Lue keskustelun säännöt.
1980syntyneet
hiukan surullinen muistelija
20.09.2022 |
Muistatteko käyttöauto wartburgin, isossa telkussa tarzanit jotka nykyään no no.. joitain musta valkoleffoja HAMMER HORROR, lauantaiset saunavuorot, kasaririsoton ja pakkastalvet. Black pete karkki merirosvo.Saksalaiset dekkarir, dallas tai dynastia ellei jopa falcon crest. paluu eedeniin jne.. Noidan käsikirja. Koulussa lapset pakotettiin tekemään asioita. Lähiön lapsi pk-seudulta kyselee.
Kommentit (7)
Kuullostaa hyvinkin tutulta. En osaa oikein näihin nykyajannuorien juttuihin samastua millään lailla. No miksi pitäisikään? Mutta yrittää ymmärtää? Nuoruus saattoi olla 9särillä vähän kolkkoakin mutta mutta se jotenkin koettiin tunteella. Hyvässä ja pahassa. Jäihän siitä traumojakin mutta toisaalta niitä hyviäkin muistoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuuntelin radiota paljon siihen aikaan. radio nova oli uusi ja hö siihen se jäikin. No ensimmäiset cd-levyt ahh hienoo. Stadissa uskalsi kävellä öisin.
Mulla oli kannettava cd soitin jolla pysty kuunteleen musaa, ULKONA, mieti.
Se tarvi pitää vakaana tai se pätki ja kaiversi uran cd levyn pintaan ja ne oli haettu virosta asti semmoselta tosi shadyltä neuvostokirpparilta piraattina, eli niistä tarvi huolehtia, uutta ei saanut.
Meillä oli useampi henkinen perhe. Ei voinut kasaria käyttää, oli kattilat käytössä.
Paljon oli vielä Ladoja liikenteessä. Kaikenkaikkiaan ysärillä lainattiin VHS elokuvia vuokraamosta, ja niitä myös kopioitiin kahden videonauhurin voimin. CD levyt oli kova juttu. Myös jotain commadore 64 pelejä kopioitiin, joskin itsellä oli Amiga 500.
Ysärillä kyllä vaistosi 11 vuotiaana sen laman, silloin joitain perheen yrittäjätuttavia meni vararikkoon. Kaikenkaikkiaan toimeentulo oli tiukassa ainakin laman aikaan.
Omassa perheessä oli kohtuullisesti asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli useampi henkinen perhe. Ei voinut kasaria käyttää, oli kattilat käytössä.
Ei ollu mikroo?
Olen muutaman vuoden nuorempi. En muista warrea, mutta hoitotädin kuplavolkkarin kyllä. Siinä ei ollut turvavöitä meille pienille takapenkkiläisille. Koulussa keittiön täti annosteli "paljon tai vähän" itse ja kaikki piti sitten syödä - ruuan laadusta riippumatta. Tätä keittiön väki valvoi ja palautti tarvittaessa takaisin pöytään syömään, jos yritti mennä jätesäkille. Jo 8-vuotiaina vaelleltiin kavereitten kanssa kaiket päivät koulun jälkeen milloin missäkin - ei ollut kännyköitä. Käytiin omenavarkaissa, ärsytettiin lähiön hullua ukkoa, laitettiin kolikko junaraiteille litistymään, mentiin luvatta lähiössä olevan vanhan kartanon tyhjillään olevaan navettaan tai hiljentyneeseen teollisuushalliin tutkiskelemaan, ryömittiin puroja ohjaavissa viemäreissä. Kaverien synttärikutsuilla oli Carneval-keksejä ja aasinhäntä-peliä. Pelattiin ehkä kasibittistä Nintendoakin - Duck Huntia tai jotain, semmoinen pelikonsoli oli kotonakin. Kesäksi vanhemmat lähetti isovanhempien luokse kesämökille Itä-Suomeen tai jonnekin urheiluleirille. Lainasin kirjastosta C-kasetteja ja kopioin niitä mankalla tyhjälle kasetille, johon sai kaksi kasettia kerralla. Pelkäsin kuvalehtien kannessa olevaa Zhirinovskia ja toivoin Jeltisinin jäävän valtaan, kun isä kävi kertausharjoituksissa. Kotona ei halailtu eikä puhuttu tunteista. Isällä oli kaksi tunnetta, jotka näytti: leikkisä iloisuus tai raivo.