Onpa taas termi keksitty: riistavegaani

Tuossa termissä ei ole mitään järkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viimeksi kohtasin näin oudon keskustelun, kun täällä intettiin että vegaani voi syödä vuohenjuustoa koska vuohen ja ihmisen suhde on niin erityinen eikä pohjaa riistoon kuten lehmien kanssa.

Lopeta vuohenjuustotrolli. Ei jaksa enää.

Samalla tavalla kai ihmisen ja naudan välinen suhde on erityinen? Lehmää on pakko lypsää, ja kun ihminen huolehtii tästä asiasta, hän saa hyötynä maidon.

Vierailija kirjoitti:

Onko saimaannorppa vegeruokaa?

On se riistavegaanille mutta se täytyy itse saalistaa.

Vierailija kirjoitti:

Saako vegaani käyttää luonnonkuituja ja nahkaa, vaikka ne tulevat lampaista ja lehmistä? Vai pitääkö käyttää öljystä ja kaasusta valmistettuja keinokuituja?

" Nahan ja turkiksen välillä ei ole olennaista eroa. Turkiseläinten kasvatukseen liittyvistä ongelmista löytyy tietoa muun muassa Eläinsuojeluliitto Animalian ja Oikeutta eläimille -yhdistyksen sivuilta. Turkiseläimiä kasvatetaan yleensä vain turkiksen takia. Nahan epäeettisyys voi olla vaikeammin hahmotettavissa, koska nahalla on niin kutsutusti lihateollisuuden sivutuotteen leima.

Eläinten osien yhteenlaskettu arvo ratkaisee, kuinka kannattavaa eläinten kasvatus on. Suurin osa teuraseläimestä saatavasta tuotosta tulee lihasta, mutta nahka on lihan jälkeen toiseksi arvokkain ruhon osa. Esimerkiksi naudanruhon rahallisesta arvosta nahan osuus on noin 10 %.

Suurin osa nahkatuotteista on peräisin teuraseläimistä, jotka ovat eläneet tehdasmaisissa tehomaatalouden oloissa. Liha-, maito- ja nahkateollisuus ovat siis samaa teollisuutta. Maailman suurimmista lihantuottajista monet jatkojalostavat nahat omissa nahkatehtaissaan. Nahkateollisuus linkittyy maidontuotantoon muun muassa siten, että nuorten vasikoiden pehmeä nahka on haluttua raaka-ainetta. Lehmän on synnytettävä vuosittain, jotta maidontuotanto pysyy käynnissä. Vasikat teurastetaan usein jo parin kuukauden ikäisinä. Osa vasikannahoista on puolestaan peräisin syntymättömistä vasikoista. Ne joko on abortoitu nahan takia tai ne tapetaan emänsä teurastuksen yhteydessä.

Nahkateollisuus käyttää niin tehotuotannossa olevia eläimiä kuin luonnonvaraisiakin eläimiä. Nahka voi nautojen lisäksi olla peräisin muun muassa sioista, hevosista, lampaista, vuohista, poroista, biisoneista, mufloneista, kenguruista, koirista, käärmeistä, kameleista, strutseista ja alligaattoreista. Myös ankeriaan-, sammakon-, seepran-, villisian-, saksanhirven-, norsun-, tiikerin-, hain-, delfiinin-, hylkeen- ja mursunnahkaa käytetään. Esimerkiksi kengurunnahkaa käytetään muun muassa urheilujalkineissa.

Nahantuotanto saastuttaa myös ympäristöä. Eläinten kasvatus aiheuttaa ympäristöongelmia, kuten myös nahkatavaroiden valmistus. Nahkaa muun muassa liotetaan, muokataan ja värjätään sekä käsitellään useilla kemikaaleilla. Valtaosa maailman nahkatavaroista käsitellään kromilla. Tällöin ympäristöön pääsee useita myrkyllisiä aineita, kuten lyijyä, sinkkiä, formaldehydiä, väriaineita ja muita syanidipohjaisia yhdisteitä. Energian suurkuluttajana nahkateollisuus on samaa luokkaa alumiini-, paperi-, teräs-, sementti- ja öljyteollisuuden kanssa.

Nahkatuotteet ovat periaatteessa biologisesti hajoavia, mutta parkitsemisaineen päätehtävänä on kollageenisäikeiden stabiloiminen niiden biologisen hajoamisen ehkäisemiseksi. Keinonahkatuotteet eivät aina ole ympäristöystävällisempi vaihtoehto, mutta tulevaisuudessa tilanne on toivottavasti aina niin. Esimerkiksi USA:ssa on myynnissä kenkiä, joiden raaka- aineena on käytetty kierrätettyjä muovipulloja ja autonrenkaita. Kenkiä voi valmistaa myös kasvikuidusta. "

Lähde: https://vegaaniliitto.fi/tietoa/miksi-veganismi/elainten-olot/

Vierailija kirjoitti:

Saako vegaani käyttää luonnonkuituja ja nahkaa, vaikka ne tulevat lampaista ja lehmistä? Vai pitääkö käyttää öljystä ja kaasusta valmistettuja keinokuituja?

Esim. Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius on eräässä haastattelussa todennut että,

”Nahkatuotteet eivät ole ympäristöystävällisiä. Niiden hiilidioksidipäästöt esimerkiksi turkistarhauksessa ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleihin verrattuna siitä huolimatta, että keinonahkatuotteissa käytetään öljyä. Eläinten pito aiheuttaa lisäksi huomattavia rehevöittäviä ja happamia päästöjä vesistöihimme. Lisäksi nahkatuotteiden valmistus vaatii paljon energiaa”.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä lihaa, kalaa ja ilmeisesti esim. maitotuotteitakin syövällä on tarve kutsua itseään minkäänlaiseksi vegaaniksi? Eihän tuossa ole mitään järkeä.

Jos noudattaa vegaanista elämäntapaa? Ajaa fillarilla, käyttää kangaskassia ja katsoo Aikuisia, mutta haluaa samalla täysipainoista ravintoa?

Miks pitää sit saada olla vegaani? Eikö voi olla ihan normisekasyöjä, joka ajelee fillarilla ja käyttää kangaskassia ja tekee muuta ekologista juttuu.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään lihansyöjäkin on pehmennetty muotoon sekasyöjä.

En tiedä ketään pelkän lihan syöjää. Kyllä sekasyöjät taitaa olls enemmistönä suomessa.

Vegaanius on coolia ja ihminen haluaa tehdä syömisestään numeron. Yksi kaveri luokitteli itsensä 80% vegaaniksi, koska söi lähinnä kasvisruokaa ja välillä kaikkea muutakin. Miksei voi vain sanoa että syö kasvispainotteisesti?

Loogisempi sana olisi kai riistavegetaristi. Toisaalta on aika samantekevää millä nimellä ihmiset ruokavalioitaan kutsuvat, kunhan muut tietävät mistä on kyse eikä nimitys aiheuta väärinkäsityksiä esim. juhlien ruokatarjoilua suunniteltaessa.

Vierailija kirjoitti:

Minusta tavallinen lihansyöjä on vegaanimpi kuin riistavegaani. Jos minä otan kaupan hyllystä jauhelihapaketin, siitä ei ole enää haittaa kenellekään eläimelle, mutta kun riistavegaani lähtee aseen kanssa tappamaan, sammuvat taas yhden teeren elämä ja unelmat.

Mieti miten sen jauhen unelmat ovat sammuneet.

Vierailija kirjoitti:

Loogisempi sana olisi kai riistavegetaristi. Toisaalta on aika samantekevää millä nimellä ihmiset ruokavalioitaan kutsuvat, kunhan muut tietävät mistä on kyse eikä nimitys aiheuta väärinkäsityksiä esim. juhlien ruokatarjoilua suunniteltaessa.

Riistavegaanille pitää hankkia pari rusakkoa juhlapaikalle, että hän voi tappaa, nylkeä ja valmistaa ne juhlaruualle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saako vegaani käyttää luonnonkuituja ja nahkaa, vaikka ne tulevat lampaista ja lehmistä? Vai pitääkö käyttää öljystä ja kaasusta valmistettuja keinokuituja?

Esim. Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius on eräässä haastattelussa todennut että,

”Nahkatuotteet eivät ole ympäristöystävällisiä. Niiden hiilidioksidipäästöt esimerkiksi turkistarhauksessa ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleihin verrattuna siitä huolimatta, että keinonahkatuotteissa käytetään öljyä. Eläinten pito aiheuttaa lisäksi huomattavia rehevöittäviä ja happamia päästöjä vesistöihimme. Lisäksi nahkatuotteiden valmistus vaatii paljon energiaa”.

Entä kaikki ne eläimet, jotka elävät vapaina metsissä? Miten paljon niiden eritteet rehevöittävät vesistöjä? Kuka niiden päästöt maksaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saako vegaani käyttää luonnonkuituja ja nahkaa, vaikka ne tulevat lampaista ja lehmistä? Vai pitääkö käyttää öljystä ja kaasusta valmistettuja keinokuituja?

" Nahan ja turkiksen välillä ei ole olennaista eroa. Turkiseläinten kasvatukseen liittyvistä ongelmista löytyy tietoa muun muassa Eläinsuojeluliitto Animalian ja Oikeutta eläimille -yhdistyksen sivuilta. Turkiseläimiä kasvatetaan yleensä vain turkiksen takia. Nahan epäeettisyys voi olla vaikeammin hahmotettavissa, koska nahalla on niin kutsutusti lihateollisuuden sivutuotteen leima.

Eläinten osien yhteenlaskettu arvo ratkaisee, kuinka kannattavaa eläinten kasvatus on. Suurin osa teuraseläimestä saatavasta tuotosta tulee lihasta, mutta nahka on lihan jälkeen toiseksi arvokkain ruhon osa. Esimerkiksi naudanruhon rahallisesta arvosta nahan osuus on noin 10 %.

Suurin osa nahkatuotteista on peräisin teuraseläimistä, jotka ovat eläneet tehdasmaisissa tehomaatalouden oloissa. Liha-, maito- ja nahkateollisuus ovat siis samaa teollisuutta. Maailman suurimmista lihantuottajista monet jatkojalostavat nahat omissa nahkatehtaissaan. Nahkateollisuus linkittyy maidontuotantoon muun muassa siten, että nuorten vasikoiden pehmeä nahka on haluttua raaka-ainetta. Lehmän on synnytettävä vuosittain, jotta maidontuotanto pysyy käynnissä. Vasikat teurastetaan usein jo parin kuukauden ikäisinä. Osa vasikannahoista on puolestaan peräisin syntymättömistä vasikoista. Ne joko on abortoitu nahan takia tai ne tapetaan emänsä teurastuksen yhteydessä.

Nahkateollisuus käyttää niin tehotuotannossa olevia eläimiä kuin luonnonvaraisiakin eläimiä. Nahka voi nautojen lisäksi olla peräisin muun muassa sioista, hevosista, lampaista, vuohista, poroista, biisoneista, mufloneista, kenguruista, koirista, käärmeistä, kameleista, strutseista ja alligaattoreista. Myös ankeriaan-, sammakon-, seepran-, villisian-, saksanhirven-, norsun-, tiikerin-, hain-, delfiinin-, hylkeen- ja mursunnahkaa käytetään. Esimerkiksi kengurunnahkaa käytetään muun muassa urheilujalkineissa.

Nahantuotanto saastuttaa myös ympäristöä. Eläinten kasvatus aiheuttaa ympäristöongelmia, kuten myös nahkatavaroiden valmistus. Nahkaa muun muassa liotetaan, muokataan ja värjätään sekä käsitellään useilla kemikaaleilla. Valtaosa maailman nahkatavaroista käsitellään kromilla. Tällöin ympäristöön pääsee useita myrkyllisiä aineita, kuten lyijyä, sinkkiä, formaldehydiä, väriaineita ja muita syanidipohjaisia yhdisteitä. Energian suurkuluttajana nahkateollisuus on samaa luokkaa alumiini-, paperi-, teräs-, sementti- ja öljyteollisuuden kanssa.

Nahkatuotteet ovat periaatteessa biologisesti hajoavia, mutta parkitsemisaineen päätehtävänä on kollageenisäikeiden stabiloiminen niiden biologisen hajoamisen ehkäisemiseksi. Keinonahkatuotteet eivät aina ole ympäristöystävällisempi vaihtoehto, mutta tulevaisuudessa tilanne on toivottavasti aina niin. Esimerkiksi USA:ssa on myynnissä kenkiä, joiden raaka- aineena on käytetty kierrätettyjä muovipulloja ja autonrenkaita. Kenkiä voi valmistaa myös kasvikuidusta. "

Lähde: https://vegaaniliitto.fi/tietoa/miksi-veganismi/elainten-olot/

Taas vegaaniliiton propagandaa. Vegaaniliitto on näissä asioissa täysin puolueellinen, yhden asian liike, eikä heidän kannanotoilleen voi antaa painoarvoa.

Kyseessä eivät ole vain vegaanit vaan esim. Oikeutta eläimille ja Animalia.

Netistä löytyy myös monia muita kirjoituksia.

Vierailija kirjoitti:

Ai jaa, no sittenhän mäkin olen vegaani. Mä olen lihavegaani.

Että voi v##tu nyt näitä termejä. Halutaan olla parempaa tiedostavaa porukkaa, mutta syödä kuitenkin lihaa. Niin sitten keksitään joku tällainen riistavegaani.

Kohta on possuvegaani, grillivarrasvegaani, makkaravegaani.

Näillä on jo nimi: SEKASYÖJÄ.

Ai niin, mut ku se on niin tavista eikä kuulosta yhtään hienolta.

Kyllä possuvegaani on tarkempi termi kuin sekasyöjä. Possuvegaani ei syö esimerkiksi naudanlihaa eikä käytä nahkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään lihansyöjäkin on pehmennetty muotoon sekasyöjä.

Eihän kukaan syö pelkkää lihaa

Ihminen on sekasyöjä ja voi valita syökö lihaa vai jättääkö lihan syömättä. Lihan valitseva ihminen on lihansyöjä eli lihaani, lihan poisjättävä on kasvissyöjä eli vegetaristi tai vegaani.

Vegaanin pitää jättää kaikki eläinkunnan tuotteet syömättä ollaakseen vegaani. Joten kasvissyöjä ei ole sama asia kuin vegaani. Pelkkä lihan jättäminen ei vegaanille riitä,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai jaa, no sittenhän mäkin olen vegaani. Mä olen lihavegaani.

Että voi v##tu nyt näitä termejä. Halutaan olla parempaa tiedostavaa porukkaa, mutta syödä kuitenkin lihaa. Niin sitten keksitään joku tällainen riistavegaani.

Kohta on possuvegaani, grillivarrasvegaani, makkaravegaani.

Näillä on jo nimi: SEKASYÖJÄ.

Ai niin, mut ku se on niin tavista eikä kuulosta yhtään hienolta.

Kyllä possuvegaani on tarkempi termi kuin sekasyöjä. Possuvegaani ei syö esimerkiksi naudanlihaa eikä käytä nahkaa.

Ei se voi olla mikään vegaani jos käyttää eläinkunnantuotteita.

Minä luulin olevani joskus teininä käytännössä vegaani, kun en synyt nisäkkäiden lihaa, mutta söin silti esim. kalkkunaa, broileria, kananmunia, kalaa ja maitotuotteita kasvusruoan lisänä.

Vierailija kirjoitti:

Minä luulin olevani joskus teininä käytännössä vegaani, kun en synyt nisäkkäiden lihaa, mutta söin silti esim. kalkkunaa, broileria, kananmunia, kalaa ja maitotuotteita kasvusruoan lisänä.

Eli lakto-pollo-pesko-ovovegaani.

Sen sijaan että kaikelle pitää keksiä joku hieno termi, niin moni voisi ottaa mallia ja ylipäänsä vähentää lihankulutusta. Kiittäisi terveys, ilmasto ja eläimet. Kyllä luonto pärjää ilman että ihmisten tarvitsisi yhtään eläintä tappaa. Mutta jos on pakko lihaa välillä saada niin tappaa sen nimenomaan itse (tai se iskä tms), ei laittamalla koiraa asialle tai syö tehotuotettua, eli kiusattua eläintä jonka elämä on vain kärsimystä.

Huomattavasti eettisempää ja tuottaa vähemmän kärsimystä eläimille, siten toimii jokainen jolla järki ja sydän paikallaan. Pahat teot löytää elämässä joskus edestään, en ymmärrä miten niin moni voi vetää ilman omantunnontuskia kymmeniä kiloja tehotuotettua lihaa vuodessa, jotenkin kieroutunutta.

Vierailija kirjoitti:

Sámevegaani saattaa syödä myös lihaa – Máren-Elle Länsman selvitti saamelaisten vegaanien ruokatottumuksia

Sámevegaani syö kasvisruuan lisäksi poronlihaa ja riistaa Saamenmaalta.

https://yle.fi/sapmi/3-10881146

Vegaani ei syö mitään eläinperäistä, joten tuo ei ole vegaani vaan tavallinen sekasyöjä.