Lue keskustelun säännöt.
Kauanko lasta voi "pitää nälässä" kun melkein mikään ei kelpaa?
28.09.2022 |
4v kyseessä, olen kotona vauvan kanssa joten niin on 4-vuotiaskin.
Aamupalalla 7-8 maissa ei kelpaa puuro, murot, kiisseli, smoothie. Juo lasin mehua, jos se on tarpeeksi makeaa. Laiha mehu on "yök" Vanukas on ainoa joka kelpaa ja sitä en haluaisi joka aamu
Päivällisellä 12 aikaan on vaihtelevasti kanaa/kalaa ja salaattia. Salaatista närppii kurkut. Muu ei kelpaa. Paitsi kananugetit ja isolla määrällä ketsuppia. Jotain on pakko antaa. Tyttö nytkin alipainoinen.
Olen yrittänyt ottaa mukaan ruuanlaittoon, lohkoperunoiden tekoon ja makaronilaatikon sekoittamiseen ja maustamiseen. Joskus osallistuu innoissaan, maistaa lusikallisen ja jälleen "yök" Muulle perheelle maistuu kyllä. Juo trip-mehun ja syö leivän majoneesilla.
Iltapäivisin syö lämpimiä voileipiä hyvällä halulla, jos niissä on tiettyä makkaraa.
Illalla ei kelpaa hedelmät, murot, leipä, vihannekset. Se vanukas on ainoa jota syö.
Olen hakenut apua, mutta saanut vaan lähinnä moitintaa. Kyllä se syö kun on nälkä. Kun ei syö. Yöllä herättää ja valittaa janoa. Vesi ei kelpaa. Pitää olla mehua. Ja makeaa mehua.
Yritin vuorokauden tarjota vaan näitä vaihtoehtoja mitä muukin perhe syö. Pyörtyi ja joutui tiputukseen. Olen ihan hiton peloissani mitä teen tuon lapsen kanssa.
Kommentit (55)
Sanot sairaalassa ettet lähde ennenkuin pääsee lasten psykiatriselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kokeile muita vaihtoehtoja joskus. Voisiko aamulla ottaa esille leipää (ruisleipä, sämpylää TAI paahtoleipä), lisukkeet, mehu joka ei ole laimea tai ylimakea. Tuoremehu joskus? Pirtelö tai jogurtti, murot, maito. Kala ei käy noin usein lapsille, kanallekin vaihtoehtoja välillä ettei ole pelkkää sitä. Salaatin rakennetta pitää tarkastella, jokin siinä on väärin ehkä tai sitten ei vaan käy - entä kurkku ja tomaatti erikseen, paprika, juures. Lapsilla ei ole sama makuaisti kuin aikuisilla, kaikki maistuu vahvalta. Anna sanoa hyi, älä tee siitä numeroa. Älä ota lasta mukaan ruuanlaittoon paitsi joskus leivonta, tee itse aikuisena. Lämmin voileipä on varmaan ok. Älä anna vanukasta iltaisin, älä työnnä vihanneksia illalla, tulee liikaa tuputusta. Älä tuputa vahingossa väkisin tai moiti ainakaan, kannusta, tutki vaihtoehtoja mikä maistuu. Vanukas vie ruokahalut jos sitä on koko ajan. Maidosta proteiinia?
Miksei kala käy? Mitä tapahtuu, jos lapsi saa kalasta yliannostuksen?
Jos vuorokauden aikana pyörtyy ja joutuu tiputukseen, niin varmaan jotain selvitystä tehtiin sairaalassakin asiasta? Terve lapsi ei nimittäin vuorokauden syömättömyydestä pyörry ja joudu tiputukseen.
Mutta olettaen, että lapsi on terve, niin tiukempaa linjaa vaan. Mehut ja vanukkaat pois arjesta. Paremmat vaihtoehdot tilalle. Jättäisin leivänkin vain aamu- ja iltapalalle, ettei täytä päivällä vatsaansa leivällä.
Lapset oppii helposti tollasen vedätyksen, varsinkin kun huomaa, että vanhemmat tekevät mitä vaan, että lapsi syö. Ja tietysti lapsi valitsee herkut. Lapsi ei kuitenkaan osaa ajatella ruuan terveellisyyttä, vaan se on aikuisten tehtävä. Aikuisen tehtävä on myös laittaa rajat ja aiheuttaa pettymyksiä. Ei voi syödä vain pelkkiä herkkuja.
Ruokapelleilyä ei olisi koskaan pitänyt päästää tuolle tasolle, mutta nyt vaan uusi alku.
Vierailija kirjoitti:
Meillä tuota kesti 16 vuotta kunnes lapselle tuli aliravitsemustila ja nyt mennään nepsytutkimuksiin ja syödään pakolla koska on alipainoinen merkittävästi. Onneksi ikää on jo sen verran että hänkin ymmärtää tilanteen vakavuuden.
Mistä näitä nepsyjä sikiää ? Ennen syötiin mitä saatiin
Vierailija kirjoitti:
Sanot sairaalassa ettet lähde ennenkuin pääsee lasten psykiatriselle.
Ja en tarjoaisi tätä vaihtoehtoa, mutta jos lapsi joutuu tiputukseen oltuaan päivän syömättä, on tilanne paha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma sisko oli tuossa iässä tuollainen, joutui lopulta sairaalaan letkuruokintaan. Ongelmana oli vain puhtaasti vanhempien laiskuus opettaa syömään jotain muuta, sosiaalityöntekijän ja lääkärin moitinta lopulta laittoivat heidät ajan tasalle. On nyt 15-vuotiaana edelleen nirso syömään, mutta ruokavalio onneksi monipuolisempi. Sisarellani on muitakin ongelmia jotka olisi ratkaistavissa jos vanhempani näkisivät vähän vaivaa laittamalla hänet mukavuusalueensa ulkopuolelle. Älä mene samalle tielle vaan rohkeasti yrität saada lapsesi syömään jotain muuta ja ylipäätään tekemään uusia asioita, haet tarvittaessa ammattiapua.
Vierailija kirjoitti:
Syö mitä syö, ei se lopun elämää samana jatku. Kunhan nyt edes jotain syö, sehän on tärkeintä. Ja jos kaikkea syö ketsupin kanssa, niin anna ketsupin kanssa. Tomaatti missä tahansa muodossa on terveellistä. Mehu on parempaa kuin vesi, kun ei hirveesti syö mitäön. Paljas vesi vaan huuhtoo ne viimeisetkin suolot elimistöstä.
Voi jatkua lopun elämää. Aikuisena olemisessa on muuten todella kivaa se, että saa syödä, mitä haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein tulkitaan, että tuo on psyykkistä. Voi ollakin, mutta voi olla nepsy-oireilua. Nepsyt ovat usein joko ahmatteja tai todella nirsoja, jolloin ruoan maku tai rakenne/suutuntuma tökkii pahasti.
Riippuu myös siitä, alkoiko oireilu pikkusisaruksen syntymästä vai onko lapsella ollut nirsoiluongelma aina. Ap, miten on?
Pienenä söi hyvin, imetin 1.5v saakka. Sormiruokaillessa alkoi valikoida juuri kurkut. Vauvan syntymän jälkeen ruoka on lentänyt monesti seinäänkin. Tästä on saanut jäähyä, muttei välitä rangaistuksesta ollenkaan. istuu vaan tyytyväisenä portailla ja tekee palapeliä tms. Jos sen ottaa pois, repii lattialistoja tai vaatteitaan/hiuksiaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeile muita vaihtoehtoja joskus. Voisiko aamulla ottaa esille leipää (ruisleipä, sämpylää TAI paahtoleipä), lisukkeet, mehu joka ei ole laimea tai ylimakea. Tuoremehu joskus? Pirtelö tai jogurtti, murot, maito. Kala ei käy noin usein lapsille, kanallekin vaihtoehtoja välillä ettei ole pelkkää sitä. Salaatin rakennetta pitää tarkastella, jokin siinä on väärin ehkä tai sitten ei vaan käy - entä kurkku ja tomaatti erikseen, paprika, juures. Lapsilla ei ole sama makuaisti kuin aikuisilla, kaikki maistuu vahvalta. Anna sanoa hyi, älä tee siitä numeroa. Älä ota lasta mukaan ruuanlaittoon paitsi joskus leivonta, tee itse aikuisena. Lämmin voileipä on varmaan ok. Älä anna vanukasta iltaisin, älä työnnä vihanneksia illalla, tulee liikaa tuputusta. Älä tuputa vahingossa väkisin tai moiti ainakaan, kannusta, tutki vaihtoehtoja mikä maistuu. Vanukas vie ruokahalut jos sitä on koko ajan. Maidosta proteiinia?
Miksei kala käy? Mitä tapahtuu, jos lapsi saa kalasta yliannostuksen?
Kala maistuu pahalta lapsista ja liika sen tuputus voi viedä ruokahalun, jos sitä on koko ajan ruokana, se haiseee myös - on ruotoja osassa. Osa aikuisista on ihan kalalle allergisia. Jopa karjalanpaisti voi mennä paremmin alas, jos hyvin tehty. Yksilöllistä miten toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin on aloittajalla ruokatermit hallussa, kun päivällinenkin syödään klo 12. Nelivuotias luonnollisesti käy kaupassa ostamassa sokerimehuja, majoneeseja ja makkaroita ja muuta terveellistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein tulkitaan, että tuo on psyykkistä. Voi ollakin, mutta voi olla nepsy-oireilua. Nepsyt ovat usein joko ahmatteja tai todella nirsoja, jolloin ruoan maku tai rakenne/suutuntuma tökkii pahasti.
Riippuu myös siitä, alkoiko oireilu pikkusisaruksen syntymästä vai onko lapsella ollut nirsoiluongelma aina. Ap, miten on?
Pienenä söi hyvin, imetin 1.5v saakka. Sormiruokaillessa alkoi valikoida juuri kurkut. Vauvan syntymän jälkeen ruoka on lentänyt monesti seinäänkin. Tästä on saanut jäähyä, muttei välitä rangaistuksesta ollenkaan. istuu vaan tyytyväisenä portailla ja tekee palapeliä tms. Jos sen ottaa pois, repii lattialistoja tai vaatteitaan/hiuksiaan.
Ap
Noh, lapsi kaipaa huomiota ja kahden keskistä aikaa selkeästi ja saa sitä vaatimalla ja mesoamalla. Onko vika lapsen vai vanhempien?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos vuorokauden aikana pyörtyy ja joutuu tiputukseen, niin varmaan jotain selvitystä tehtiin sairaalassakin asiasta? Terve lapsi ei nimittäin vuorokauden syömättömyydestä pyörry ja joudu tiputukseen.
Mutta olettaen, että lapsi on terve, niin tiukempaa linjaa vaan. Mehut ja vanukkaat pois arjesta. Paremmat vaihtoehdot tilalle. Jättäisin leivänkin vain aamu- ja iltapalalle, ettei täytä päivällä vatsaansa leivällä.
Lapset oppii helposti tollasen vedätyksen, varsinkin kun huomaa, että vanhemmat tekevät mitä vaan, että lapsi syö. Ja tietysti lapsi valitsee herkut. Lapsi ei kuitenkaan osaa ajatella ruuan terveellisyyttä, vaan se on aikuisten tehtävä. Aikuisen tehtävä on myös laittaa rajat ja aiheuttaa pettymyksiä. Ei voi syödä vain pelkkiä herkkuja.
Ruokapelleilyä ei olisi koskaan pitänyt päästää tuolle tasolle, mutta nyt vaan uusi alku.
Mehua ei ole pakko poistaa tai laimentaa liikaa. Mutta ylimakeat mehut syyniin, jos on ihan sokerikuorrutettu, eikä ravintoaineita. Mehukattia saa laimennettua sopivaksi. Ja marjamehut ok, niissä on jotain terveellistä. Hedelmätkin. Mutta hedelmä voi olla melko sokerinen joskus jos sitä on koko ajan runsaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein tulkitaan, että tuo on psyykkistä. Voi ollakin, mutta voi olla nepsy-oireilua. Nepsyt ovat usein joko ahmatteja tai todella nirsoja, jolloin ruoan maku tai rakenne/suutuntuma tökkii pahasti.
Riippuu myös siitä, alkoiko oireilu pikkusisaruksen syntymästä vai onko lapsella ollut nirsoiluongelma aina. Ap, miten on?
Pienenä söi hyvin, imetin 1.5v saakka. Sormiruokaillessa alkoi valikoida juuri kurkut. Vauvan syntymän jälkeen ruoka on lentänyt monesti seinäänkin. Tästä on saanut jäähyä, muttei välitä rangaistuksesta ollenkaan. istuu vaan tyytyväisenä portailla ja tekee palapeliä tms. Jos sen ottaa pois, repii lattialistoja tai vaatteitaan/hiuksiaan.
Ap
Noh, lapsi kaipaa huomiota ja kahden keskistä aikaa selkeästi ja saa sitä vaatimalla ja mesoamalla. Onko vika lapsen vai vanhempien?
Lapsi pitäisi palkita siitä, että heittää ruokaa seinään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa samanlaiselta mitä itse olin pienenä. Nälkää oli paljon helpompi sietää kuin pakolla syömistä, eihän se ruoka edes pysy sisällä jos syötetään väkisin. Kalaa ja vihanneksia en syönyt ikinä. Ihan terve ja normaalipainoinen aikuinen musta tuli kuitenkin. Jälkiviisaana ruokaan liittyvä ahdistelu, että luut katkeavat jos ei juo 8lasia maitoa joka päivä oli turhaa.
Kelpaako mitkään hedelmät tai leipä jossain muodossa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein tulkitaan, että tuo on psyykkistä. Voi ollakin, mutta voi olla nepsy-oireilua. Nepsyt ovat usein joko ahmatteja tai todella nirsoja, jolloin ruoan maku tai rakenne/suutuntuma tökkii pahasti.
Riippuu myös siitä, alkoiko oireilu pikkusisaruksen syntymästä vai onko lapsella ollut nirsoiluongelma aina. Ap, miten on?
Pienenä söi hyvin, imetin 1.5v saakka. Sormiruokaillessa alkoi valikoida juuri kurkut. Vauvan syntymän jälkeen ruoka on lentänyt monesti seinäänkin. Tästä on saanut jäähyä, muttei välitä rangaistuksesta ollenkaan. istuu vaan tyytyväisenä portailla ja tekee palapeliä tms. Jos sen ottaa pois, repii lattialistoja tai vaatteitaan/hiuksiaan.
Ap
Noh, lapsi kaipaa huomiota ja kahden keskistä aikaa selkeästi ja saa sitä vaatimalla ja mesoamalla. Onko vika lapsen vai vanhempien?
Lapsi pitäisi palkita siitä, että heittää ruokaa seinään?
Häh, sanoinko niin jossain? Totesin, että lapsi näyttää saavan huomiota vai riehumalla. Ei se tarkoita, että lasta pitäisi palkita ruuan heittelystä. Mistä teitä tolloja sikiää..
Kuulostaa tyypilliseltä "autistin ruokavaliolta" :D
Ei pelkän ruokavalion perusteella tietenkään mitään diagnoosia voi tehdä. Aistiyliherkkyydet voivat aiheuttaa samaa ongelmaa.
Kannattaa käydä ravitsemusterapeutilla ja SI-terapeutilla (jos vaan onnistuu sellaisen löytämään).
Oletteko kokeiltu syödä muualla ja eri seurassa? Ehkä parempi kokeilla vaikka, että nyt syksyllä isä tekisi lapsen kanssa retkiä, jossa eväät tai kävisi lounaalla jossain ulkona ja katsoisitte näin syökö lapsi. Entä syöminen isovanhemmilla, kaverin luona?
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on oppinut että yököttelemällä saa tahtonsa läpi. Ei se lopu ennen kuin teet siitä lopun. Lisäksi taitaa olla sokerikoukussa. Aloita siitä, että et tarjoa mehua vaan vettä.
Äitini sanoi minusta samaa eli oksentaminen on sitä, että haen huomiota, kun en halua syödä jotain. Niinpä hän piti minua nenästä ja syötti väkisin, välillä oksensin ja taas jatkettiin. Kun lautanen oli tyhjä, oksensin loputkin. Olin alipainoinen, aliravittu ja äiti selitti neuvolassa, että lapsi syö kunnon annoksia, kun syötetään, mutta yökkäilemällä hakee huomiota. Neuvolan ohje oli, että iltapala pois, niin aamulla maistuu ruoka. Ja minä kuihduin entisestään.
Olen syömishäiriöinen aikuinen, joka syö väkisin ja oksentaa paljon. Kyse ei ole halustani oksentaa, vaan siitä, että syöminen herättää minussa oksennusrefleksin, se on elimistöni opittu tapa. Mitä enemmän ruokaa tuputetaan, sitä varmemmin oksennan.
Onnellisin olen silloin, kun jääkaappi on tyhjä eikä ole mitään syötävää, koska silloin en oksenna ja tiedän, että pala leipää ilman voita on ihan turvallista syödä. Eniten syön kesällä, koska pensaasta poimittua mustikkaa en miellä ruuaksi, sitä en oksenna.
Älä kysy, että syötkö tätä tai tuota tai sitä, mutta anna muutama vaihtoehto aamuksi (esim puuro, muroja, marjoja, leipä, mut ei sitä vanukasta) ja pyydä valitsemaan siitä yksi asia, jonka saisi myös itse "valmistaa", eli tehdä itse leipä haluamillaan päällisillä, latoa marjat/puuro/muro lautaselle jne. Jos vinkuu vanukasta, sanot, että saa vanukkaan lounaan syötyään jälkiruuaksi eikä asiasta keskustella sen enempää. Lounaaksi teet mitä teet, mutta anna lapsen itse laittaa haluamansa määrä lautaselle. Jos on vaikeaa syöminen, sanot että kun on loppuun syöty, saat sen jälkkärin. Vaikka määrä lounasta olisi pienikin, niin kunhan syö.