Mies juopotellut iltapäivästä alkaen

Minäkin juon täällä toista viinilasillista, onneksi ei haittaa miesystävää ollenkaan

Aloitin aamulla. Enää3 jäljellä --->kauppaan(lue:kapakkaan).

Vierailija kirjoitti:

Juopottelu ei ole edes alkanut jos tähän aikaan vasta kolmas olut menossa. Kolmas pullo viinaa jos olisi niin sitten voisi sanoa että vähän on maistellut.

Jos kolme pulloa viinaa vetää päivässä niin sitten voisi jo melkein sanoa, että hyvään makuun on jäänyt koukkuun.

Juopotellut ja 3 olutta :D Onko miehesi 50kg painava mini-me?

"Kreikkalaiset katsoivat viinin olevan keskeinen osa sivistystään ja jopa arvottivat muita kansoja sen mukaan, mikä oli näiden suhde viiniin. Esimerkiksi Homeroksella kyklooppi Polyfemoksen barbaarisuus näkyi siinä, että tämä joi viinin sijasta maitoa."

"Kreikkalaisessa kulttuurissa viinin juomisesta käytettiin sanaa potos.] Tavallinen antiikin kreikkalainen saattoi kastaa aamulla leipänsä viiniin. Tämä oli ainoita kertoja, jolloin viiniä nautittiin akratos eli sekoittamattomana. Muutoin viini tarjoiltiin lähes aina sekoitettuna eli laimennettuna vedellä. Kreikkalaiset pitivät tätä sivistyksen merkkinä ja katsoivat, että vain barbaarit, kuten traakialaiset ja skyyttalaiset, joivat sekoittamatonta tai laimentamatonta viiniä."

"Kreikkalaisessa mytologiassa laimentamattoman viinin juominen liittyi kentauromakhiaan, lapiittien riehumiseen Peirithooksen häissä. Spartan kuningas Kleomenes I:n katsottiin tulleen hulluksi juotuaan kerran laimentamatonta viiniä. Laimentamattoman viinin uskottiin voivan jopa tappaa juojansa."

"Runoilija Eubolos huomioi kolmen (kyliks-) maljallisen viiniä olevan ihanteellinen annos ja edustavan kohtuullisuutta. Näytelmässään Semele eli Dionysios hän antaa Dionysoksen sanoa, että ensimmäinen malja on terveydelle, toinen rakkaudelle ja nautinnolle, ja kolmas unelle. Tämän jälkeen viisaat vieraat lähtevät kotiin. Kolmatta seuraavat maljat eivät enää ole meidän, vaan kuuluvat väkivallalle, riehumiselle, mustille silmille ja huonekalujen heittelylle."

Löysää nutturaa ja juo sinäkin olut.

Jos puoliseitsemältä lauantai-iltana on miehellä iltapäivällä aloitetussa tissuttelussa vasta kolmas olut menossa, niin ei tuo kyllä ole juopettulua nähnytkään! Ja mamma jo raportoi verkkoon ja valittaa. En yhtään ihmettele, että miehellesi hieman olut voi maistua.

Vierailija kirjoitti:

Jos puoliseitsemältä lauantai-iltana on miehellä iltapäivällä aloitetussa tissuttelussa vasta kolmas olut menossa, niin ei tuo kyllä ole juopettulua nähnytkään! Ja mamma jo raportoi verkkoon ja valittaa. En yhtään ihmettele, että miehellesi hieman olut voi maistua.

Näin. Kun eukko roikkuu netissä, niin mitäpä sitä muutakaan mies yksikseen tekisi kuin sihauttaisi.

Me juodaan mieheni kanssa yhdessä.

Illaksi on molemmille viinipullot ja muutamia oluet.

Siinähän se ilta kuluu mukavasti sulassa sovussa.

Olemme olleet niin kauan yhdessä että riitojakaan ei enää ole

Ootko P M.

Ei sulla mitään miestä ole !!!!

Työnnä tölkki sen perseeseen

Vasta kolmas? Vaimoni ilmoitti juuri, että minulla on jo kaheksas olut menossha!

Vierailija kirjoitti:

"Kreikkalaiset katsoivat viinin olevan keskeinen osa sivistystään ja jopa arvottivat muita kansoja sen mukaan, mikä oli näiden suhde viiniin. Esimerkiksi Homeroksella kyklooppi Polyfemoksen barbaarisuus näkyi siinä, että tämä joi viinin sijasta maitoa."

"Kreikkalaisessa kulttuurissa viinin juomisesta käytettiin sanaa potos.] Tavallinen antiikin kreikkalainen saattoi kastaa aamulla leipänsä viiniin. Tämä oli ainoita kertoja, jolloin viiniä nautittiin akratos eli sekoittamattomana. Muutoin viini tarjoiltiin lähes aina sekoitettuna eli laimennettuna vedellä. Kreikkalaiset pitivät tätä sivistyksen merkkinä ja katsoivat, että vain barbaarit, kuten traakialaiset ja skyyttalaiset, joivat sekoittamatonta tai laimentamatonta viiniä."

"Kreikkalaisessa mytologiassa laimentamattoman viinin juominen liittyi kentauromakhiaan, lapiittien riehumiseen Peirithooksen häissä. Spartan kuningas Kleomenes I:n katsottiin tulleen hulluksi juotuaan kerran laimentamatonta viiniä. Laimentamattoman viinin uskottiin voivan jopa tappaa juojansa."

"Runoilija Eubolos huomioi kolmen (kyliks-) maljallisen viiniä olevan ihanteellinen annos ja edustavan kohtuullisuutta. Näytelmässään Semele eli Dionysios hän antaa Dionysoksen sanoa, että ensimmäinen malja on terveydelle, toinen rakkaudelle ja nautinnolle, ja kolmas unelle. Tämän jälkeen viisaat vieraat lähtevät kotiin. Kolmatta seuraavat maljat eivät enää ole meidän, vaan kuuluvat väkivallalle, riehumiselle, mustille silmille ja huonekalujen heittelylle."

Roomassa taas viiniä käytettiin reippaammin

"Viini tuli Italiaan luultavasti foinikialaisten ja kreikkalaisten siirtokuntien mukana, ja jo etruskit saattoivat käyttää viiniä uskonnollisissa yhteyksissä. Roomalaisen perimätiedon mukaan viinikulttuuri tuli Roomaan 600-luvun alussa eaa. kuningas Numa Pompiliuksen myötä. Viini oli oleellinen osa Rooman elämää, ja sitä nautittiin etenkin kaupungin monina juhlapäivinä. Keskimääräinen roomalainen joi viiniä yli 150 litraa vuodessa, ja maustetut viinit olivat erityisen suosittuja.Roomalaiset levittivät viininviljelyä myös hallitsemilleen alueille Euroopassa."

Olut :

Vanhin valmistusprosessin kuvaus on 3900-vuotias. Hammurabin laki sääti, että olutta ylihintaan myyvät ravintolanpitäjät oli hukutettava."

Egyptissä oli luultavasti suuria panimoita. Muinaisegyptiläistä olutta pantiin faarao Tutankhamonin aikaisesta keittiöstä saatujen näytteiden perusteella emmervehnästä, jota kuivatettiin maltaiksi auringonpaahteessa. Humalaa tuskin käytettiin, mutta korianteria ja katajaa mahdollisesti.[8] Muinaiset egyptiläiset käyttivät myös taatelisokeria, joka pidensi oluen säilyvyyttä ja mahdollisti suurten määrien valmistuksen ja myynnin.

Oluella oli muinaisissa kulttuureissa usein uskonnollinen rooli: valmistajina toimivat usein papit ja papittaret.

Keskiajalla oluen valmistuksesta Euroopassa vastasivat etupäässä munkkiveljeskunnat. He ottivat ensimmäisinä käyttöön kylmävarastoinnin, mikä pidensi oluen säilyvyyttä sekä pehmensi ja paransi sen makua. Munkit saivat juoda olutta myös paaston aikana, ja keskiajalla se olikin turvallisempaa kuin vesi, joka oli usein saastunutta. Kodeissa olutta valmistivat yleensä naiset osana ruoanvalmistusta.

Suomessa keskiolut vapautettiin ruokakauppoihin ja kahviloihin 1. tammikuuta 1969"