Mietteitä Suljetulla-Perjantaidokkarista

Oletteko katsoneet? Katsoin juuri ja kyllä oli ahdistavaa, niin erilaisia voi kokemukset olla osastohoidosta. Itse olen ollut kolme kertaa osastolla psykoosin takia, pisin jakso neljä kuukautta. Osasto ei ollut mikään pystyynkuollut niinkuin dokkarista voi kuvitella, vaan tärkein tuki oli toiset potilaat eli vertaiset. Tietenkin masennusosastolla erilaista kuin psykoosiosastolla, mutta nyt jäi kuva, että sairaalassa vain itketään. Kyllä siellä nauruakin on ja paljon. Itse olen synkimmät masennusjaksoni kårsinyt kotona, vaikka osastohoidoöle varmasti olisi ollut tarvetta. Mutta siis kirjoitukseni pointti oli se, että erilaisia voivat olla kokemukset osastohoidosta.