Yhteenmuuton ahdistus, kun mies _vaatii_ yhteistä isoa peittoa parisänkyyn

Vierailija kirjoitti:

Täällä kun ehdotellaan omia sänkyjä ja omia makuuhuoneita, niin miksi sitten ylipäätään olla suhteessa? Tuohan on enemmän kämppiselämää. Vai onko se nykyään se juttu, että kumppani on vain kämppis ja läheisyys haetaan muualta?

Kämppiselämää, jos ei nuku vierekkain 8 tuntia? No miten ne muut tunnit päivän aikana? Onko sekin kämppiselämää, jos viettää illat yhdessä vaikka ihan vierekkäin sohvalla istuen? 

Jätä se sika!

Onko pakko pakko pakko jos ei taho kuule. Mie ei taho

Vanhemmillakin on :Dd

Minusta tuollainen parisuhdepeitto olisi ihan mukava, pääsisi hyvin hipelöimään miehen munaa sen saman peiton alla.

Jos on noin paha sitoutumiskammo, että yhteisessä asunnossa ei voi edes nukkua yhdessä, niin suosittelisin esimerkiksi terapiaa. Kumpuaa varmaan jostain lapsuuden traumoista, kun ahdistutaan läheisyydestä. Voi olla myös autisminkirjoa.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmillakin on :Dd

Minusta tuollainen parisuhdepeitto olisi ihan mukava, pääsisi hyvin hipelöimään miehen munaa sen saman peiton alla.

Ei nää av-mammat tommosia ymmärrä, kun ahdistutaan jos joku on lähelläkään. Seksiäkin voi harrastaa ehkä juhannuksena humalassa ja loppuvuosi kykitään omissa huoneissa oman peiton alla. Sitten ihmetellään kun se ukko lähtikin toisen naisen matkaan, vaikka niin hyvä suhde oli.

Yhteinen peitto tarvitsee varastaa vain pari kertaa, jonka jälkeen mies ihan oma-aloitteisesti haluaa erilliset peitot.

Omalla kohdalla ainakin neljän parisängyssä nukkumani sinkkuvuoden jälkeen on hyvä jos jätän miehelle 200 cm peitosta edes yhden nurkan. Uusi poikaystävä taisi yökyläillä luonani sen alle viisi kertaa ennen kuin alkoi varovasti ehdottamaan jos saisi tuoda luokseni oman peiton. Ja peittojen määrä on ehkä triviaalein seikka yhteenmuutossa. Ihan sama montako niitä on, kunhan kumppani ei kiristä asialla kuten ap:n avomieskandidaatti.

Luulen, että ne jotka henkeen ja vereen moittivat yhteispeittoa eivät ole koskaan sellaisella nukkuneet. Tai jos ovat, ovat satunnaisesti jakaneet yhden hengen 150cm peiton kahdelle hengelle, ja nykineet sitä yöllä.

Itse olen huono nukkuja, mutta aiemmin käytimme 240cm leveää peittoa ja nukuin tosihyvin. Se oli myös romanttista. Esteettisesti kaunis sänky silloinkin, kun sänkyä ei ehtinyt petaamaan.

Vaihdoimme omiin pikkupeittoihin, koska koin jättipussilakanan pesun vaikeaksi, ja myös pussilakanan vaihtaminen isoon peittoon oli työlästä.

Mun ex vaati samaa ja paljastui muutenkin kontrolloivaksi ja alistavaksi tapaukseksi. Suosittelisin harkitsemaan yhteenmuuttoa hieman pidempään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä kun ehdotellaan omia sänkyjä ja omia makuuhuoneita, niin miksi sitten ylipäätään olla suhteessa? Tuohan on enemmän kämppiselämää. Vai onko se nykyään se juttu, että kumppani on vain kämppis ja läheisyys haetaan muualta?

Siis mitä ihmettä? Mulle ainakin suhde on paljon enemmän kuin vieressä nukkuminen. Läheisyyttä on tosi paljon vaikka ei nukuta edes samassa sängyssä. 

Omat huoneet niin siinä kyseenalaistaisin tarpeen koko yhteiselle asumiselle. Pikainen nusaisu silloin tällöin ja loppuaika omissa oloissa, niin sehän on enemmän fwb kuin oikea suhde.

Eihän siinä omissa oloissa tarvitse tehdä muuta kuin nukkua erikseen. Ihan toimivaa, jos toinen herää varhain ja toinen myöhään, toinen menee aikaisin nukkumaan ja toinen myöhään.

Yhteinen peitto pitää voida kiinnittää omalta puoleltaan sänkyyn niin ettei toinen voi ryövätä sitä.

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että ne jotka henkeen ja vereen moittivat yhteispeittoa eivät ole koskaan sellaisella nukkuneet. Tai jos ovat, ovat satunnaisesti jakaneet yhden hengen 150cm peiton kahdelle hengelle, ja nykineet sitä yöllä.

Itse olen huono nukkuja, mutta aiemmin käytimme 240cm leveää peittoa ja nukuin tosihyvin. Se oli myös romanttista. Esteettisesti kaunis sänky silloinkin, kun sänkyä ei ehtinyt petaamaan.

Vaihdoimme omiin pikkupeittoihin, koska koin jättipussilakanan pesun vaikeaksi, ja myös pussilakanan vaihtaminen isoon peittoon oli työlästä.

Tässä keskustelussa juuri useampikin vastasi kyllä kysymykseen onko edes kokeiltu yhteistä peittoa.

Vierailija kirjoitti:

Yhteinen peitto pitää voida kiinnittää omalta puoleltaan sänkyyn niin ettei toinen voi ryövätä sitä.

Tai sitten vain hankkii omat peitot kummallekin. Mielestäni helpompaa.

Miten se yhteispeitto toimii, jos toisella täytyisi olla mahdollisimman kevyt peitto - toisinaan jopa pelkkä pussilakana? Odotetaanko sen kuumasta kärsivän uhrautuvan ja nukkuvan ihan helkkarin huonosti loppuelämänsä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä kun ehdotellaan omia sänkyjä ja omia makuuhuoneita, niin miksi sitten ylipäätään olla suhteessa? Tuohan on enemmän kämppiselämää. Vai onko se nykyään se juttu, että kumppani on vain kämppis ja läheisyys haetaan muualta?

Siis mitä ihmettä? Mulle ainakin suhde on paljon enemmän kuin vieressä nukkuminen. Läheisyyttä on tosi paljon vaikka ei nukuta edes samassa sängyssä. 

Mulle nimenomaan parisuhteen läheisyyden ja onnistumisen kannalta tärkeintä on hyvä yöuni ja kunnollinen nukkumisympäristö. Muutoin olen kuin ahteriin ammuttu karhu, joka leppyy vasta, kun saa nukkua kunnolla. Siinä ei pahemmin pedin ulkopuolella halita, jos väsyraivostuttaa niin, että haluaa purra toiselta pään pois.

Sano että aijot sitten omia peiton jos ei oo omia peittoja lol.

Vierailija kirjoitti:

AP tässä. Onpas kiva huomata, että tämä yhteinen peitto ei ole enää "pakollinen". Ilmeisesti tuo on vanhemman ikäluokan keskuudessa yleisempi ilmiö. Tästä tulee kyllä kynnyskysymys. Laitan tänään kovan kovaa vasten, kun äijä tulee illalla käymään. Jos ei kelpaa, niin sitten en kyllä suostu muuttamaan yhteen.

Ei se ole minkään ikäluokan keskuudessa yleinen ilmiö, suurimmalla osalla on ihan erillispeitot kaikissa ikäluokissa.

Vierailija kirjoitti:

Miten se yhteispeitto toimii, jos toisella täytyisi olla mahdollisimman kevyt peitto - toisinaan jopa pelkkä pussilakana? Odotetaanko sen kuumasta kärsivän uhrautuvan ja nukkuvan ihan helkkarin huonosti loppuelämänsä?

Tai kylmästä kärsivän palelevan? Juu ei, meillä on erilliset peitot ihan just siksi, että minä tartten ekstrapaksun peiton että voidaan pitää huoneen lämpötila viileähkönä.

Ostin vahingossa kaksi parivuoteen peittoa. Mutta suuret peitot ovat käteviä pitkälle miehelle. Eivät varpaat palele, eli ihan hyvät ostokset tein.

Älä välitä, tuplatäkki on todella iso ja jos kaverisi ei ole peittorohmu niin se riittää kyllä molemmille. Meillä oli vuosia tuplatäkki, kunnes halusin oman täkin koska mies halusi aina jalat polviin asti pois peiton alta ja minulle ei saanut mistään tulla "kylmää ilmaa". Välillä mies oli kietonut koko täkin itselleen ja heräsin hapuilemaan kadonnutta peittoa 😁 ostettiin kahdet täkit, kesä-ja talvitäkit. Eihän nyt täkistä pidä riitaa tulla, pidäs pojalle täkkisulkeiset jos ei tajua mitään 😁