Onko täällä vanhempia kenen lapsi on autisminkirjolla?

Näitä lapsia on nykyään paljon

Lapsen aistiyliherkkyys ja muu erityisyys näkyi jo vauvana, mutta pidin sitä silloin vain yksilöllisenä ominaisuutena, en Aspergerin oireyhtymään kuuluvana. Ongelmia alkoi tulla, kun lapsi meni kouluun ja ne pahenivat yläasteella.

Diagnoosin n uori sai vasta täysi-ikäisenä, kun oman kotikuntamme sosiaalityöntekijä varasi ajan.

Muutaman kuukauden ikäisenä. 15v ja 17v on saaneet diagnoosinsa, nuorin taitaa saada myös 17 vuotiaana. Diagnosointia viivyttää se, kun yleensä hoitava taho ei halua nähdä lasta autistisena ja jos vanhemmat ei itse ole valveutuneita merkkien suhteen niin myöskään oikeita kysymyksiä ei osata kysyä. Mieluummin annetaan masennusdiagnooseja, tunne-elämän epävakauden diagnooseja ja rajoitteista vain pitäisi tsempata yli, esim aistiyliherkkyys tai kyvyttömyys oppia jotain arjen perus taitoja.

Vierailija kirjoitti:

Lapsen aistiyliherkkyys ja muu erityisyys näkyi jo vauvana, mutta pidin sitä silloin vain yksilöllisenä ominaisuutena, en Aspergerin oireyhtymään kuuluvana. Ongelmia alkoi tulla, kun lapsi meni kouluun ja ne pahenivat yläasteella.

Diagnoosin n uori sai vasta täysi-ikäisenä, kun oman kotikuntamme sosiaalityöntekijä varasi ajan.

Miten aistiyliherkkyys näkyi?

Vierailija kirjoitti:

Näitä lapsia on nykyään paljon

Miksiköhän?

Yhden tutun lapsi vaikuttaa autistiselta. Hoitopaikasta olivat myös sanoneet että lapsi on erilainen tms. Tämä tuttavani oli loukkaantunut pahasti. Lapsi on vielä alle 2v.

Vierailija kirjoitti:

Yhden tutun lapsi vaikuttaa autistiselta. Hoitopaikasta olivat myös sanoneet että lapsi on erilainen tms. Tämä tuttavani oli loukkaantunut pahasti. Lapsi on vielä alle 2v.

Lapsi parka. Ogelmat vain pahenee jos niihin ei saa apua ja lapsi saa identiteetin hankalana ja vaikeana ihmisenä.

Ylös

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhden tutun lapsi vaikuttaa autistiselta. Hoitopaikasta olivat myös sanoneet että lapsi on erilainen tms. Tämä tuttavani oli loukkaantunut pahasti. Lapsi on vielä alle 2v.

Lapsi parka. Ogelmat vain pahenee jos niihin ei saa apua ja lapsi saa identiteetin hankalana ja vaikeana ihmisenä.

Kyllä itse veisin tutkimuksiin. Vanhemmalla vaan tosi vahva kieltoreaktio, vaikka lapsella paljon haasteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhden tutun lapsi vaikuttaa autistiselta. Hoitopaikasta olivat myös sanoneet että lapsi on erilainen tms. Tämä tuttavani oli loukkaantunut pahasti. Lapsi on vielä alle 2v.

Lapsi parka. Ogelmat vain pahenee jos niihin ei saa apua ja lapsi saa identiteetin hankalana ja vaikeana ihmisenä.

Kyllä itse veisin tutkimuksiin. Vanhemmalla vaan tosi vahva kieltoreaktio, vaikka lapsella paljon haasteita.

Ei kai lasta noin vain viedä tutkimuksiin?

Ylös

Vierailija kirjoitti:

Muutaman kuukauden ikäisenä. 15v ja 17v on saaneet diagnoosinsa, nuorin taitaa saada myös 17 vuotiaana. Diagnosointia viivyttää se, kun yleensä hoitava taho ei halua nähdä lasta autistisena ja jos vanhemmat ei itse ole valveutuneita merkkien suhteen niin myöskään oikeita kysymyksiä ei osata kysyä. Mieluummin annetaan masennusdiagnooseja, tunne-elämän epävakauden diagnooseja ja rajoitteista vain pitäisi tsempata yli, esim aistiyliherkkyys tai kyvyttömyys oppia jotain arjen perus taitoja.

Itsellä sama kokemus. Alle kouluikäisenä käytettiin esikoista perheneuvolassa ja siellä todettiin, että harjoituksen puutetta ja kukaan ei voi olla kaikessa hyvä. Käyntien jälkeen tehty loppuyhteenveto on täynnä autismikirjon piirteitä, mutta sillä ei ollut mitään merkitystä. Aikalailla 16 v. synttäreiden aikaan hän sai diagnoosiksi aspergerin oireyhtymä kun psyykkinen kunto oli romahtanut ja tarvittiin jo sairaalakoulua. Tietty osasyynä saattoi olla sukupuoli eli kyse oli tytöstä. Heti kun asiallinen tuki saatiin käyntiin alkoi psyykkinen vointikin parantua ilman lääkitystä. Nuorempi (poika) oli myös pienestä pitäen erilainen ja hän sai 13-vuotiaana diagnoosin melko nopeasti. Hänen kohdallaan emme olisi varmaan edes lähteneet tutkimuksiin, mutta esikoisen tilanteesta viisastuttuamme tajusimme, että mitään apuja ei saa koulussa ilman diagnoosia kun kyseessä on lahjakas lapsi, jolla ei ole oppimisvaikeuksia.

Vierailija kirjoitti:

Näitä lapsia on nykyään paljon

Itse väittäisin, että ei näitä lapsia ole nykyään(kään) paljon. Nyt vaan on mediassa ollut tasaisin väliajoin kertomuksia autismikirjon lapsista ja nuorista niin silloin saattaa saada sen kuvan, että olisi yleisemmästäkin jutusta kyse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitä lapsia on nykyään paljon

Itse väittäisin, että ei näitä lapsia ole nykyään(kään) paljon. Nyt vaan on mediassa ollut tasaisin väliajoin kertomuksia autismikirjon lapsista ja nuorista niin silloin saattaa saada sen kuvan, että olisi yleisemmästäkin jutusta kyse.

Tämä on kyllä ihan faktaa, että diagnoosien määrä on räjähtänyt viimeisen reilu 10 vuoden aikana. Jopa eräs asiantuntija väitti että suora syy-yhteys löytyy pädistä ja älypuhelimesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutaman kuukauden ikäisenä. 15v ja 17v on saaneet diagnoosinsa, nuorin taitaa saada myös 17 vuotiaana. Diagnosointia viivyttää se, kun yleensä hoitava taho ei halua nähdä lasta autistisena ja jos vanhemmat ei itse ole valveutuneita merkkien suhteen niin myöskään oikeita kysymyksiä ei osata kysyä. Mieluummin annetaan masennusdiagnooseja, tunne-elämän epävakauden diagnooseja ja rajoitteista vain pitäisi tsempata yli, esim aistiyliherkkyys tai kyvyttömyys oppia jotain arjen perus taitoja.

Itsellä sama kokemus. Alle kouluikäisenä käytettiin esikoista perheneuvolassa ja siellä todettiin, että harjoituksen puutetta ja kukaan ei voi olla kaikessa hyvä. Käyntien jälkeen tehty loppuyhteenveto on täynnä autismikirjon piirteitä, mutta sillä ei ollut mitään merkitystä. Aikalailla 16 v. synttäreiden aikaan hän sai diagnoosiksi aspergerin oireyhtymä kun psyykkinen kunto oli romahtanut ja tarvittiin jo sairaalakoulua. Tietty osasyynä saattoi olla sukupuoli eli kyse oli tytöstä. Heti kun asiallinen tuki saatiin käyntiin alkoi psyykkinen vointikin parantua ilman lääkitystä. Nuorempi (poika) oli myös pienestä pitäen erilainen ja hän sai 13-vuotiaana diagnoosin melko nopeasti. Hänen kohdallaan emme olisi varmaan edes lähteneet tutkimuksiin, mutta esikoisen tilanteesta viisastuttuamme tajusimme, että mitään apuja ei saa koulussa ilman diagnoosia kun kyseessä on lahjakas lapsi, jolla ei ole oppimisvaikeuksia.

Meillä hieman samanlainen tilanne. Kolme lasta, joista yksi erilainen. On myös tosi lahjakas lapsi, ja alakoulussa pärjännyt suht hyvin lahjakkuutensa ansiosta. Muuten elämässä paljon haasteita. Nyt joutunut koulussa myös kiusatuksi, kun on aika räjähdysherkkä tapaus. Itse olen epäillyt autisminkirjoa, mutta riittääkö sitten oireita diagnoosiin asti, en osaa sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhden tutun lapsi vaikuttaa autistiselta. Hoitopaikasta olivat myös sanoneet että lapsi on erilainen tms. Tämä tuttavani oli loukkaantunut pahasti. Lapsi on vielä alle 2v.

Lapsi parka. Ogelmat vain pahenee jos niihin ei saa apua ja lapsi saa identiteetin hankalana ja vaikeana ihmisenä.

Kyllä itse veisin tutkimuksiin. Vanhemmalla vaan tosi vahva kieltoreaktio, vaikka lapsella paljon haasteita.

Ei kai lasta noin vain viedä tutkimuksiin?

Yksityiselle?

Jos ap:n vanhemmat palstailee niin sitten on

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitä lapsia on nykyään paljon

Itse väittäisin, että ei näitä lapsia ole nykyään(kään) paljon. Nyt vaan on mediassa ollut tasaisin väliajoin kertomuksia autismikirjon lapsista ja nuorista niin silloin saattaa saada sen kuvan, että olisi yleisemmästäkin jutusta kyse.

Tämä on kyllä ihan faktaa, että diagnoosien määrä on räjähtänyt viimeisen reilu 10 vuoden aikana. Jopa eräs asiantuntija väitti että suora syy-yhteys löytyy pädistä ja älypuhelimesta.

Joo, diagnoosien määrä on kasvanut, mutta se ei tarkoita, että autisteja olisi enemmän vaan, että diagnosoituja autisteja on enemmän. Sen huomaan hyvin omassa suvussanikin. Ennen vuotta 2000 syntyneistä sukulaisista vain yhdellä taitaa olla diagnoosi, mutta joka sukupolveen mahtuu silti samalla tavalla "oireilevia" sukulaisia. Ja esim. asperger taidettiin Suomessa diagnosoida ekan kerran vasta 1990-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Jos ap:n vanhemmat palstailee niin sitten on

Omat vanhempasi myös?

16 v ja asperger. En oo huomannut mitään, paitsi ehkä kavereiden puute. Mutta vahva epäilys itselläni (on itsestäni) josko sama. Se selittäis asian.