Lue keskustelun säännöt.
Mikä mulla on?
17.09.2022 |
Taustasta sen verran, että tällä hetkellä elämä on pääosin hyvää ja onnellista, enkä ole masentunut tai uupunut. Mutta, välillä mulla on vaan sellainen että kunpa kuolisin pois. En osaa yhtään sanoa mistä johtuu, mutta jollain tapaa koen epäonnistuneeni kaikessa. Lääkäriin en voi pienellä kylällä mennä, kun kaikki työntekijät ovat tuttuja ja en vaan luota. Lääkkeitä en halua kun pääni on selkeä enkä koe olevani sekaisin. Mitä ihmettä tämä on?
Kommentit (9)
Oletko yksinkertaisesti tylsistynyt? Kaikki on tylsää, mistään ei oikein saa iloa, mikään uuden aloittaminen tai vanhan jatkaminen ei kiinnosta. Ei ole energiaa mihinkään ylimääräiseen tai ainakaanei halua nähdä typeriä ihmisiä? Ja sitten vain toteaa kuivasti, että mitä sitä täällä palloilee, helpommalla pääsis kun vain jo kuolis ennen aikojaan. Ja ei, ei itketä eikä koe olevansa surullinen tai masentunut.
Ehkä olet tylsistynyt?
Mulla nimittäin on tuota. Ei huvita oikein mikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko yksinkertaisesti tylsistynyt? Kaikki on tylsää, mistään ei oikein saa iloa, mikään uuden aloittaminen tai vanhan jatkaminen ei kiinnosta. Ei ole energiaa mihinkään ylimääräiseen tai ainakaanei halua nähdä typeriä ihmisiä? Ja sitten vain toteaa kuivasti, että mitä sitä täällä palloilee, helpommalla pääsis kun vain jo kuolis ennen aikojaan. Ja ei, ei itketä eikä koe olevansa surullinen tai masentunut.
Ehkä olet tylsistynyt?
Mulla nimittäin on tuota. Ei huvita oikein mikään.
Voi hyvin muuten olla tuota, kiitos kun vastasit. En ole tullut ajatelleeksi ollenkaan tuota vaihtoehtoa. Tylsistynyt olen kyllä ja ehkä puutunut ns samaan paskaan päivästä toiseen. Kaipa sitä täältä vielä noustaan. Säikähdin vaan tänään kun tuo kuoleman tunne oli niin voimakas, tai sen että kun nyt vaan kuolisin.
Mulla tuota samaa. Aiheutui siitä että ystäväkseni pitämäni ihminenpaljastui joksikin aivan muuksi. Siinä oli aika lailla sulattelemista.
Tuttu tunne, minä tapoin itseni ja aloitin oikeasti uuden elämän uudessa paikassa. Se oli elämäni paras päätös. Jaksamista aloittajalle.
Jos lääkärin palveluja kaipaa, niin niitähän voi ostaa etäpalveluna, niin ei tarvitse oman kylän ammattilaisten kanssa asioida. Sama terapeuttien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä sun pitäisi tehdä joku muutos elämässä? Uusi työ, muutto? Oma elämä on mennyt niin, että siinä vaiheessa kun elämä on perusvakaata, tasaista, niin on tietoisesti tai tietämättään ajautunut tilanteeseen että tulee muutto tai työpaikan vaihto. Muutokset on aina olleet stressaavia, mutta jälkikäteen ajateltuna kannattanut. Vieläkin, näin keski-ikäisenä kammoan tietynlaista jämähtämistä. Ehkä ne muutokset elämässä on ainakin mulle sopineet. Mieti, tutkaile mitä oikeasti haluat.
Vierailija kirjoitti:
Tuttu tunne, minä tapoin itseni ja aloitin oikeasti uuden elämän uudessa paikassa. Se oli elämäni paras päätös. Jaksamista aloittajalle.
Turha tätä on alapeukuttaa, 12 vuotta koulukiusaamista ja 8 vuotta työpaikkakiusaamista riittää lopettamaan elämän. Kiusaaminen kuulemma johtui siitä että olen liian hiljainen. En vain kestänyt kovia ääniä enkä isoa ihmisjoukkoa ympärilläni. Onneksi perheeni lähti mukaan "kuolemaani" ja nykyisin äitini ja muu suku osaa hyvin ottaa surunvalittelut vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus me kaikki lakataan olemasta. Onneksi.
Jatkan vielä. Sellaista tunnetta ei siis ole että itselleni jotain tekisin. Vaan tunne on vaan enemmänkin sellainen että kun vaan lakkaisin olemasta.