Lue keskustelun säännöt.
Vaahtokarkki on laarinpohjinmainen hylkiö jota tutkimuksen mukaan ei haluta mukaanottaa sekalaiseen karkkijoukkoon
29.09.2022 |
https://www.is.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000009099769.html
Hyljeksittyinä ja omaan kuplaansa eristettyinä eivät tule mukaanotetuiksi.
Kaikista haavoittuvimpaisia vielä ovat kuivumiselle eivätkä ole kovapintaisia sinnittelijöitä joita kyyniset karkinostajat suosivat!
Ihan tämän uutisen takia suunnistan valtavaan lähimarkettiini, ja kyllä, sullon irtkarisäkkiin pullevia vaahtokarkkeja!
Kommentit (21)
Itse alan tästä lähtien halveksimaan vaahtokarkkeja. Niiltä pitäisi kieltää kokonaan pääsy irtokarkkilaareihin. Pilaavat muiden maineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä lasketaanko kolasienet vaahtokarkkeihin, mutta ovat mun lemppareita. Ongelma vaan on kun niitä ei löydä oikein mistään.
Silloin harvoin kun niitä löytää, niin pitää kauhoa ihan varastoon. Ehkä ne siis on vaahtokarkkeja, hyljeksittyjä, vain harvoin pääsevät näytille!
Voi ei :( Mä kyl tykkään vaahtokarkeista, etenkin sienistä.
Ja just semmoinen hieman kuivunut vaahtokarkki on ehdottomasti parempi kuin tuore pehmoinen!
Minulla on tuollainen 1950 luvulla jo Amerikasta tuotu muurahaispesä- puulatikko jossa muurahaiset elävät. Pesä on 1.5 kertaa 1 metri ja kymmenen tuumaa paksu, varsinainen pesä vie noin puolet ja puolet hiekasta on tyhjää mutta pesä vaihtelee koko ajan muotoaan, yläosassa maanpinnalla kiertelevät ja viettävät aikaansa.
Laatikon takaseinässä on painetut ruokintaohejeet joissa myrkkyjen herkuksi mainitaan vaahtokarkki!
Amerikkalaiseen tapaan vaahtokarkki kehotetaan paistamaan ja kastamaan sulaan ruskeaan sokeriin!
Tavallisia vaahtokarkkeja annan joskus, sitten näen kuin vaahtokarkinpaloja ilmestyy ruokakammioihin mutta ne syödään tosiaan äkkiä varastosta.
Jotkut ruuat jäävät ruokakammioihin jopa vuosiksi ja sitten ne yhtäkkiä syödään. Nyt vanhin tiedossani oleva ruoka tuolla on eräs iso kimalainen joka on ollut ruokakammiossa ainakin 10 vuotta.
Nämä erittäin äkäisiä ja purevat ja ruiskuttavat myrkkyä hyvin kipeästi joten olen antanut kimalaisen olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tuollainen 1950 luvulla jo Amerikasta tuotu muurahaispesä- puulatikko jossa muurahaiset elävät. Pesä on 1.5 kertaa 1 metri ja kymmenen tuumaa paksu, varsinainen pesä vie noin puolet ja puolet hiekasta on tyhjää mutta pesä vaihtelee koko ajan muotoaan, yläosassa maanpinnalla kiertelevät ja viettävät aikaansa.
Laatikon takaseinässä on painetut ruokintaohejeet joissa myrkkyjen herkuksi mainitaan vaahtokarkki!
Amerikkalaiseen tapaan vaahtokarkki kehotetaan paistamaan ja kastamaan sulaan ruskeaan sokeriin!
Tavallisia vaahtokarkkeja annan joskus, sitten näen kuin vaahtokarkinpaloja ilmestyy ruokakammioihin mutta ne syödään tosiaan äkkiä varastosta.
Jotkut ruuat jäävät ruokakammioihin jopa vuosiksi ja sitten ne yhtäkkiä syödään. Nyt vanhin tiedossani oleva ruoka tuolla on eräs iso kimalainen joka on ollut ruokakammiossa ainakin 10 vuotta.
Nämä erittäin äkäisiä ja purevat ja ruiskuttavat myrkkyä hyvin kipeästi joten olen antanut kimalaisen olla.
oho, vau! Onko siinä ollut pesä 1950-luvulta lähtien?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tuollainen 1950 luvulla jo Amerikasta tuotu muurahaispesä- puulatikko jossa muurahaiset elävät. Pesä on 1.5 kertaa 1 metri ja kymmenen tuumaa paksu, varsinainen pesä vie noin puolet ja puolet hiekasta on tyhjää mutta pesä vaihtelee koko ajan muotoaan, yläosassa maanpinnalla kiertelevät ja viettävät aikaansa.
Laatikon takaseinässä on painetut ruokintaohejeet joissa myrkkyjen herkuksi mainitaan vaahtokarkki!
Amerikkalaiseen tapaan vaahtokarkki kehotetaan paistamaan ja kastamaan sulaan ruskeaan sokeriin!
Tavallisia vaahtokarkkeja annan joskus, sitten näen kuin vaahtokarkinpaloja ilmestyy ruokakammioihin mutta ne syödään tosiaan äkkiä varastosta.
Jotkut ruuat jäävät ruokakammioihin jopa vuosiksi ja sitten ne yhtäkkiä syödään. Nyt vanhin tiedossani oleva ruoka tuolla on eräs iso kimalainen joka on ollut ruokakammiossa ainakin 10 vuotta.
Nämä erittäin äkäisiä ja purevat ja ruiskuttavat myrkkyä hyvin kipeästi joten olen antanut kimalaisen olla.oho, vau! Onko siinä ollut pesä 1950-luvulta lähtien?
Saakohan tuollaisia vielä jostain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ihme, kun ne ei maistu miltään. Laittaisivat niihin makuja, niin tekisivät kauppansa. Banaanin ja kolan-makuiset myyvät, vanilja ei.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tuollainen 1950 luvulla jo Amerikasta tuotu muurahaispesä- puulatikko jossa muurahaiset elävät. Pesä on 1.5 kertaa 1 metri ja kymmenen tuumaa paksu, varsinainen pesä vie noin puolet ja puolet hiekasta on tyhjää mutta pesä vaihtelee koko ajan muotoaan, yläosassa maanpinnalla kiertelevät ja viettävät aikaansa.
Laatikon takaseinässä on painetut ruokintaohejeet joissa myrkkyjen herkuksi mainitaan vaahtokarkki!
Amerikkalaiseen tapaan vaahtokarkki kehotetaan paistamaan ja kastamaan sulaan ruskeaan sokeriin!
Tavallisia vaahtokarkkeja annan joskus, sitten näen kuin vaahtokarkinpaloja ilmestyy ruokakammioihin mutta ne syödään tosiaan äkkiä varastosta.
Jotkut ruuat jäävät ruokakammioihin jopa vuosiksi ja sitten ne yhtäkkiä syödään. Nyt vanhin tiedossani oleva ruoka tuolla on eräs iso kimalainen joka on ollut ruokakammiossa ainakin 10 vuotta.
Nämä erittäin äkäisiä ja purevat ja ruiskuttavat myrkkyä hyvin kipeästi joten olen antanut kimalaisen olla.
Mitä murkkujen kakalle tehdään? 70 vuodessa varmaan on kertynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tuollainen 1950 luvulla jo Amerikasta tuotu muurahaispesä- puulatikko jossa muurahaiset elävät. Pesä on 1.5 kertaa 1 metri ja kymmenen tuumaa paksu, varsinainen pesä vie noin puolet ja puolet hiekasta on tyhjää mutta pesä vaihtelee koko ajan muotoaan, yläosassa maanpinnalla kiertelevät ja viettävät aikaansa.
Laatikon takaseinässä on painetut ruokintaohejeet joissa myrkkyjen herkuksi mainitaan vaahtokarkki!
Amerikkalaiseen tapaan vaahtokarkki kehotetaan paistamaan ja kastamaan sulaan ruskeaan sokeriin!
Tavallisia vaahtokarkkeja annan joskus, sitten näen kuin vaahtokarkinpaloja ilmestyy ruokakammioihin mutta ne syödään tosiaan äkkiä varastosta.
Jotkut ruuat jäävät ruokakammioihin jopa vuosiksi ja sitten ne yhtäkkiä syödään. Nyt vanhin tiedossani oleva ruoka tuolla on eräs iso kimalainen joka on ollut ruokakammiossa ainakin 10 vuotta.
Nämä erittäin äkäisiä ja purevat ja ruiskuttavat myrkkyä hyvin kipeästi joten olen antanut kimalaisen olla.Mitä murkkujen kakalle tehdään? 70 vuodessa varmaan on kertynyt.
Haha, no näin voi kuvitella!
Vaahtokarkki on niitä karkkeja, jotka ovat parhaimmillaan, kun niitä on saanut tungettu suuhun 20-30.
Myös älykkyys suorastaan loistaa silmistä, kun on pussi vaahtokarkkeja suussa ja miettii, miten ne saisi kurkusta alas ilman, että tukehtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sydäntäsärkevää. #Je suis Vaahtokarkki
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaahtokarkit olisi hyviä jos on tuoreita, mutta irtokarkeista ostettuna on yleensä olleet sitkeitä ja mauttomia niin harvoin tulee kyl ostettua
Olen makean ystävä, mutta vaahtokarkit eivät ole minunkaan suosikkejani. Olen kokeillut myös paistaa ja paahtaa niitä sekä laittaa kuuman kaakaon päälle, mutta en tykännyt. Maku oli vain ällöttävän makea. Vaahtokarkissa parasta on vain se muhkea rakenne, lämmittäessä sekin lähtee pois.
Ei kannata surra että vaahtokarkeille tulee paha mieli syrjinnästä, koska Yhdysvalloissa niitä rakastetaan.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Tykkäsin ennen, mutta selvisi että liivatetta. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tuollainen 1950 luvulla jo Amerikasta tuotu muurahaispesä- puulatikko jossa muurahaiset elävät. Pesä on 1.5 kertaa 1 metri ja kymmenen tuumaa paksu, varsinainen pesä vie noin puolet ja puolet hiekasta on tyhjää mutta pesä vaihtelee koko ajan muotoaan, yläosassa maanpinnalla kiertelevät ja viettävät aikaansa.
Laatikon takaseinässä on painetut ruokintaohejeet joissa myrkkyjen herkuksi mainitaan vaahtokarkki!
Amerikkalaiseen tapaan vaahtokarkki kehotetaan paistamaan ja kastamaan sulaan ruskeaan sokeriin!
Tavallisia vaahtokarkkeja annan joskus, sitten näen kuin vaahtokarkinpaloja ilmestyy ruokakammioihin mutta ne syödään tosiaan äkkiä varastosta.
Jotkut ruuat jäävät ruokakammioihin jopa vuosiksi ja sitten ne yhtäkkiä syödään. Nyt vanhin tiedossani oleva ruoka tuolla on eräs iso kimalainen joka on ollut ruokakammiossa ainakin 10 vuotta.
Nämä erittäin äkäisiä ja purevat ja ruiskuttavat myrkkyä hyvin kipeästi joten olen antanut kimalaisen olla.oho, vau! Onko siinä ollut pesä 1950-luvulta lähtien?
Pesä on varmaan vielä vanhempi, mummoni ja vaarini tulivat Yhdysvalloista Suomeen 50 luvulla ja muurahaiset olivat mummini lemmikeitä ja olleet mummolla lapsesta asti.
Pesä on taidokkaasti tehty tummasta puusta oleviin kehykseen.
Nämä ovat vain nimellä Oregon Fire Ants.
Sama muurahaissuku elää pesässä, kerran kahdeksankymmentä luvulla muurahaiset joutuivat pitkään sähkökatkoon mummolassa ja koko suku pelkäsi myrkkyjen puolesta ja pesän epäiltiin tuhoutuneen. Pesä oli remontin vuoksi varastossa josta sähköt katkesivat.
Pesä kuitenkin toipui mutta on siitä asti ollut pienempi joka on outo juttu. Pesän kuuluisi täyttää koko hiekka-alue ja muistan lapsuudesta pesän täyttäneen koko hiekka-alue.
Harrastajia on aika paljonkin, erilaisia terraarioita on paljon myynnissä.
Ruoaksi nämä käyttävät ihan kaikkea mahdollista mutta jätösongelmien vuoksi muurahaisia ruokitaan sokeri edellä jossa on sekoitettuna hdelmämehuja tai hunajaa, ovat erittäin edullisia pitää. Kaikenlaista voi kuitenkin antaa pesään ja seurata miten sille käy, syövät ihan kaiken.
Tästä pesästä kehotetaan kymmenen vuoden välein vaihtamaan hiekan pintakerros ja sitä varten mukana on pieni hiekkalapio kehyksen takana samoin kuin alkuperäinen ruokintakuppi.
Hiekka ei kyllä ole mennyt miksikään vaikka sitä ei vaihtaisi, hiekka kehotetaan vaihtamaan jos se kastuu tai tulee roskaiseksi mutta tuolla ne vain kaivelevat hiekkaan käytäviä ja kammioita ja tasaista rataansa elelevät.
Viimeksi sain piston kesällä kun laitoin huvikseni pesään jäätelöllä täytetyn pullonkorkin, pisto on paljon pahempi kuin ampiaisen pisto joten suosittelen lempeämpi lajikkeita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tuollainen 1950 luvulla jo Amerikasta tuotu muurahaispesä- puulatikko jossa muurahaiset elävät. Pesä on 1.5 kertaa 1 metri ja kymmenen tuumaa paksu, varsinainen pesä vie noin puolet ja puolet hiekasta on tyhjää mutta pesä vaihtelee koko ajan muotoaan, yläosassa maanpinnalla kiertelevät ja viettävät aikaansa.
Laatikon takaseinässä on painetut ruokintaohejeet joissa myrkkyjen herkuksi mainitaan vaahtokarkki!
Amerikkalaiseen tapaan vaahtokarkki kehotetaan paistamaan ja kastamaan sulaan ruskeaan sokeriin!
Tavallisia vaahtokarkkeja annan joskus, sitten näen kuin vaahtokarkinpaloja ilmestyy ruokakammioihin mutta ne syödään tosiaan äkkiä varastosta.
Jotkut ruuat jäävät ruokakammioihin jopa vuosiksi ja sitten ne yhtäkkiä syödään. Nyt vanhin tiedossani oleva ruoka tuolla on eräs iso kimalainen joka on ollut ruokakammiossa ainakin 10 vuotta.
Nämä erittäin äkäisiä ja purevat ja ruiskuttavat myrkkyä hyvin kipeästi joten olen antanut kimalaisen olla.oho, vau! Onko siinä ollut pesä 1950-luvulta lähtien?
Pesä on varmaan vielä vanhempi, mummoni ja vaarini tulivat Yhdysvalloista Suomeen 50 luvulla ja muurahaiset olivat mummini lemmikeitä ja olleet mummolla lapsesta asti.
Pesä on taidokkaasti tehty tummasta puusta oleviin kehykseen.
Nämä ovat vain nimellä Oregon Fire Ants.
Sama muurahaissuku elää pesässä, kerran kahdeksankymmentä luvulla muurahaiset joutuivat pitkään sähkökatkoon mummolassa ja koko suku pelkäsi myrkkyjen puolesta ja pesän epäiltiin tuhoutuneen. Pesä oli remontin vuoksi varastossa josta sähköt katkesivat.
Pesä kuitenkin toipui mutta on siitä asti ollut pienempi joka on outo juttu. Pesän kuuluisi täyttää koko hiekka-alue ja muistan lapsuudesta pesän täyttäneen koko hiekka-alue.
Harrastajia on aika paljonkin, erilaisia terraarioita on paljon myynnissä.
Ruoaksi nämä käyttävät ihan kaikkea mahdollista mutta jätösongelmien vuoksi muurahaisia ruokitaan sokeri edellä jossa on sekoitettuna hdelmämehuja tai hunajaa, ovat erittäin edullisia pitää. Kaikenlaista voi kuitenkin antaa pesään ja seurata miten sille käy, syövät ihan kaiken.
Tästä pesästä kehotetaan kymmenen vuoden välein vaihtamaan hiekan pintakerros ja sitä varten mukana on pieni hiekkalapio kehyksen takana samoin kuin alkuperäinen ruokintakuppi.
Hiekka ei kyllä ole mennyt miksikään vaikka sitä ei vaihtaisi, hiekka kehotetaan vaihtamaan jos se kastuu tai tulee roskaiseksi mutta tuolla ne vain kaivelevat hiekkaan käytäviä ja kammioita ja tasaista rataansa elelevät.
Viimeksi sain piston kesällä kun laitoin huvikseni pesään jäätelöllä täytetyn pullonkorkin, pisto on paljon pahempi kuin ampiaisen pisto joten suosittelen lempeämpi lajikkeita.
Olipa mielenkiintoista lukea tästä. Meillä mökillämme muurahaisista ongelmaa, tuollaiset voisivat olla äkeitä vahtimuurahaisia jos kantta hieman raottaisi!
Yhteiskuntamme arvot paljastuivat Alepan puu.ko.tuksessa
Helsingin Malminkartanon Alepan edessä puu.ko.tettiin viime tiistaina kuoliaaksi ihminen. Kuolleelta jäi silminnäkijöiden mukaan koira ja naisystävä, mutta julkisuudessa ei ole kerrottu puu.kottajasta muuta kuin sukupuoli, ikä ja rikoshistoria.
Niistä sukupuoli on mies ja ikä 31 vuotta. Rikoshistoria taas on pitkä kuin nälkävuosi: kymmeniä oikeudessa todettuja tapauksia muun muassa pa hoi npitelyistä, hu um ausainerikoksista, törkeistä rattijuo pumuksista ja ry östö istä.
Niinpä tapaus herätti jälleen kerran kysymyksen yhteiskuntamme arvoista. Olihan nimittäin selvää, että 31-vuotias tulee vapaana ollessaan syyllistymään edelleen kaikenlaisiin rikoksiin - mukaan lukien ihmisten hengen ja terveyden kannalta vaarallisia pa h oinp itely itä ja rat tijuo pumuksia. Siten miehen irti pitämisestä tiedettiin seuraavaan useita pa hoi npi telyitä ja melko todennäköisesti jopa kuolema.
Näin ollen yhteiskuntamme osoitti jälleen kerran arvostavansa väk ivalt aisen ja ympäristölleen vaarallisen henkilön oikeutta saada uusi tilaisuus parantaa tapansa kuin tavallisen ihmisen elämää. Tapaus ei todellakaan ollut ensimmäinen (aiempi esimerkki ja toinen), mutta siitä huolimatta en osaa sanoa, miksi suomalaisten arvot ovat sellaisia kuin ovat.
Vaahtokarkki Akin säälitään ja tätä sääli tunnetta vasemmisto käyttää uhriutumisessaan hyväksi. Tuo puu.kottaja olisi pitänyt vangita jo kauan sitten ettei syyttömän olisi pitänyt kärsiä ja kuolla.
Ei ihme, paskimpia karkkeja mitä on.