikaan toivoa hyvästä itsetunnosta, mielenterveydestä tai muusta isompanakaan. Lapsuus on pilalla ja se pilaa paljon.
Meillä jostain syystä on tapana useilla vanhemmilla keskittyä omaan onneen. Pohditaan omaa surua ja vihaa tilanteessa josta on täysin vapaa lähtemään vaikka heti, mutta ei edes tule mieleen miltä tuntuu lapsista tilanteessa josta ei ole mitään poispääsyä kun äiti roikkuu isässä joka vain satuttaa ja loukkaa.
Fokus on väärässä paikassa. Todella monella. Tähänkin toki sopii se kulunut sanonta että ensin pitää laittaa happinaamari itselle että voi laittaa sen toiselle. Jotkut vaan odottavat toiminnan aloittamista niin kauan että autettavat on jo menetetty. Tuo toimi vain jos aikoo oikeasti toimia ja toimii - heti.
Vanhempi joka pistää aikuisen puolisonsa omien lastensa edelle, mahdollistaa ja sallii alkoholismin lapsensa/lapsiensa välittömässä läheisyydessä, antaa lastensa kasvaa viinaan menevän vanhemman ikeen alla, kasvattaa alkoholistin aikuisia lapsia, on äärimmäisen itsekäs ja huono vanhempi. Paska vanhempi.
Siinä ei "viimisen päälle tekemiset" muissa asioissa auta eikä vahinkoja ja haittoja korjaa mitä kaikki nuo seikat tekevät ja on tehneet kehittyvän lapsen psyykeelle ym.
Olet ap läpipasko, rakkautesi lapsiasi kohtaan pitäisi olla suurempi kuin rakkautesi ja riippuvuutesi miestäsi kohtaan, mutta eipä ole ollut, eikä näy olevan, niin.
Sinua tulevat asiasta syyllistämään ja tuomitsemaan myös ne lapsesi, kunhan pääsevät kotoa pois ja teistä vanhemmista eroon ja ovat kasvaneet tarpeeksi aikuisiksi antaakseen rehellistä palautetta asioista.
T. Alkoholistin aikuinen lapsi
Vierailija kirjoitti:
Tässäkään ketjussa ihmiset ei tajua mitä riippuvuussairaudet on. Vaikka sitä on koitettu kertoa jo vuosikymmenniä, että alkoholismi on sairaus. Kyllähän toisen sairauden takia voi erota, oli se sitten alzhaimer, dementia tai alkoholismi. Mutta ehkä ensin kannattaa katsoa se kortti voiko toinen saada apua ja parantua. Nimimerkillä parantunut alkoholisti.
Se on aivan yhdentekevää mikä riippuvuussairaus on ap:n miehellä. Ap:n kuuluu lähteä tilanteesta lasten kanssa. Jos joku olisikin kertonut minulle aikoinaan tarpeeksi selväsanaisesti että mieheni juomisella ei ole tuon taivaallista merkitystä minulle ja ettei se ole minun ongelmani, ei asiani eikä sairauteni eikä todellakaan vastuullani mitenkään, niin olisinko lähtenyt? Tuskin, koska eihän minulla ollut mitään väliä. Alkoholisteista ei toivu kuin viitisen prosenttia ja niistäkin suurin osa tulemalla uskoon. Ja se taas ei ole muuta kuin riippuvuuden korvaamista toisella. Ap on sitä katsonut jo vuosikymmeniä, ei sekuntiakaan enää.
Vierailija kirjoitti:
Tässäkään ketjussa ihmiset ei tajua mitä riippuvuussairaudet on. Vaikka sitä on koitettu kertoa jo vuosikymmenniä, että alkoholismi on sairaus. Kyllähän toisen sairauden takia voi erota, oli se sitten alzhaimer, dementia tai alkoholismi. Mutta ehkä ensin kannattaa katsoa se kortti voiko toinen saada apua ja parantua. Nimimerkillä parantunut alkoholisti.
Ei jumalauta lasten kustannuksella!!!!!!!!!
Toisekseen idioottikin tietää, että alkoholismi on sairaus, mutta kun siitä ei olekaan kysymys.
Harvempi sairaus tuhoaa niin paljon kuin mitä alkoholistin alkoholismi tuhoaa kasvavaa ja kehittyvää lasta, tajua sinä se!
Juoppo katsoo tyyneesti vierestä kun tuhoaa puolisonsa mielenterveyden ja lastensa psyyken ja lapsuuden, eikä sitä kaduta tuon taivaallista. Niin paljon se välittää muista ja läheisistään. Miksi ihmeessä uhrata monen ihmisen terveys ja jopa tulevaisuuden yhden tuollaisen välinpitämättömän mulkeron vuoksi?
Kamalinta on se, että olet mennyt tekemään lapsia tuollaisen paskiaisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Tässäkään ketjussa ihmiset ei tajua mitä riippuvuussairaudet on. Vaikka sitä on koitettu kertoa jo vuosikymmenniä, että alkoholismi on sairaus. Kyllähän toisen sairauden takia voi erota, oli se sitten alzhaimer, dementia tai alkoholismi. Mutta ehkä ensin kannattaa katsoa se kortti voiko toinen saada apua ja parantua. Nimimerkillä parantunut alkoholisti.
Alkoholistin tehtävänä on hakeutua hoitoon, puoliso ei voi sitä hänen puolestaan tehdä eikä häntä parantaa.
Vierailija kirjoitti:
Tässäkään ketjussa ihmiset ei tajua mitä riippuvuussairaudet on. Vaikka sitä on koitettu kertoa jo vuosikymmenniä, että alkoholismi on sairaus. Kyllähän toisen sairauden takia voi erota, oli se sitten alzhaimer, dementia tai alkoholismi. Mutta ehkä ensin kannattaa katsoa se kortti voiko toinen saada apua ja parantua. Nimimerkillä parantunut alkoholisti.
Minun isäni myönsi, ettei halua kokonaan lopettaa. Selviä kausia toki oli. Viinaputket kuukausien mittaisia.
Itse jaksoin katsoa juoppoa 8 vuotta. Ainoa mikä kadutti oli se etten älynnyt lähteä aiemmin vaan uskoin monet raitistumisyritykset. 15 vuotta jaksoi juoda eron jälkeen kunnes kuolema korjasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkään ketjussa ihmiset ei tajua mitä riippuvuussairaudet on. Vaikka sitä on koitettu kertoa jo vuosikymmenniä, että alkoholismi on sairaus. Kyllähän toisen sairauden takia voi erota, oli se sitten alzhaimer, dementia tai alkoholismi. Mutta ehkä ensin kannattaa katsoa se kortti voiko toinen saada apua ja parantua. Nimimerkillä parantunut alkoholisti.
Joo, ei nämä itsekkäät omaan napaan tuijottajat ole kiinnostunut asian korjaamisesta. Haluavat vaan paeta ongelmia.
Ainoastaan alkoholisti itse voi korjata ongelman jos haluaa. Siihen ei voi kukaan muu ulkopuolinen vaikuttaa mitenkään. Ainoa joka pakenee on alkoholisti, muiden tehtävä on asettaa terveet rajat ja suojella itseään ja lapsiaan.
Kommentoin ennen kuin luen. Raittiit jaksot pahimpia, tai siis tuurijuoppous! Meinaisin jo kolmanteen alkoholistiin rakastua, just sellaiseen tuurijuoppoon. Haa, hän on ollut kuukauden selvinpäin. Kyllä varmasti pystyy olemaan useinkin sen kuukauden selvinpäin. Kyllä varmasti pystyy olemaan hyvin juomata, pystyyhän hän olemaan sen kuukauden selvinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitis asiallisista ja järkevistä kommenteista. Kyllä tää nyt taitaa olla siinä pisteessä, että ainoa oikea ratkaisu on suhteesta lähteminen.
Mitä tämän pahempaa voisi enää tapahtua, kun nyt joudun koko ajan kuuntelemaan syytöksiä milloin mistäkin. En juuri koskaan tee mitään oikein ja kaikki tekemiseni, valintani ja puheeni ärsyttävät puolisoa. Kaikki on minun vikani. Joo, olen varmasti ärsyttäväkin ja paljolti käytän aikani töiden lisäksi lapsiin. Myös työssäkäynnistä mies on mustasukkainen ja käytän siihen hänen mielestään liikaa aikaa. Kotona pitäisi ehtiä siivota ja pyykätä enemmän, enkä ikinä ehdi tehdä miehen mielestä tarpeeksi kotitöitä. Olen laiskistunut. Tosiasiassa yritän vain selvitä järjissäni ja levätäkin vähän välissä. Mutta myönnettävä on, olen ihan loppu.
ApMiksi olet tuollaisen kanssa, oli juoppo tai ei? Selvästikään hän ei halua olla sinun kanssasi.
Vai haluaako alkoholisti alistettavan johon voi oksentaa pahan olonsa, jota syyttää juomisesta. Näin minun exäni tuntui haluavan, mutta en suostunut moiseen kuvioon, niin tuli ero.
Kuin tyhmä akka täytyy olla että kattelee tuollaista 20 vuotta!? Ja samalla antaa mennä oman mielenerveyden saatikka lasten lapsuus ja psyyke vedetään huoletta vessanpöntöstä alas. HÄPEÄ!!!
Vierailija kirjoitti:
Tässäkään ketjussa ihmiset ei tajua mitä riippuvuussairaudet on. Vaikka sitä on koitettu kertoa jo vuosikymmenniä, että alkoholismi on sairaus. Kyllähän toisen sairauden takia voi erota, oli se sitten alzhaimer, dementia tai alkoholismi. Mutta ehkä ensin kannattaa katsoa se kortti voiko toinen saada apua ja parantua. Nimimerkillä parantunut alkoholisti.
Aloittaja kertoi eläneensä alkoholistin kanssa 20 vuotta. Eiköhän siinä ajassa ole ehtinyt ehdottaa muutamaa lääkärikäyntiä ja mikä tärkeintä, eiköhän alkoholisti itse olisi ehtinyt hakea hoitoa sairauteensa jos siihen on valmis. Riippuvuussairaus on sairaus, mutta ei se tarkoita sitä että koko perheellä olisi velvollisuus upota mukana.
Minulla on useampikin alkoholismista kärsivä läheinen, joita rakastan ja arvostan ja jotka saavat varauksettoman tukeni toipumisyrityksissään ja joita kohtelen ihmisinä ja yksilöinä sairaudestaan riippumatta. Siitä huolimatta lapsiani eivät kylään saa yöksi eikä ilman minun läsnäoloa edes päivällä, koska en voi luottaa etteikö viina menisi ykköseksi.
Ihmisellä on vain yksi elämä, miksi pilata se oma alkoholistin takia. Myös sinä päätät että mitä elämälläsi teet. Kai olet huomannut ettet pysty häntä rakastamaan raittiiksi. 20 vuotta!? Ja miehen ainut rakkaus on vaan se viina.
Itsellä lapsellinen raivo sukulaisen riippuvuudesta vaihtui välinpitämättömyyteen vuosien saatossa, vaikka riippuvuus jatkui. Tuo raivo oli jotenkin vaikea ja nolo tunne aikuiselle, olen fiksu sekä rauhallinen ihminen.
Miksi olet tuollaisen kanssa, oli juoppo tai ei? Selvästikään hän ei halua olla sinun kanssasi.