Lue keskustelun säännöt.
Muita 50-v naisia, jotka ovat luopuneet miehistä kokonaan?
Kommentit (81)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun käyt selaamassa fb-deitin miestarjonnan ikähaarukalla n 50-60v niin muuta vaihtoehtoa ei ole kuin olla yksin tai kääntyä lepakoksi.
En ikinä halua luopua ihanasta miehestäni, jonka sain elämääni 50+- vuotiaana.
Mulle elämä olisi paljon tyhjempää, tylympää, turvattomampaa ja rakkaudetonta ilman kumppania. On joku, jonka kanssa jakaa elämänsä. Ihanaa helliä toisiaan. Välillä sitten tietty myös kiva olla itsekseen tai ystävien kanssa!
Eron jälkeen yritin deittailla vuoden verran, mutta en onnistunut kyllä kiinnostumaan kenestäkään tarpeeksi. Nyt olen ollut täysin itsekseni pari vuotta. Vietän aikaa lasten ja ystävien kanssa, hoidan iäkkäiden vanhempien asioita, luen, ulkoilen, teen mitä milloinkin huvittaa kun aikaa on. Pidän kotini just siinä kunnossa kuin haluan ja viitsin ja syön vaikka pelkkiä voileipiä ne viikot kun lapset ovat isällään. Ihana helppoa ja rauhallista elämää. Tuskin tähän kukaan enää mahtuisi, jos nyt edes haluaisikaan tulla. Ja ikää just 50.
Vierailija kirjoitti:
Kun käyt selaamassa fb-deitin miestarjonnan ikähaarukalla n 50-60v niin muuta vaihtoehtoa ei ole kuin olla yksin tai kääntyä lepakoksi.
Tuo on kyllä totta. En ihmettele että miehet tykkää nuorista naisista. Ei nuo iäkkäämmät miehetkään kyllä juuri pöksyjä saa kostumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kyllä sinäkin vielä sopivan miehen löydät."
Näinhän te nuorisolle turisette niin parisuhteista kuin lapsistakin. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Vierailija kirjoitti:
Luovuin alle nelikymppisenä, kun mies jätti lähes lapsivuoteelle. Selvisin ja huomasin pärjääväni varsin hyvin. En enää oikeastaan edes kaipaa parisuhdetta.
No hemmetti, on sulla ollut idiootti miehenä. Onneksi lähti, en voi muuta sanoa. Mutta on myös toisenlaisia miehiä. Toivon sulle, että tapaat vielä jonkun kivan, joka arvostaa sua. Kaikkea hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun käyt selaamassa fb-deitin miestarjonnan ikähaarukalla n 50-60v niin muuta vaihtoehtoa ei ole kuin olla yksin tai kääntyä lepakoksi.
Tinderissä totuus valkenee jo 45+ 🙈
Vierailija kirjoitti:
20-30 vuotta nuoi mies on aivan sopiva 50-60-vuotiaalle. Nuorempi mies kunnioittaa tällaista naista. Löytänyt ehkä elämänkumppaninsa. On jaksavampi kuin naisen omaikäinen mies. Tällainen vaihtoehto kannattaa ehdottomasti kokeilla. Monella naisella ja nuoremmalla miehellä on hyviä kokemuksia.
Musta nuoret kuuluu nuorille. Mua ällöttää vanhat naiset ja miehet, jotka kuolaavat nuoria ja ryöstävät näiden nuoruuden omien itsekkäiden himojensa takia. Nuorten kuuluu seurustella keskenään ja perustaa perheitä. Tantat ja huru-ukot 50 + pitäköön huolen toisistaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen alle kolmekymppinen ja luopunut jo miehistä. Voin henkisesti ja taloudellusesti paremmin ilman parisuhdetta. Nukun hyvin, aikaa jää töiden ja opiskelujen jälkeen palautumiseen ja harrastuksiin.
Seksi ja halailu on ainoa asia mitä kaipaan joskus harvoin. Yhden illan juttuihin en ala. Läheisyys ei tunnu miltään jos toista ei tunne, ihaile, arvosta, kunnioita tai rakasta.
Kaikella on hintansa, sinkkuuden edut kuitenkin päihittävät parisuhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen luopunut miehistä ja parisuhteesta. Elämässäni kaksi pitkää parisuhdetta, olen elänyt nyt yksin 10 vuotta. Parhaimmat vuoteni elämässäni. Teen mitä haluan ja milloin haluan. Kun lapseni vielä tuosta täysi-ikäistyy olen täysin vapaa. Parisuhteeseen en enää lähde. Voin tapailla, mutta kotia en ala enää kenenkään kanssa leikkimään, en halua myöskään sitoutua enää. Pärjään omillani se riittää minulle.
Samaa odottelen että tuo nuorin tuosta lähtee omilleen. Sitten on vihdoin vapaa.
Aamen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun käyt selaamassa fb-deitin miestarjonnan ikähaarukalla n 50-60v niin muuta vaihtoehtoa ei ole kuin olla yksin tai kääntyä lepakoksi.
Ai tuollainenkin on, mutta ilmeisesti ei kannata
Mä luovuin jo kolmikymppisenä vaikka en sitä silloin ymmärtänytkään. Enkä siis luopunut mitenkään vapaasta tahdostani vaan siksi etten enää halunnut yhtä ainutta sellaista miestä jollaiset oli ainoat joita minulle oli tarjolla. Toivoin toki että tapaisin itselleni aidosti sopivan ja ns täydellisen miehen eli aidosti hyväsydämisen, rauhallisen ja tervehenkisen joka haluaa itselleen elämänkumppanin jonka kanssa kasvaa yhteen.
Itse olen yksiavioinen ja perhekeskeinen ihminen joten edes pelkissä haaveissaan mulkkunsa perässä ravaava naissankari sekä k u II ikaruselleista möyhöttävä, omasta mielestään kiltti mies ei enää kiinnostanut pätkän vertaa. Näitä sovinistipossuja tuli nähtyä ihan omiksi tarpeiksi joille naisystävä oli lähinnä omaa elämää ankeuttava vihollinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 31v nainen ja unelmani olisi elää 32v mieheni kanssa vanhuuteen saakka
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luovuin alle nelikymppisenä, kun mies jätti lähes lapsivuoteelle. Selvisin ja huomasin pärjääväni varsin hyvin. En enää oikeastaan edes kaipaa parisuhdetta.
No hemmetti, on sulla ollut idiootti miehenä. Onneksi lähti, en voi muuta sanoa. Mutta on myös toisenlaisia miehiä. Toivon sulle, että tapaat vielä jonkun kivan, joka arvostaa sua. Kaikkea hyvää.
Mäkin toivon vielä kivaa ja kilttiä miestä, joka olisi luotettava ja arvostaisi mua tällaisena kuin olen. Eli en ole ihan täysin luovuttanut kait.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Ai noin vanhaksi pitäisi elää että luopuu? Sen voi tehdä nelikymppisenäkin.
Ei tarvitse odottaa nelikymppiseksi. Fiksut päätökset kannattaa tehdä ajoissa.
Olen 55v mies ja oltu vaimonkanssa jo non 40 vuotta. Ei ole riitoja, yhteisiä harrastuksia löytyy ja on lämpöä, läheisyyttä, romantiikka ja rakkautta ollut aina.
Olen onnelinen mies ja ihmettelen katkeruuden ja mies vihan määrää.
Onko vika ollut miehissä ainoastaan?
Pojat tykkää perustaa kerhoja, joissa ne ei kuitenkaan tapaa muita ihmisiä. Kummaa porukkaa.