Lue keskustelun säännöt.
Helsingissä ei ole jäljellä koulutettuja miehiä!
24.09.2022 |
Helsingissä ei ole enää sinkkumiehiä jäljellä korkeastikoulutetulle naiselle. Taas katson, miten ystävät viettää yhdessä viikonloppuja miesystäviensä kanssa. Miten täältä voi löytää esim. juristimiehen tai muun koulutetun miehen itselleen? Kaikki tuntuvat menneen jo vuosia sitten. Opiskeluaikojen tyylisestä tarjonnasta voi vain haaveilla, olisi varmaan silloin täytynyt ehdottaa rohkeammin ja olla aktiivinen...
N 26, DI ja KTM
Kommentit (271)
Riippuu hyvin paljon yksilöstä. Joskus myös ei-akateemisen itsetunto on niin heikoilla, että hän projisoi alemmuudentunnettaan paremmin koulutettuun. Lopulta voi olla epäselvää, osoittaako koulutettu ylemmyyttä, kouluttamaton alemmuuden mukanaan tuomaa projisointia vai molemmat näitä mainittuja. Hämmentävää. Eräs lukiokaverini ei hakenut yliopistoon, vaikka olisi kyllä voinut (mm. vaikea isäsuhde ja huono itsetunto, pelkäsi ehkä epäonnistuvansa tms.). Todella usein puheissa toistui sellainen "ollaan nokka pystyssa" -puhetapa, joka alkoi vähän ärsyttää. Yksi toinen ystävä totesikin siihen, että "olisi itse kouluttautunut".
Palatakseni alkuun: tasa-arvoinen kohtaaminen ja ihmisten kunnioitus tulevat kasvun myötä ja kuten tiedämme, kaikki eivät kasva. Ei se silti tarkoita sitä, etteikö samanlaiset viihtyisi parhaiten keskenään, eli usein koulutettu hakee itselleen vastaavalla tasolla koulutetun kumppanin. Ei kuitenkaan aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Akateemiset" naiset tuntuvat monesti ajattelevan, että tuo tekee heistä jotenkin arvokkaampia tai parempia ihmisiä kuin muut ja heitä pitäisi katsoa jotenkin ylöspäin. Ei kiitos. "Akateemisena" miehenä haluan jalat maassa olevan naisen. Ihmisarvo on kaikilla sama riippumatta koulutuksesta, ulkonäöstä tai muista ominaisuuksista. Ylpeys ja koppavuus, joilla monet akateemksen naiset on kyllästetty, on ehdoton ei.
Naisilla on vahvana luokka-ajattelu.
Halutaan ns. akateemiseen kuplaan jossa kaverit ovat akateemisia, asunto ja koirakin ovat akateemisia. Se nähdään korkeampana sosiaaliluokkana, ja tutkinnon suorittaminen varmistaa parempaan kastiin kuulumisen loppuelämäksi. Kun suoritat opintosi hyvin, sinut palkitaan.
Jos mies ei olisi akateeminen, se olisi sen hyväksyminen ettei ollakaan noustu korkeampaan yhteiskuntaluokkaan. Ja se ei käy.
Miksi olla akateeminen kun voi olla AMKateeminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ekonomi ja työskentelen rahoitusalalla. Minun mielestä korkeasti koulutetut naiset on niin nenä pystyssä, että mielummin huvittele ihan vaikka hoitsujen ja ns. suorittavaa työtä tekevien naisten kanssa.
On mulla toki vaatimuslista naisille olemassa.
Olen itse OTK & KTM nainen ja samaa mieltä, monet naiset joiden kanssa opiskelin olivat tosi erikoisia hienostelijoita. Miehet sitten ovat monet epämiehekkäitä. On poikkeuksia molemmissa sukupuolissa, mutta ei se akateemisuus ole mikään automaatti parisuhdekyvykkyydelle tai kiinnostavuudellekaan.
Mitä tarkoitat epämiehekkäällä?
Tarkoitan sitä, että moni akateeminen mies ei ole ollenkaan maskuliininen millä nyt tässä viittaan ominaisuuksiin kuten päättäväisyys, johtajuus, turvallisuus/suojelevuus jne. Tavoitteellisuus suurelta osalta akateemisista löytyy kyllä. Osalta puuttuu tämä miehekkyys, mikä osaltaan synkkaa se kanssa että mies on "kiva" mutta siihen se jää. Nainen ei myöskään usein halua miestä, joka joustaa joka suuntaan eikä olla ns. mies suhteessa. Tässä on makueroja, osa pitää kun mies kulkee puku päällä ja näin moni akateeminen tekeekin, mutta varsinkaan jos suhde yhtään etenee pitäisi olla annettavaa henkisellä tasolla. Moni ystäväni on näitä kuvaillut niin, että miehellä ei ollut omia kavereita, suostui aina kaikkeen jne. Itsellä korostui sellainen perässä vetämisen fiilis, päättämättömyys, avuttomuus käytännönasioissa jne. Makuja on kuitenkin monia mutta itse olen niitä tyyppejä, jonka mielestä mies saisi olla mies ja nainen olla nainen. Makuja on kuitenkin monia.
Itsekin nuorempana pidin tärkeänä, että mieskin oli akateeminen. Jos joskus vielä palaan sinkkumarkkinoille niin akateemisuus ei välttämättä ole kummoinen valtti eikä miehenikään ole akateeminen. Olen nyt reilut 40v.
Näin nelikymppisenä miehenä ja jo pitkän parisuhteen eläneenä, ymmärrän pointtisi, mutta samalla tajuan, etten halua olla kenenkään vaatimusten täyttäjä. Tarkoitan sitä, että työni ja muu elämäni vie aikaa ja energiaa, mutta sitten vapaa-ajalla haluan olla ihan miten itseäni huvittaa. Siksi mukautuminen jonkun naisen johtajaksi ja hänen päätöksiensä tekijäksi ei vain houkuta. Päättäköön itse. Siksi olen jättänytkin deittailun. Liian raskasta.
Ei nämä asiat ole niin mustavalkoisia, mutta voi tätä asiaa varmaan tuostakin näkökulmasta ajatella. Se liika myötäilevyys ja roolien samankaltaisuus tappaa mielestäni kuitenkin suhteen. Itselleni kyse on asenteesta mikä miehestä huokuu tai sitten ei. Saan koko päivän töissä vetää erilaisia projekteja ja kotona paimentaa lapsia niin kotona kaipaan että mies on (ihannetilassa) mies ja että siellä voi olla eri roolissa. Lisäksi ihmisillä on ulkoisesti joku tyyppi mikä miellyttää omaa silmää ja niin itsellänikin.
Tuossa se ongelma taitaakin olla. Sekä mies että nainen nykypäivänä haluaa työn vastapainoksi olla jotain ihan muuta. Entä jos molemmat vetää töissänsä erilaisia projekteja? Kumpaakaan ei enää kiinnosta tehdä niitä mahtavia päätöksiä vielä vapaa-ajallakin, vaan haluavat heittää aivot narikkaan ja antaa jonkun muun päättää välillä.
Varmasti tämä nyky-yhteiskunta aiheuttaa ongelmia parisuhdedynamiikalle mm. siksi, että taloussyistä useimmiten vaaditaan molempien työssäkäyntiä, työt vaativat paljon jne. Mies kuitenkaan harvoin omaksuu sitä feminiinisempääkään roolia eli mies ei ole hoivaava, välittävä, empaattinen jne. ja oma kokemus on, että moni mies haluaisi vain heittäytyä sohvalle työpäivän jälkeen. Kaikille miehille se maskuliinisempi rooli ei tule niin luonnostaan mutta kaikkea voi opetella. Joillekin ei ehkä ollenkaan. Tästä kuitenkin usein näyttää seuraavan, että nainen alkaa ottaa suhteessa miehisempää roolia ja tuhon tie on valmis.
Siis kuka sukupuoleen katsomatta ei haluaisi heittäytyä sohvalle työpäivän jälkeen?
Luuletko oikeasti, että tuo on joku vain miesten ominaisuus? OMG.
Jep, naisissa vaan löytyy enemmän niitä vastuuntuntoisia, ketkä pystyy venymään, vaikka tekisikin mieli vaan sluibata. Eli molempien työpäivän päätteeksi nainen hakee lapset, laittaa ruokaa, siivoaa keittiön pikkulasten jäljiltä, hengaa lasten kanssa, laittaa lapset nukkumaan ja pyykkikoneen pyörimään. Mies käy kotona syömässä ja heittäytyy sohvalle tai lähtee harrastukseen. Kun nainen sanoo, että hänkin haluaisi harrastaa, mies alkaa syyllistää, että eikö nainen haluakaan olla perheensä kanssa. Tai näin se meillä meni. Erosin. (Olen nainen, KTM, ja tulotaso exän kanssa oli about sama, että sillä ei voi tätä epäreiluutta perustella.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ekonomi ja työskentelen rahoitusalalla. Minun mielestä korkeasti koulutetut naiset on niin nenä pystyssä, että mielummin huvittele ihan vaikka hoitsujen ja ns. suorittavaa työtä tekevien naisten kanssa.
On mulla toki vaatimuslista naisille olemassa.
Olen itse OTK & KTM nainen ja samaa mieltä, monet naiset joiden kanssa opiskelin olivat tosi erikoisia hienostelijoita. Miehet sitten ovat monet epämiehekkäitä. On poikkeuksia molemmissa sukupuolissa, mutta ei se akateemisuus ole mikään automaatti parisuhdekyvykkyydelle tai kiinnostavuudellekaan.
Mitä tarkoitat epämiehekkäällä?
Tarkoitan sitä, että moni akateeminen mies ei ole ollenkaan maskuliininen millä nyt tässä viittaan ominaisuuksiin kuten päättäväisyys, johtajuus, turvallisuus/suojelevuus jne. Tavoitteellisuus suurelta osalta akateemisista löytyy kyllä. Osalta puuttuu tämä miehekkyys, mikä osaltaan synkkaa se kanssa että mies on "kiva" mutta siihen se jää. Nainen ei myöskään usein halua miestä, joka joustaa joka suuntaan eikä olla ns. mies suhteessa. Tässä on makueroja, osa pitää kun mies kulkee puku päällä ja näin moni akateeminen tekeekin, mutta varsinkaan jos suhde yhtään etenee pitäisi olla annettavaa henkisellä tasolla. Moni ystäväni on näitä kuvaillut niin, että miehellä ei ollut omia kavereita, suostui aina kaikkeen jne. Itsellä korostui sellainen perässä vetämisen fiilis, päättämättömyys, avuttomuus käytännönasioissa jne. Makuja on kuitenkin monia mutta itse olen niitä tyyppejä, jonka mielestä mies saisi olla mies ja nainen olla nainen. Makuja on kuitenkin monia.
Itsekin nuorempana pidin tärkeänä, että mieskin oli akateeminen. Jos joskus vielä palaan sinkkumarkkinoille niin akateemisuus ei välttämättä ole kummoinen valtti eikä miehenikään ole akateeminen. Olen nyt reilut 40v.
Näin nelikymppisenä miehenä ja jo pitkän parisuhteen eläneenä, ymmärrän pointtisi, mutta samalla tajuan, etten halua olla kenenkään vaatimusten täyttäjä. Tarkoitan sitä, että työni ja muu elämäni vie aikaa ja energiaa, mutta sitten vapaa-ajalla haluan olla ihan miten itseäni huvittaa. Siksi mukautuminen jonkun naisen johtajaksi ja hänen päätöksiensä tekijäksi ei vain houkuta. Päättäköön itse. Siksi olen jättänytkin deittailun. Liian raskasta.
Ei nämä asiat ole niin mustavalkoisia, mutta voi tätä asiaa varmaan tuostakin näkökulmasta ajatella. Se liika myötäilevyys ja roolien samankaltaisuus tappaa mielestäni kuitenkin suhteen. Itselleni kyse on asenteesta mikä miehestä huokuu tai sitten ei. Saan koko päivän töissä vetää erilaisia projekteja ja kotona paimentaa lapsia niin kotona kaipaan että mies on (ihannetilassa) mies ja että siellä voi olla eri roolissa. Lisäksi ihmisillä on ulkoisesti joku tyyppi mikä miellyttää omaa silmää ja niin itsellänikin.
Tuossa se ongelma taitaakin olla. Sekä mies että nainen nykypäivänä haluaa työn vastapainoksi olla jotain ihan muuta. Entä jos molemmat vetää töissänsä erilaisia projekteja? Kumpaakaan ei enää kiinnosta tehdä niitä mahtavia päätöksiä vielä vapaa-ajallakin, vaan haluavat heittää aivot narikkaan ja antaa jonkun muun päättää välillä.
Varmasti tämä nyky-yhteiskunta aiheuttaa ongelmia parisuhdedynamiikalle mm. siksi, että taloussyistä useimmiten vaaditaan molempien työssäkäyntiä, työt vaativat paljon jne. Mies kuitenkaan harvoin omaksuu sitä feminiinisempääkään roolia eli mies ei ole hoivaava, välittävä, empaattinen jne. ja oma kokemus on, että moni mies haluaisi vain heittäytyä sohvalle työpäivän jälkeen. Kaikille miehille se maskuliinisempi rooli ei tule niin luonnostaan mutta kaikkea voi opetella. Joillekin ei ehkä ollenkaan. Tästä kuitenkin usein näyttää seuraavan, että nainen alkaa ottaa suhteessa miehisempää roolia ja tuhon tie on valmis.
Siis kuka sukupuoleen katsomatta ei haluaisi heittäytyä sohvalle työpäivän jälkeen?
Luuletko oikeasti, että tuo on joku vain miesten ominaisuus? OMG.
En luule, mutta naiset monesti ovat tunnollisempia ja joustavat itsensäkin kustannuksella vaikka haluaisivat myös levätä siellä sohvalla. Tämä on tietysti karkea yleistys kuten tämänkaltaiset keskustelut tuppaavat olemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikö v15 rantautuneet tyydytäkkään sinua nyt tulee idän tuontia valitse itse viher punikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ekonomi ja työskentelen rahoitusalalla. Minun mielestä korkeasti koulutetut naiset on niin nenä pystyssä, että mielummin huvittele ihan vaikka hoitsujen ja ns. suorittavaa työtä tekevien naisten kanssa.
On mulla toki vaatimuslista naisille olemassa.
Olen itse OTK & KTM nainen ja samaa mieltä, monet naiset joiden kanssa opiskelin olivat tosi erikoisia hienostelijoita. Miehet sitten ovat monet epämiehekkäitä. On poikkeuksia molemmissa sukupuolissa, mutta ei se akateemisuus ole mikään automaatti parisuhdekyvykkyydelle tai kiinnostavuudellekaan.
Mitä tarkoitat epämiehekkäällä?
Tarkoitan sitä, että moni akateeminen mies ei ole ollenkaan maskuliininen millä nyt tässä viittaan ominaisuuksiin kuten päättäväisyys, johtajuus, turvallisuus/suojelevuus jne. Tavoitteellisuus suurelta osalta akateemisista löytyy kyllä. Osalta puuttuu tämä miehekkyys, mikä osaltaan synkkaa se kanssa että mies on "kiva" mutta siihen se jää. Nainen ei myöskään usein halua miestä, joka joustaa joka suuntaan eikä olla ns. mies suhteessa. Tässä on makueroja, osa pitää kun mies kulkee puku päällä ja näin moni akateeminen tekeekin, mutta varsinkaan jos suhde yhtään etenee pitäisi olla annettavaa henkisellä tasolla. Moni ystäväni on näitä kuvaillut niin, että miehellä ei ollut omia kavereita, suostui aina kaikkeen jne. Itsellä korostui sellainen perässä vetämisen fiilis, päättämättömyys, avuttomuus käytännönasioissa jne. Makuja on kuitenkin monia mutta itse olen niitä tyyppejä, jonka mielestä mies saisi olla mies ja nainen olla nainen. Makuja on kuitenkin monia.
Itsekin nuorempana pidin tärkeänä, että mieskin oli akateeminen. Jos joskus vielä palaan sinkkumarkkinoille niin akateemisuus ei välttämättä ole kummoinen valtti eikä miehenikään ole akateeminen. Olen nyt reilut 40v.
Näin nelikymppisenä miehenä ja jo pitkän parisuhteen eläneenä, ymmärrän pointtisi, mutta samalla tajuan, etten halua olla kenenkään vaatimusten täyttäjä. Tarkoitan sitä, että työni ja muu elämäni vie aikaa ja energiaa, mutta sitten vapaa-ajalla haluan olla ihan miten itseäni huvittaa. Siksi mukautuminen jonkun naisen johtajaksi ja hänen päätöksiensä tekijäksi ei vain houkuta. Päättäköön itse. Siksi olen jättänytkin deittailun. Liian raskasta.
Ei nämä asiat ole niin mustavalkoisia, mutta voi tätä asiaa varmaan tuostakin näkökulmasta ajatella. Se liika myötäilevyys ja roolien samankaltaisuus tappaa mielestäni kuitenkin suhteen. Itselleni kyse on asenteesta mikä miehestä huokuu tai sitten ei. Saan koko päivän töissä vetää erilaisia projekteja ja kotona paimentaa lapsia niin kotona kaipaan että mies on (ihannetilassa) mies ja että siellä voi olla eri roolissa. Lisäksi ihmisillä on ulkoisesti joku tyyppi mikä miellyttää omaa silmää ja niin itsellänikin.
Tuossa se ongelma taitaakin olla. Sekä mies että nainen nykypäivänä haluaa työn vastapainoksi olla jotain ihan muuta. Entä jos molemmat vetää töissänsä erilaisia projekteja? Kumpaakaan ei enää kiinnosta tehdä niitä mahtavia päätöksiä vielä vapaa-ajallakin, vaan haluavat heittää aivot narikkaan ja antaa jonkun muun päättää välillä.
Varmasti tämä nyky-yhteiskunta aiheuttaa ongelmia parisuhdedynamiikalle mm. siksi, että taloussyistä useimmiten vaaditaan molempien työssäkäyntiä, työt vaativat paljon jne. Mies kuitenkaan harvoin omaksuu sitä feminiinisempääkään roolia eli mies ei ole hoivaava, välittävä, empaattinen jne. ja oma kokemus on, että moni mies haluaisi vain heittäytyä sohvalle työpäivän jälkeen. Kaikille miehille se maskuliinisempi rooli ei tule niin luonnostaan mutta kaikkea voi opetella. Joillekin ei ehkä ollenkaan. Tästä kuitenkin usein näyttää seuraavan, että nainen alkaa ottaa suhteessa miehisempää roolia ja tuhon tie on valmis.
Siis kuka sukupuoleen katsomatta ei haluaisi heittäytyä sohvalle työpäivän jälkeen?
Luuletko oikeasti, että tuo on joku vain miesten ominaisuus? OMG.Jep, naisissa vaan löytyy enemmän niitä vastuuntuntoisia, ketkä pystyy venymään, vaikka tekisikin mieli vaan sluibata. Eli molempien työpäivän päätteeksi nainen hakee lapset, laittaa ruokaa, siivoaa keittiön pikkulasten jäljiltä, hengaa lasten kanssa, laittaa lapset nukkumaan ja pyykkikoneen pyörimään. Mies käy kotona syömässä ja heittäytyy sohvalle tai lähtee harrastukseen. Kun nainen sanoo, että hänkin haluaisi harrastaa, mies alkaa syyllistää, että eikö nainen haluakaan olla perheensä kanssa. Tai näin se meillä meni. Erosin. (Olen nainen, KTM, ja tulotaso exän kanssa oli about sama, että sillä ei voi tätä epäreiluutta perustella.)
Tämä on erittäin tuttu tarina omassakin tuttavapiirissä, jossa valtaosa niin miehistä kuin naisista on akateemisia. Itsellä ihan sama kokemus edellisessä parisuhteessa, jossa ei ollut vielä edes lapsia.
Monesti miehet eivät panosta suhteeseen, vaan kaikki energia näyttää kuluvan työpaikalla. Kyllä sitä naistakin väsyttää, eikä jaksaisi aina tukea miestä jne. mutta sitä ponnistelee arvokkaina pitämiensä asioiden eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hirveää haukkumista aloittajalle. Teillä miehillähän ei ole mitään vaatimuksia naiselle esimerkiksi ulkonäön suhteen, mikä on kyllä pinnallisempi vaatimus kuin toive suunnilleen samasta koulutustasosta (kun aloittajaa pinnalliseksi haukutte)?
Vaikka koulutus ei ole mikään tae ihmisen fiksuudesta ja parisuhde voi olla erittäin onnistunut hyvin eritasoiset koulutukset hankkineiden ihmisten välillä, niin on silti ihan ymmärrettävää, että korkeasti koulutettu ihminen toivoo kumppania toisten korkeakoulutettujen joukosta. Tällä palstalla kuitenkin naisten kriteerit miehelle, olivat ne millaisia tahansa, ovat mieskirjoittajien mielestä aina vääriä ja vihaan oikeuttavia.
Terveisin täysin kouluttamaton nainen
Hassuintahan tässä on se, että ap:n sinkkuus johtuu loppujen lopuksi ulkonäkö- eikä koulutusvaatimuksista. Akateemisia sinkkumiehiä on Helsingissä oikeasti todella paljon, joten ei voi tästä jäädä mitenkään kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää, mitä varten miehen koulutustaso halutaan yleisemminkin yhteiskunnassa nostaa jalustalle parinvalinnassa.
M27, KTM
Koulutettu mies halutaan kahdesta syystä:
-älykkäämpää seuraa
-tulotaso mahdollistaa kivan elämäntyylinEli silti halutaan pääsy miehen resursseihin vaikka omasta takaa koulutuksen ja työn puolesta tähän tod. näk. varaa?
Kertoo naisesta aika paljon.Vaikka mies olisi asianajaja tai lääkäri niin en pysty harrastamaan seksiä sen kanssa, jos se ei ole mielestäni komea eikä ole kemiaa.
Ja myöhemmin nainen ei välttämättä pysty omaisuuden takia eroamaan.
Mielummin asun vaikka putkimiehen kanssa vuokra-asunnossa, jos se on komea ja kemiiaa löytyy.
Osa naisista ei pysty eroamaan tällä hetkellä miehestä taloudellisten syiden takia. Niin surullista.
Putkimies sitä paitsi usein tienaa enemmän kuin se akateeminen. Kaverin eno teki ikkunahommia aikoinaan ja kerran sitten kuulin, miten tämän enon vaimo oli ollut ystäviensä kanssa kokoontumassa ja naiset oli alkaneet kilpaa kehumaan miestensä palkkoja. Olivat menneet hiljaisiksi, kun "duunari" tienasi enemmän kuin akateemiset.
En usko hetkeäkään. En pysty kuvittelemaan tilannetta, jossa koulutetut naiset keskustelisivat miestensä palkoista.
t. Nainen, joka ei edes tiedä puolisonsa tuloja
Kyse olikin KOULUTETTUJEN MIESTEN palkoista. Ei niiden naisten. Ja jos et usko, niin älä usko. Aivan saletisti totta.
Se riippuu niin paljon siitä, miten paljon saa keikkoja. Jos alkaa ahneeksi ja nostaa hintoja, niin pikkuhiljaa se putkari ei tienaakaan enää niin hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon kokeillut - Tinder on naiselle aika apea, koulutettuja miehiä on vähän, varsinkin kun ikää tulee lisää. Joskus oon miettinyt, miltä Tinder näyttää stadilaiselle miehelle (luultavasti karkkikaupalta, joka on täynnä naisia)
ap
Eikös tinderissä ole selvä enemmistö miehiä, joten tuskin ihan näinkään...
Tuo olis pitänyt lukea "naisille kelpaavia miehiä".
Jos APllä on hyvä työpaikka, niin kyllä DI-KTM -nainen miehen löytää. Moni suomalainen mies kun etsii hyvätuloista naista. Huomattavan varakkaat miehet ovat vähän eri. He nyt voivat haluta vaimokseen vaikka jonkun mallin tmv.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos APllä on hyvä työpaikka, niin kyllä DI-KTM -nainen miehen löytää. Moni suomalainen mies kun etsii hyvätuloista naista. Huomattavan varakkaat miehet ovat vähän eri. He nyt voivat haluta vaimokseen vaikka jonkun mallin tmv.
En usko, että kovin moni mies etsii hyvätuloista naista. Useimmille riittää, että on säännölliset tulot. Kaikki muut seikat on sitten tärkeämpiä. Tietenkin jos kaiken muun lisäksi tulotkin on vielä hyvät, niin on se plussaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos APllä on hyvä työpaikka, niin kyllä DI-KTM -nainen miehen löytää. Moni suomalainen mies kun etsii hyvätuloista naista. Huomattavan varakkaat miehet ovat vähän eri. He nyt voivat haluta vaimokseen vaikka jonkun mallin tmv.
En usko, että kovin moni mies etsii hyvätuloista naista. Useimmille riittää, että on säännölliset tulot. Kaikki muut seikat on sitten tärkeämpiä. Tietenkin jos kaiken muun lisäksi tulotkin on vielä hyvät, niin on se plussaa.
Mies hakee naista, joka antaa pillua. Mutta kuitenkin sellaista naista, joka antaisi vain hänelle pillua. Sellaisia on todella harvassa. Sen takia niitä eroja sitten tuleekin. Joko nainen lakkaa antamasta riittävän usein tai sitten jakaa itseään muillekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos APllä on hyvä työpaikka, niin kyllä DI-KTM -nainen miehen löytää. Moni suomalainen mies kun etsii hyvätuloista naista. Huomattavan varakkaat miehet ovat vähän eri. He nyt voivat haluta vaimokseen vaikka jonkun mallin tmv.
En usko, että kovin moni mies etsii hyvätuloista naista. Useimmille riittää, että on säännölliset tulot. Kaikki muut seikat on sitten tärkeämpiä. Tietenkin jos kaiken muun lisäksi tulotkin on vielä hyvät, niin on se plussaa.
Mies hakee naista, joka antaa pillua. Mutta kuitenkin sellaista naista, joka antaisi vain hänelle pillua. Sellaisia on todella harvassa. Sen takia niitä eroja sitten tuleekin. Joko nainen lakkaa antamasta riittävän usein tai sitten jakaa itseään muillekin.
No jos et itse jakele muille niin sitten saat toki odottaa samaa puolisoltasi.
Naislapsi. Kun kasvat ymmärrät että se koulutus oli uran alku eikä takaa älykkyyttä elämässö.
Ostin kämpän joltain yliopisto hörhöltä joka asui tässä vaimonsa ja poikansa kanssa. Ostin sen itselleni toimistoksi koska kaksiossa oli "ahdasta" korona aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Akateemiset" naiset tuntuvat monesti ajattelevan, että tuo tekee heistä jotenkin arvokkaampia tai parempia ihmisiä kuin muut ja heitä pitäisi katsoa jotenkin ylöspäin. Ei kiitos. "Akateemisena" miehenä haluan jalat maassa olevan naisen. Ihmisarvo on kaikilla sama riippumatta koulutuksesta, ulkonäöstä tai muista ominaisuuksista. Ylpeys ja koppavuus, joilla monet akateemksen naiset on kyllästetty, on ehdoton ei.
Naisilla on vahvana luokka-ajattelu.
Halutaan ns. akateemiseen kuplaan jossa kaverit ovat akateemisia, asunto ja koirakin ovat akateemisia. Se nähdään korkeampana sosiaaliluokkana, ja tutkinnon suorittaminen varmistaa parempaan kastiin kuulumisen loppuelämäksi. Kun suoritat opintosi hyvin, sinut palkitaan.
Jos mies ei olisi akateeminen, se olisi sen hyväksyminen ettei ollakaan noustu korkeampaan yhteiskuntaluokkaan. Ja se ei käy.
Naisilla ei ole mitään vahvaa luokka-ajattelua. Akateemisilla naisilla on. Se on monille lähes ainoa asia millä voivat yrittää päteä. Sinänsä ikävää että ylipäätään on tuo tarve päteä. Kertoohan se tietysti aina jostain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos APllä on hyvä työpaikka, niin kyllä DI-KTM -nainen miehen löytää. Moni suomalainen mies kun etsii hyvätuloista naista. Huomattavan varakkaat miehet ovat vähän eri. He nyt voivat haluta vaimokseen vaikka jonkun mallin tmv.
En usko, että kovin moni mies etsii hyvätuloista naista. Useimmille riittää, että on säännölliset tulot. Kaikki muut seikat on sitten tärkeämpiä. Tietenkin jos kaiken muun lisäksi tulotkin on vielä hyvät, niin on se plussaa.
Mies hakee naista, joka antaa pillua. Mutta kuitenkin sellaista naista, joka antaisi vain hänelle pillua. Sellaisia on todella harvassa. Sen takia niitä eroja sitten tuleekin. Joko nainen lakkaa antamasta riittävän usein tai sitten jakaa itseään muillekin.
No jos et itse jakele muille niin sitten saat toki odottaa samaa puolisoltasi.
Et sitten edes lukenut mihin vastasit? Mies hakee naista. Se on yksikkö, ei monikko. Mutta ilmeisesti se naisten harrastama jakaminen johtuu just tuosta, että ei ihan eroteta, mikä on esim yhden ja kymmenen välinen ero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos APllä on hyvä työpaikka, niin kyllä DI-KTM -nainen miehen löytää. Moni suomalainen mies kun etsii hyvätuloista naista. Huomattavan varakkaat miehet ovat vähän eri. He nyt voivat haluta vaimokseen vaikka jonkun mallin tmv.
En usko, että kovin moni mies etsii hyvätuloista naista. Useimmille riittää, että on säännölliset tulot. Kaikki muut seikat on sitten tärkeämpiä. Tietenkin jos kaiken muun lisäksi tulotkin on vielä hyvät, niin on se plussaa.
Mies hakee naista, joka antaa pillua. Mutta kuitenkin sellaista naista, joka antaisi vain hänelle pillua. Sellaisia on todella harvassa. Sen takia niitä eroja sitten tuleekin. Joko nainen lakkaa antamasta riittävän usein tai sitten jakaa itseään muillekin.
No jos et itse jakele muille niin sitten saat toki odottaa samaa puolisoltasi.
Et sitten edes lukenut mihin vastasit? Mies hakee naista. Se on yksikkö, ei monikko. Mutta ilmeisesti se naisten harrastama jakaminen johtuu just tuosta, että ei ihan eroteta, mikä on esim yhden ja kymmenen välinen ero.
Jaksaisin uskoa, että kuitenkin miehet pettää enemmän ja herkemmin. Tiedänpä muutamankin korkeakoulutetun miehen, ketkä pettäneet vauvavuotena, jolloin nainen ei varmasti ole pettänyt. Että onko se nyt ihme, että nainen huomauttaa tuosta itsensä jakamisesta, kun kaikki varmaan tuntee näitä tapauksia.
Tyypillistä sinkkumiesretoriikkaa muuten hyökätä heti selittämään, kuinka nainen ei erota yhtä kymmenestä. Kertoo valitettavasti aika paljon enemmän kirjoittajan katkeruudesta ja suhtautumisesta kanssaihmisiin, kuin yhtään mistään muusta.
Kannattaa kokeilla kans työpaikkaa (tiedostaen riskit ihastua työpaikalla). Ihastumani mies oli viimeisiä kuukausia töissä ennen kuin vaihtoi toiseen firmaan, ja kerroin hänen lähtiessä, että näkisin mielelläni joskus. Nyt ollaan nähty useamman kertaa lounastreffeillä.
Ihan ensiksikin mitään ikärasismia ei ole olemassakaan, ikäsyrjintää kylläkin. Rasismi on etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää joten ikärasismin käsite on järjetön etkä ainakaan älykästä kuvaa anna itsestäsi moista sanaa käyttämällä.
Mutta se, että haluaa oman ikäisensä kumppanin ei ole ikäsyrjintää. Ylipäänsä se, että ei halua parisuhteeseen jonkun kanssa ei ole syrjintää, koska kenelläkään ei ole velvollisuutta olla suhteessa yhtään kenenkään kanssa.
Entä seurustelisitko sinä itseäsi kaksikymmentä tai kolmekymmentä vuotta vanhemman naisen kanssa? Ai et? Mutta tuohan on "ikärasismia"!