Vuosi 2023 tulee olemaan vaikein sitten toisen maailmansodan - mitä teet??

Kerään syksyllä sieniä omaan ja muiden tarpeeksi. Marjat ja omenat on jo purkeissa.

Elämä kallistuu koko ajan, palkat eivät nouse kuin osan inflaatioon verrattuna, sähkön hinta ja saanti aiheuttaa pulmia ja ahdistusta, korona ei ole poistunut vaan uusia variantteja tulee ja entinenkin lisääntyy vaan, lisäksi pahaksi ennustettu i nfluenssa. Siinä on haasteita.

On myös varmaa että Venäjä pyrkii hankaloittamaan tietoliikennettä joka vaikuttaa yleisiin kulkuneuvoihin jne...pankkeihin myös.

Vierailija kirjoitti:

Teen parhaani vallitsevissa olosuhteissa kuten tähänkin asti.

Täytän viiskymmentä ja aion ihan piruuttanikin nauttia vuodesta murehtimatta asioista joihin en voi vaikuttaa

Synkimmillä pilvilläkin on hopeareunat.

Vierailija kirjoitti:

Miten niin vaikein sitten toisen maailmansodan? Me ei olla käyty sotaa, ei ole orpoja, leskiä eikä sodassa vammautuneita, ei korjausvelkaa eikä sotakorvauksia.

Tämä on väliaikaista vyön kiristämistä. Voin ihan hyvin olla ostamatta mitään vuoteen, ja syödä kaurapuuroa ja makkarasoppaa, ja olla käymättä ulkomailla ja vaihtamatta autoa. Pankista saan lyhennysvapaata, jos on kovempia laskuja.

Eipä ne korjausvelat, orvot ja invalidit missään silloinkaan tuntunut kun Suomeen pantiin ne suuret ikäpolvet

Alkutalveen asti kalastelen, keskitalven horrostan uuneja lämmitellen. Keväällä aloitan taas kalastelun.

Saa naapuritkin ilmaista särvintä pöytään.

Chillaan, hankin kotiin ruokavarat, kynttilöitä, vettä, tulitikkuja, puita, taljoja ja huoia, ehkä untuvaiset ulkovaatteetkin itselle ja lapsille. Haaveilen! Ehkä aloitamme uuden harrastuksen, ehkä yritämme tavata ystäviä ja sukulaisia enemmän, ehkä saamme perheen lisäystä, ehkä luen enemmän kirjoja, ehkä aloitan uudessa työpaikassa, ehkä saan tai lapset saavat uusia ystäviä. En tiedä vielä, elän päivä kerrallaan

Luen rajusti  raamattua ja koitan tulla uskoon ennen Jeesuksen paluuta

Jos tämä menee vähänkin vaikeammaksi niin meillä loppuu rahat. Mulle jää tilistä satanen kouraan, kun maksan lainat, laskut ja ruoan. Siitä on vaikea nipistää mutta yritetään.

Vierailija kirjoitti:

Miten niin vaikein sitten toisen maailmansodan? Me ei olla käyty sotaa, ei ole orpoja, leskiä eikä sodassa vammautuneita, ei korjausvelkaa eikä sotakorvauksia.

Tämä on väliaikaista vyön kiristämistä. Voin ihan hyvin olla ostamatta mitään vuoteen, ja syödä kaurapuuroa ja makkarasoppaa, ja olla käymättä ulkomailla ja vaihtamatta autoa. Pankista saan lyhennysvapaata, jos on kovempia laskuja.

Suomessa on edelleenkin elossa henkilöitä, jotka ovat sotaorpoja, sotaleskiä tai sodassa vammautuneita.  Siihen päälle vielä kaikki psyykkiset vammat, joita häiriintyneet miehet aiheuttivat perheelleen sodan jälkeen.

Minä ja puolisoni ollaan köyhistä oloista lähtöisin niin ei pelota ollenkaan elintasosta laskeutuminen jos tarpeen mutta ei ainakaan vielä tule konkurssia, eikä lähimaillakaan. Hyvinä aikoina olemme säästäneet eikä eletty kuin viimeistä päivää laittaen ihan kaikki menemään. Tiedettiin ettei voi loputtomiin kestää nousukausi ilman ettei jotain kriisejä alkaisi tulla. 

Vierailija kirjoitti:

Jos tämä menee vähänkin vaikeammaksi niin meillä loppuu rahat. Mulle jää tilistä satanen kouraan, kun maksan lainat, laskut ja ruoan. Siitä on vaikea nipistää mutta yritetään.

Ja se tulee menemään vieläkin vaikeammaksi jos noin vähän jää rahaa. Tulet todennäköisesti tekemään konkurssin kun ruuan hinta nousee vielä ja siinä ei ole mitään varaa edes sairastua. Kyllä on todella tiukille vedetty budjetti. 

Lukekaa vaikka Laila Hietamiehen kirjoja niin opitte jotain ihan normaalin ihmisen elämästä köyhinäkin aikoina, ja LOPETTAKAA ainainen valittelu ja vinkuminen heti! Siitäkö elintason jatkuvasta korotuksesta ja naapureille näyttämisestä teidän onnenne on hitto kiinni? Jo nyt on helvetti!