Lue keskustelun säännöt.
Miksi minuun ei iske uupuminen, kuormittuminen, burn out?
26.09.2022 |
Täysin vieraita minulle ja noista jaksetaan kokoajan puhua.
On mullakin vaativa työ, vammainen lapsi ja dementoitunut äiti. On ollut välillä työttömyyttä, miehellä psykoosi, ero ja vaikka mitä. Minä olen se, joka hoitaa hommat, kannattelen muita. Ja ihmettelen, minä noilla muilla on kun uupuvat, itse olen vaan jaksanut. No vähän on ollut pakkokin.
Kommentit (48)
Ku sä oot niin paljon parempi ku kukaan muu ja kaikki muut yhteensä. Sä oot karhuemo ja voimakas nainen ja sisupussi, muita etevämpi ja nohevampi ja uhrautuvampi. Senhän sä halusit kuulla, eikö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulen että liittyy jotenkin pedanttiuuteen, ja velvollisuudentuntoon.
Mitkä on todella hienoja, ja arvostettavia ominaisuuksia, kuten myös empatia. Ilman niitä koko yhteiskunta romahtaisi.
Luultavasti sellainen ihminen ei uuvu, joka ottaa asiat sellaisina kun ne tulee, tarkastaa onko tämä tärkeä asia, kriittisen tärkeä asia, voinko hallita sitä vai enkö voi.
Kaikkea ei voi halllita, eikä kaikessa tarvitse edes olla paras tai hyvä. Jos lapsi on vammainen, keskittyy siihen, mikä lapsessa esim on hyvää ja nauttii siitä.
Ja jos töissä saa paskaa niskaan, toteaa että ei enää tuollaista tai nostan kytkintä.
Ja ehkä se on sellaista todellista hallitsemista. Tunnustaa mihin voi vaikuttaa ja minkä ignoraa.
Vierailija kirjoitti:
Ku sä oot niin paljon parempi ku kukaan muu ja kaikki muut yhteensä. Sä oot karhuemo ja voimakas nainen ja sisupussi, muita etevämpi ja nohevampi ja uhrautuvampi. Senhän sä halusit kuulla, eikö.
Tä tuli mulleki mieleen ekan, kunnon humblebrag.
Ap kuulostaa eräältä tuttavaltani. Tosin hänen ympärillä ihmiset ovat alkaneet voimaan huonosti, johtuuko sitten käytöksestään.. hän on muuttunut ihmisenä sietämättömämpään suuntaan. Lapsillaan itsetuhoisuutta ym. Henkisesti tuntuu, kuin olisi taantunut.
Vierailija kirjoitti:
Olet onnekas. Toivottavasti et uuvu koskaan, tai vielä pahempaa, lähde saappaat jalassa kerralla.
En ole aloittaja, mutta kyllä minäkin mieluummin lähden "saappaat jalassa" kuin esim. jonkun sairauden uuvuttamana. Koitan elää niin, ettei mitään jää sanomatta rakkailleni kun viikatemies tulee, joten mieluummin se nopea lähtö.
Mitä tuohon aloitukseen tulee niin kyllä aika pienistä jotkut masentuu ja uupuu. Joku mainitsi ettei yksin tarvitse jaksaa, mutta joillekin se on itsestään selvyys. Silloin kun meillä oli lapset pieniä niin karsittiin kaikki turha touhottaminen ja ajateltiin, että nyt mennään lasten ehdoilla ja myöhemmin rauhoittuu. Niin kuin rauhoittuikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet onnekas. Toivottavasti et uuvu koskaan, tai vielä pahempaa, lähde saappaat jalassa kerralla.
En ole aloittaja, mutta kyllä minäkin mieluummin lähden "saappaat jalassa" kuin esim. jonkun sairauden uuvuttamana. Koitan elää niin, ettei mitään jää sanomatta rakkailleni kun viikatemies tulee, joten mieluummin se nopea lähtö.
Mitä tuohon aloitukseen tulee niin kyllä aika pienistä jotkut masentuu ja uupuu. Joku mainitsi ettei yksin tarvitse jaksaa, mutta joillekin se on itsestään selvyys. Silloin kun meillä oli lapset pieniä niin karsittiin kaikki turha touhottaminen ja ajateltiin, että nyt mennään lasten ehdoilla ja myöhemmin rauhoittuu. Niin kuin rauhoittuikin.
Sulla tais olla perusterveet lapset, jos se mistä karsitaan on "turha touhottaminen". Voisi ajatella, että esim. vammaisen lapsen kanssa sitä apua saattaa tarvita ihan arjen perusaskareissakin.
Monilla on kaksisuuntainen mielialahäiriö paljastunut niin, että on vuosikymmeniä tikittänyt kuin kone, edes tietämättä mitä väsymys on, kunnes ei yhtenä aamuna pääse sängystä ylös. Eli pitkä hypomania = lakkaamaton energisyys ilman ylilyöntejä.
Ainakin Tuomas Enbuskelle kävi näin, on puhunut siitä julkisesti. Ja käy sitä "taviksillekin".
Eli aloittajan kuvaama tila voi olla merkki tällaisesta poikkeavuudesta aivoissa, jolla on sitten se nurja puolensa.
Pystyin ihmeisiin niin kauan kuin oli pakko 10 vuoden ajan. Sen jälkeen, kun ei enää ollut, tulin alas kovaa ja korkealta. Kaikenlaista on sen jälkeen tehty seuranneina 10 vuotena mutta nykyäänkään en välillä jaksa, vaikka olisi vähän niin kuin pakko.
Suosittelen omien rajojen vetämistä enemmin kuin myöhemmin.