~o~O~o~ TIISTAIN HELMInauha ~o~O~o

Hai kaikille ja lumista tiistaita!



Olin tässä illalla perhevalmennuksessa neuvolassa. Mies oli vain työreissussa niin sain yksinäni kuunnella muiden parien joukossa vanhemmuudesta, parisuhteesta jne..Ensi viikolla on sitten kuulemma enemmän lapsen hoidosta, imetyksestä jne. Meidän piti kirjoittaa kirjeet " Miksi minusta tulee hyvä äiti" ja " Miksi miehestäni tulee hyvä isä" . Miehestäni kirjoitin vaikka kuinka paljon mutta itsestäni oli paljon vaikeampaa kirjoittaa...Oma äitini on ollut niin hyvä äiti etten mitenkään pysty samaan tasoon. Minua jo nyt huolettaa työelämän ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Tuntuu, että arki jo nyt kahden aikuisen ja yhden koiran kanssa vaativissa ja aikaakinvievisssä ammateissa on tarpeeksi vaikeaa...(siis esim. siivoamiset, ruoanlaittamiset jne.ovat aika minimissä työviikkojen aikana..) Tänään oli tullut töihin vielä niin vaikea asiakaspalaute (tosin tunnettu " mieli" sairas ihminen) joka haukkui minut lyttyyn, että rupesin haaveilemaan kotiäidin urasta tosissani...Miten te muut pystytte yhdistämään tulevaisuudessa työn ja perheen?

Täällä taas töissä kiirettä, kuinkas muuten, edessä häämöttävä huima muutaman kuukauden äitiysloma on jo nyt kasannut hiukan paineita. Pitäisi ennen sitä tehdä vielä niiiiin paljon.. Aloitan sen loman varmaan viikkoa ennen laskettua aikaa, jos vain olo sallii, eli helmikuussa en enää mene töihin. Ehkä.



Neuvolakyselyyn; vähintään 4 viikon välein on lääkärintarkastus, plus 3 viikon välein verikokeita kilpirauhasongelman takia. Vähän liikaakin omasta mielestä on noita käyntejä, kun ei se lääkäri muuta tee kun katsoo onko vauva hengissä (ultra siis melkein joka kerran). Ja verenpaine mitataan. Ei muuta.



Edellä kysyttiin perheen ja työn yhteensovittamisesta. Onhan se aikamoista tasapainoilua. Toisinaan tunnen huonoa omaatuntoa, kun olen niin paljon töissä, ja töissä taas siitä, etten ole siellä tarpeeksi. Melko sekavia tunteita siis. Mutta lapsukainen on sopeutunut tilanteeseen hyvin, ja vapaa-aikani vietän kyllä jotensakin kokonaan hänen kanssaan. Saa nähdä miten uusi perheenjäsen muuttaa asioita.



Mitähän vielä. Olo on kuin ryhävalaalla ja ulkomuoto vissiin myös. Työkaveri kertoi tänään kaveristaan, joka on raskaana ja " yhtä iso kuin minä" : Oli ruokaa tehdessä ihmetellyt kun alkoi haista palaneelle - paita oli mahan päältä hiiltynyt karrelle (täällä kokataan kaasulla). Auts!



Tjoo eiköhän tästä pitäne lähteä nukkumaan kun ajatus tuntuu kulkevan melko sekavasti. Hyvää viikonjatkoa ja hyviä vointeja

t lennard, viikkoja 25 ynnä 4