Miksi esikoulussa ja nyt ekalla luokalla, yli puolet pojista on fyysisiä päälle kävijöitä? Onko tämä normaalia?

selitys: pariutuminen suosii agressiivisempia miehiä- ominaisuudet periytyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Merkittävä osa poikien fyysisen kontaktin ottamisesta on ainakin alun alkaen neutraalia, mutta jos toinen ei osaa siihen vastata, se voi muuttua kiusaamiseksi. Pojat testaavat näin toisiaan. Voimme pitää sitä tyhmänä ja vääränä, mutta se on fakta.

Oma poikani aloitti toisen asteen opinnot 16-vuotiaana. Kysyin, onko hän jo tutustunut johonkuhun. Oli kuulemma. Satuin kysymään, miten he olivat päätyneet puheisiin. Toinen poika oli kuulemma heittänyt tyynyllä päähän ja siitä oli alkanut tutustuminen. Että näin vielä täysi-ikäisyyden kynnykselläkin.

Tätä poikien maailmaa voi olla aikuisten naisten todella vaikea ymmärtää. Ja toki se on epäreilu herkälle pojalle, joka karttaa ja pelkää fyysistä kontaktia. Hänelle kuitenkin olisi eduksi rohkaistua. Muut pojat eivät ole mihinkään muuttumassa. Ehkäpä jokin urheiluharrastus toisi lisää kanttia?

Villi ehdotus - entä jos _muutettaisiin_ se fakta että miehet turvautuvat väkivaltaan ellei heidän kömpelöihin, aggressiivisiin aloitteisiinsa vastata niin kuin he toivovat? Sen sijaan että ehdotetaan kiusatuille pojille rohkaistumista ja ahdistelluille naisille pidempiä helmoja ja "huumorintajua".

Noilla asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään.

Katsopa joskus joku luontodokumentti. Vaikka ketuista. Katso, mitä ne poikaset tekevät pesän luona. Villi veikkaus: painivat.

Ette voi kuvitella, että nyt vain suit sait muutatte lasten lajityypillisen käytöksen kokonaan toiseksi. Mutta, yrittäkää toki. Ap:n pojan tilannetta se ei auta.

Odotan lapsiltani vähän enemmän sosiaalisten käytössääntöjen noudattamista kuin villieläimiltä ja toivon samaa muilta. Ja painimista/nujuamista vastaan minulla ei ole yhtään mitään! Mutta se että väistäminen/vetäytyminen johtaisi vain suurempaan aggressioon ja ehkä lauman tuen hankkimiseen - tätä en kyllä muista nähneeni luontodokumenteissakaan.

Suurella todennäköisyydellä paini päättyy aina siihen, että jompi kumpi kokee toisen sattuneen ja sitten on "ilo" irti, kun mammat rientävät riehumaan ja puolustamaan lapsiaan...

Toksinen maskuliinisuus... Kun ei saisi olla herkkä poika vaan täytyy näyttää kaikille että on kova jätkä

Vierailija kirjoitti:

selitys: pariutuminen suosii agressiivisempia miehiä- ominaisuudet periytyy.

Ja taas päästiin ongelman alkulähteille joka on aina sama: naisten tyhmyys. Ihan sama mitä penikselliset tekee, aina heidän toiminnastaan ja sen seurauksista on viime kädessä vastuussa joku nainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Merkittävä osa poikien fyysisen kontaktin ottamisesta on ainakin alun alkaen neutraalia, mutta jos toinen ei osaa siihen vastata, se voi muuttua kiusaamiseksi. Pojat testaavat näin toisiaan. Voimme pitää sitä tyhmänä ja vääränä, mutta se on fakta.

Oma poikani aloitti toisen asteen opinnot 16-vuotiaana. Kysyin, onko hän jo tutustunut johonkuhun. Oli kuulemma. Satuin kysymään, miten he olivat päätyneet puheisiin. Toinen poika oli kuulemma heittänyt tyynyllä päähän ja siitä oli alkanut tutustuminen. Että näin vielä täysi-ikäisyyden kynnykselläkin.

Tätä poikien maailmaa voi olla aikuisten naisten todella vaikea ymmärtää. Ja toki se on epäreilu herkälle pojalle, joka karttaa ja pelkää fyysistä kontaktia. Hänelle kuitenkin olisi eduksi rohkaistua. Muut pojat eivät ole mihinkään muuttumassa. Ehkäpä jokin urheiluharrastus toisi lisää kanttia?

Villi ehdotus - entä jos _muutettaisiin_ se fakta että miehet turvautuvat väkivaltaan ellei heidän kömpelöihin, aggressiivisiin aloitteisiinsa vastata niin kuin he toivovat? Sen sijaan että ehdotetaan kiusatuille pojille rohkaistumista ja ahdistelluille naisille pidempiä helmoja ja "huumorintajua".

Noilla asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään.

Katsopa joskus joku luontodokumentti. Vaikka ketuista. Katso, mitä ne poikaset tekevät pesän luona. Villi veikkaus: painivat.

Ette voi kuvitella, että nyt vain suit sait muutatte lasten lajityypillisen käytöksen kokonaan toiseksi. Mutta, yrittäkää toki. Ap:n pojan tilannetta se ei auta.

Odotan lapsiltani vähän enemmän sosiaalisten käytössääntöjen noudattamista kuin villieläimiltä ja toivon samaa muilta. Ja painimista/nujuamista vastaan minulla ei ole yhtään mitään! Mutta se että väistäminen/vetäytyminen johtaisi vain suurempaan aggressioon ja ehkä lauman tuen hankkimiseen - tätä en kyllä muista nähneeni luontodokumenteissakaan.

Suurella todennäköisyydellä paini päättyy aina siihen, että jompi kumpi kokee toisen sattuneen ja sitten on "ilo" irti, kun mammat rientävät riehumaan ja puolustamaan lapsiaan...

Kyllä meillä oli pikemminkin ongelma että tämä mamma luotti liian pitkään vahinkoihin ja hyväntahtoisuuteen ja yritti reipastaa poikaansa. Olisi pitänyt aiemmin tajuta ettei kyse ollut leikillisestä nujakoinnista vaan systemaattisesta alistamisesta. Lopulta tilannetta selviteltiin monen perheen ja poliisin kanssa eikä vika ollut herkissä pojissa joiden olisi pitänyt ymmärtää leikkiä.

Vierailija kirjoitti:

Toksinen maskuliinisuus... Kun ei saisi olla herkkä poika vaan täytyy näyttää kaikille että on kova jätkä

Mitä termiä sitten käytät, kun herkkä poika ei itke vaan suuttuu? Miksi toiset tunteet on sallittuja ja toiset taas ei????

En tiedä. Oman kokemukseni mukaan pojat ovat fyysisempiä, sekä ilon ja innostuksen, että myös suuttumuksen tunteet puretaan fyysisesti ulos. Tottakai tytöissä myös on näitä fyysisiä lapsia, mutta enemmän niitä on pojissa.

Itselläni on sekä tyttöjä, että poikia ja heillä on sitten paljon kavereita. Pojilla se leikkiminen on juuri sellaista, että heitellään pallolla toista ja suuttumuksesta tönäistään. Tytöt sitten suuttuessaan menevät toiseen huoneeseen ja käyttävät ääntään saadakseen huomiota. Ja tietysti puutun näihin tilanteisiin ja pyrin kanavoimaan sen fyysisyyden järkevään puuhaan. Mutta pojat meillä ovat tarvinneet paljon enemmän sitä puuttumista kuin tytöt.

Millaisten asuinalueiden kouluissa on tällaista?

Ja ei, en kysy tässä, että "onko ma mu ja?", vaan että millaisten asuinalueiden kouluissa tällainen meininki.

t. tuore vanhempi

Mulla on kolme alle kouluikäistä poikaa.

Olen opettanut heille, että ensimmäisenä ei saa lyödä. Toinen kun lyö ensin, sen jälkeen onkin tuli vapaa.

Kiusaamisesta ei tule ikinä loppua, jos et koskaan lyö takaisin.

Mielestäni on ongelmallista opettaa lasta, että lyömiseen saa vastata lyömällä. Olen tavannut lapsia, jotka härnäävät toista verbaalisesti niin kauan, että se toinen lyö. Ja sen jälkeen hyökkäävät hakkaamaan ensimmäisenä lyönyttä. Voi myös käydä niin ikävästi, että se ensin lyönyt vammautuu tai kuolee lyödyn vastalyönteihin. Silloin on rikosvastuudessa siitä. Juu, varmasti pieni lapsi ei kuole toisen lapsen lyöntiin, mutta pidän silti vaarallisena tuollaisen asenteen opettamista.

Se on jännä joo, että pojista saa sanoa jotain kunhan se on negatiivisesti ilmaistu. Mitään pojille yleisempää piirrettä ei saa neutraalisti todeta eikä missään nimessä sanoa positiivisesti, koska heti on toksista tai tyttöjä väheksyvää.

Vierailija kirjoitti:

Tuo on vakava asia. Ei normaalia. Kyllä opettajien pitää ehtiä puuttua, heillä on omaopettaja yleensä myös ja välituntivalvonta, käytävävalvonta. Töniminen oli ennen ehkä leikillään yleisempää pojilla (vuorenvalloitusleikki tms), sekään ei jatkuvana hyvä, muttei mikään kiusaamistöniminen tai lyöminen kuulunut asiaan. Opettajalta puuttuu auktoriteetti, leikin ohjaaminen oikeaan suuntaan tai ilmeisesti ei tee tarpeeksi asioille. Lapsia pitää kasvattaa, ei vain se että työntää kirjan eteen ja horisee luokan edessä transsissa. Pitääkö vanhempien mennä sinne vahtimaan asioita, ei varmaan saa lupaa. 

Perusopetus on lähtökohtaisestikin täysin avointa toimintaa, huoltajat ovat tervetulleita seuraamaan sekä opetusta että välitunteja. Ilmoita opettajalle, että olet vapaaehtoisena tulossa yhdeksi koulun aikuisista, uskoisin, että hänkin toivottaa sinut tervetulleeksi.

Ehkä sen jälkeen myös ymmärrät, kuinka mahdotonta on valvoa jokaista lasten välistä kontaktitilannetta koko koulupäivän ajan. Teemme parhaamme luodaksemme selkeät säännöt ja puutumme kaikkiin havaitsemiimme tilanteisiin.

Esim. omassa koulussani on yli 500 oppilasta ja n. 40 opettajaa ja ohjaajaa. Meillä välitunteja valvoo yhtä aikaa 4-6 opettajaa + 0-2 ohjaajaa välkästä riippuen. Ohjaajat eivät voi olla juridisista syistä valvontavastuussa yksin, siksi heitä ei voi hyödyntää enempää. Meillä on siis vajaa 100 lasta / valvoja.

Valvonta painottuu jokaiselle erikseen nimetylle välituntialueelle, ei käytäville tai siirtymiin, koska emme voi olla kahdessa paikassa yhtä aikaa. Valvonnan aikana puutun erilaisiin ikävyyksiin ihan taukoamatta. Olisi kiva ehtiä jutella lasten kanssa tai jopa pyörittää hyppyskää, mutta joudun aina sanomaan, ettei ope ehdi nyt leikkimään. Joskus tönimisiä sun muita konflikteja ehtii ratkoa monta, joskus koko välitunti menee yhden riidan selvittelyyn tai vuotavan haavan hoitoon. Kun minä teen sitä, naapurialueen valvojalle jää ne omat 100 ja minun 99 lastani.

Loput opettajat tekevät välituntisin muuta työtä, jota tulee pystyä tekemään, jotta koulu pyörii.

Ihan täysin mahdotonta siis ennakoida, nähdä tai puuttua kaikkeen. Lapsen tulisi lähtökohtaisesti haluta ja ymmärtää toimia yhteisten pelisääntöjen mukaan. Ennen näin olikin, ja vain ihan pari prosenttia oli niitä, jotka eivät pystyneet. Nyt impulssikontrollin puutteessa hölmöileviä tai muuten käytöshaasteisia on reippaasti yli 30% oppilaista. Se tekee 150 yksittäistä leenua tai iiroa, jonka kyljessä pitäisi kulkea estääkseen vahingot.

Vierailija kirjoitti:

Me sallimme amerikkalaisen peliteollisuuden tuhota nuoret miehemme, ja amerikkkalaisen some-teollisuuden tuhota tyttäremme.

Hei muumio, hauta kutsuu.

Vierailija kirjoitti:

selitys: pariutuminen suosii agressiivisempia miehiä- ominaisuudet periytyy.

Ei vaan tyhmimmät lisääntyvät eniten esim. sinun vanhempasi.

Takaisin vaan turpaan, jos joku tulee tönimään.

Niin se on aikuistenkin elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni on ongelmallista opettaa lasta, että lyömiseen saa vastata lyömällä. Olen tavannut lapsia, jotka härnäävät toista verbaalisesti niin kauan, että se toinen lyö. Ja sen jälkeen hyökkäävät hakkaamaan ensimmäisenä lyönyttä. Voi myös käydä niin ikävästi, että se ensin lyönyt vammautuu tai kuolee lyödyn vastalyönteihin. Silloin on rikosvastuudessa siitä. Juu, varmasti pieni lapsi ei kuole toisen lapsen lyöntiin, mutta pidän silti vaarallisena tuollaisen asenteen opettamista.

Mitå ehdottaisit tilalle?

Vierailija kirjoitti:

Mulla on todella kiltit lapset. Mies on opettanut niille tuon saman, että lyöt kovempaa takaisin jos joku lyö. Ensimmäisenä ei saa lyödä.

Itse olisin enemmän keskustelevalla linjalla, mutta kerran esikoinen kertoi, että päiväkodissa joku oli töninyt liukumäessä. Sanoi, että tönäisi niin kovaa takaisin, että sen jälkeen sai rauhassa laskea. Teki mieli kommentoida, että ei noin, mutta sitten ehdin tajuta että miksi ihmeessä. Hyvä on että puolensa pitävät.

Ymmärrän että puolensa täytyy pitää. Ahdistava ajatus silti, että tieten tahtoen kasvatetaan lapsia ratkaisemaan tilanteet väkivallalla (vaikka ei olisikaan aloittaja). Silloinhan sen väkivallan käytöstä tulee normi ja joku kerta kun käpy palaa niin käyttääkin sitä jo ekana vaihtoehtona kun on huomannut konstin niin toimivaksi. Kiva että tällaisia tulevia aikuisia pyörii kohta täällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni on ongelmallista opettaa lasta, että lyömiseen saa vastata lyömällä. Olen tavannut lapsia, jotka härnäävät toista verbaalisesti niin kauan, että se toinen lyö. Ja sen jälkeen hyökkäävät hakkaamaan ensimmäisenä lyönyttä. Voi myös käydä niin ikävästi, että se ensin lyönyt vammautuu tai kuolee lyödyn vastalyönteihin. Silloin on rikosvastuudessa siitä. Juu, varmasti pieni lapsi ei kuole toisen lapsen lyöntiin, mutta pidän silti vaarallisena tuollaisen asenteen opettamista.

Mitå ehdottaisit tilalle?

Meillä on opetettu kyseenalaistamaan, että miksi kaveri teki noin. Ihan suoraan sanoo "miksi ihmeessä teit noin", sitten tilanteesta pois ja kertomaan aikuiselle. Tämä on toiminut hyvin, nyt tokaluokkalaisena ei ole kukaan enää lyönyt tai muuten satuttanut. Eikä niitä tapauksia montaa ekallakaan ollut.

Minusta kostaminen on tyhmää. Siinä vajoaa samalle tasolle kuin ensimmäisenä asian tehnyt ja tekee lähes yhtä väärin. Ei täällä tarvitsisi mitkään viidakon lait olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on todella kiltit lapset. Mies on opettanut niille tuon saman, että lyöt kovempaa takaisin jos joku lyö. Ensimmäisenä ei saa lyödä.

Itse olisin enemmän keskustelevalla linjalla, mutta kerran esikoinen kertoi, että päiväkodissa joku oli töninyt liukumäessä. Sanoi, että tönäisi niin kovaa takaisin, että sen jälkeen sai rauhassa laskea. Teki mieli kommentoida, että ei noin, mutta sitten ehdin tajuta että miksi ihmeessä. Hyvä on että puolensa pitävät.

Ymmärrän että puolensa täytyy pitää. Ahdistava ajatus silti, että tieten tahtoen kasvatetaan lapsia ratkaisemaan tilanteet väkivallalla (vaikka ei olisikaan aloittaja). Silloinhan sen väkivallan käytöstä tulee normi ja joku kerta kun käpy palaa niin käyttääkin sitä jo ekana vaihtoehtona kun on huomannut konstin niin toimivaksi. Kiva että tällaisia tulevia aikuisia pyörii kohta täällä.

Idiooteille ei voi puhua järkeä. Luuletko, että takaisin lyöminen on joku uusi juttu, eikä sitä opetettu nykylasten vanhempien ja isovanhempien aikana :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on todella kiltit lapset. Mies on opettanut niille tuon saman, että lyöt kovempaa takaisin jos joku lyö. Ensimmäisenä ei saa lyödä.

Itse olisin enemmän keskustelevalla linjalla, mutta kerran esikoinen kertoi, että päiväkodissa joku oli töninyt liukumäessä. Sanoi, että tönäisi niin kovaa takaisin, että sen jälkeen sai rauhassa laskea. Teki mieli kommentoida, että ei noin, mutta sitten ehdin tajuta että miksi ihmeessä. Hyvä on että puolensa pitävät.

Ymmärrän että puolensa täytyy pitää. Ahdistava ajatus silti, että tieten tahtoen kasvatetaan lapsia ratkaisemaan tilanteet väkivallalla (vaikka ei olisikaan aloittaja). Silloinhan sen väkivallan käytöstä tulee normi ja joku kerta kun käpy palaa niin käyttääkin sitä jo ekana vaihtoehtona kun on huomannut konstin niin toimivaksi. Kiva että tällaisia tulevia aikuisia pyörii kohta täällä.

Idiooteille ei voi puhua järkeä. Luuletko, että takaisin lyöminen on joku uusi juttu, eikä sitä opetettu nykylasten vanhempien ja isovanhempien aikana :D

Nykyäänhän onkin oikein seesteistä eikä väkivalta näy missään, rikostilastoissa varsinkaan. Vai näkyisikö kuitenkin?