Lue keskustelun säännöt.
Miksi kaverini käyttäytyy näin?
21.09.2022 |
- aloitetaan sillä että jos pitäisi kuvailla ystävääni jotenkin sanoisin että on todella sosiaalinen, puhelias, melkeimpä jopa yliaktiivinen ja aina energinen ja ikihymyilijä.
- kaveri unohtaa KAIKEN. Unohti jopa toisen kaverin olemassaolon...
- kaikki tavarat hukkuu, jopa tärkeät paperit.
- on sellainen opettajan silmätikku kokoajan, meille tehtiin luokkaan istumajärjestys kun kuulemma meidän kaveriporukka häiritsi muita. ( olemme ammattikoulussa ensimmäistä vuotta)
- tekee paljon huolimattomuusvirhetä kuten vaikka unohtaa laittaa nimen kokeeseen, vahingossa jättää takin naulakkoon tai unohtaa puhelimen jonnekkin.
- kokoajan toistaa anteeksi kun tekee jotai tai vaikka vahingossa koskee toiseen tai tekee jotain mistä joku ei tykkää.
- ei kuuntele, ei tunneilla eikä kaveriporukan puheita.
- aina kujalla, olemme nimittäneet hänet vuoden blondiksi.
- ei erota oikeaa ja vasenta, ilmansuuntia, eikä osaa esimerkiksi kuukausia tai aakkosia luetella ilman että tulee virheitä tai siinä kestä tolkuttomasti aikaa.
- ei osaa kelloa
- valittaa kokoajan tylsyyttä ja keksii jotain ihan muuta tekemistä esimerkiksi tunneilla kun pitäisi tehdä jotain muuta.
- kerran kaverini lipsautti sille että vitsi sä oot tyhmä ja siitä lähtien ruvennut hokemaan kuinka tyhmä on ja voisi vähän tsempata. Luulen että otti itseensä.
- huomaan ettei tee tahallaan vaan oikeasti tahattomasti ja välillä jopa tiedostamatta.
Mistö voisi olla kyse?
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa hoitamattomalta adhd:lta ja hahmotushäiriöltä. Älkää haukkuko häntä vuoden blondiksi tai tyhmäksi. Meitä ihmisiä on monenlaisia ja luokkakaverisi tarvitsisi todnäk apua, ehkä lääkityksen, paljon ymmärrystä ja tukea sekä yksilöllisen opetussuunnitelman.
Pitäisikö muun kaveriporukan kanssa puhua ettei enää tollai vitsailla. Tuntuu että ottaa itseensä sen vaikka naureskeleekin mukana. Vai pitäisikö puhua hänelle asiasta vaikka vältteleekin ja tajallaan vaihtaa puheenaihetta jos joskus olen vahingossa erehtynyt epäilemään asiaa. Jos ei halua, että selvitetään asiaa enemmän?
Ehdottomasti pitäis kaveriporukan kans sopia että ei enää tuolla lailla vitsailla. Mut ehdottomasti ottaisin puheeksi mahdollisen ADHD:n ja sen että asia pitäis selvitellä jotta saisi kaiken mahdollisen kapasiteettinsa käyttöön.
Mun tyttärellä todettiin ADHD lukion ekalla. Oli peruskoulun pärjännyt varsin hyvin mutta lukiossa kun opinnot vaikeutuivat, oireisto alkoi haitata opiskelua. Tytär sai lääkityksen, jonka jälkeen opiskelu on ollut ihan erilaista, huomattavasti sujuvampaa.
Entä jos kieltäytyy puhumasta asiasta ja haluaa asian jätettävän siihen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa hoitamattomalta adhd:lta ja hahmotushäiriöltä. Älkää haukkuko häntä vuoden blondiksi tai tyhmäksi. Meitä ihmisiä on monenlaisia ja luokkakaverisi tarvitsisi todnäk apua, ehkä lääkityksen, paljon ymmärrystä ja tukea sekä yksilöllisen opetussuunnitelman.
Pitäisikö muun kaveriporukan kanssa puhua ettei enää tollai vitsailla. Tuntuu että ottaa itseensä sen vaikka naureskeleekin mukana. Vai pitäisikö puhua hänelle asiasta vaikka vältteleekin ja tajallaan vaihtaa puheenaihetta jos joskus olen vahingossa erehtynyt epäilemään asiaa. Jos ei halua, että selvitetään asiaa enemmän?
Ehdottomasti pitäis kaveriporukan kans sopia että ei enää tuolla lailla vitsailla. Mut ehdottomasti ottaisin puheeksi mahdollisen ADHD:n ja sen että asia pitäis selvitellä jotta saisi kaiken mahdollisen kapasiteettinsa käyttöön.
Mun tyttärellä todettiin ADHD lukion ekalla. Oli peruskoulun pärjännyt varsin hyvin mutta lukiossa kun opinnot vaikeutuivat, oireisto alkoi haitata opiskelua. Tytär sai lääkityksen, jonka jälkeen opiskelu on ollut ihan erilaista, huomattavasti sujuvampaa.
Entä jos kieltäytyy puhumasta asiasta ja haluaa asian jätettävän siihen?
No sitten jätät, etkä jankuta asiasta enempää. Hyväksyt hänet sellaisena kuin hän on ja tiedostat, että olet ystävä, etkä mikään pelastava enkeli. Sun ei tarvi parantaa toista, jos se ei halua parantua. Ehkä siitä jää siemen itämään ja se kiinnostuu myöhemmin selvittämään asiaa. Tärkeä elämänoppi.
Ihan selkeä adhd. Sanot sille, että hakeutuu tutkimuksiin elämä helpottuis paljon.
Ehdottomasti pitäis kaveriporukan kans sopia että ei enää tuolla lailla vitsailla. Mut ehdottomasti ottaisin puheeksi mahdollisen ADHD:n ja sen että asia pitäis selvitellä jotta saisi kaiken mahdollisen kapasiteettinsa käyttöön.
Mun tyttärellä todettiin ADHD lukion ekalla. Oli peruskoulun pärjännyt varsin hyvin mutta lukiossa kun opinnot vaikeutuivat, oireisto alkoi haitata opiskelua. Tytär sai lääkityksen, jonka jälkeen opiskelu on ollut ihan erilaista, huomattavasti sujuvampaa.