Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En ymmärrä fanitusta
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa kehittyä, pitää olla joku esikuva. Sitä voi kutsua myös fanitukseksi. Varmaan jollain puusorvarilla Kärsämäellä ei ole tarvetta kehittymisen eikä esikuviinkaan, joten ihan luonnollista, että ei fanita ketään.
Minäkin ihmettelen tätä. Jos haluaa taiteilijana löytää oman ilmaisun, ei voi seurata kenenkään muun jalanjälkiä.
En ole ikinä fanittanut ketään.
Ainakin tunnetut muusikot tyypillisesti ovat avoimia vaikutteistaan. Silti he monesti tuottavat varsin erillaisia kappaleita kuin esikuvansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En fanita ketään mutta pidän Phil Collinsista kuten kaikki muutkin.
Fanitus kuuluu lapsuuteen.
Aikuisilla fanittajilla on jäänyt päälle jonkin sortin Oidibus kompleksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne fanittaa jotka eivät saa itse mitään merkittävää aikaan.
Jotta saa maalattua onnistuneen puun on fanitettava puun rakennetta.
Ei tarvitse. Riittää, että tutkii puuta tarkkaan. Tosin sitten pitää myös tutkia maata ja muuta ympäristöä, jossa puu kasvaa. Ja sitten pitää miettiä perspektiivi ja selkeyttääkö kuvaa jättämällä vaikka pensaat pois.
Se ei ole fanittamista, vaan asioiden tarkkaan tutkimista.
Ja siksi jälkesi on tunteetonta, kylmää ja kalseaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen esimerkiksi halunnut tavata joitain muusikoita, joiden musasta oon tykännyt. Ovat vaikuttaneet hyviltä tyypeiltä. Ja ovat olleetkin. Mutta vierastan silti fani-sanaa. En ole koskaan nostanut ketään jalustalle, vaikka olisin arvostanutkin.
Fanittaa on ehkä vähän huono termi. Voihan sitä pitää ja arvostaa joitakin muusikoita, kirjailijoita ja näyttelijöitä heidän työnsä puolesta. Olisi outoa jos ei koskaan sanoisi kenestäkään mitään myönteistä vaan olisi aina ylikriittinen ja negatiivinen. Jos keskustellaan musiikista tai elokuvista, on konkreettisempaa sanoa joidenkin tekijöiden nimiä kuin vain kierrellä ja kaarella yleisellä tasolla.
"Pidän Quentin Tarantinon elokuvista ja Led Zeppelinin musiikista. Mistä sinä pidät?" Olisi aika hedelmätöntä vain keskittyä haukkumaan semmoisia genrejä, jotka eivät kiinnosta itseään eikä kaikkien tarvitse pitää samoista asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa kehittyä, pitää olla joku esikuva. Sitä voi kutsua myös fanitukseksi. Varmaan jollain puusorvarilla Kärsämäellä ei ole tarvetta kehittymisen eikä esikuviinkaan, joten ihan luonnollista, että ei fanita ketään.
Minäkin ihmettelen tätä. Jos haluaa taiteilijana löytää oman ilmaisun, ei voi seurata kenenkään muun jalanjälkiä.
En ole ikinä fanittanut ketään.
Sanotaan, että jos kopioi yhtä esikuvaansa, on vain kopio. Mutta jos kopioi sataa eri tyyppiä, onkin omaperäinen nero. Vaikutteita on kaikilla jostakin.
KILTTIYS kirjoitti:
Fanitus kuuluu lapsuuteen.
Aikuisilla fanittajilla on jäänyt päälle jonkin sortin Oidibus kompleksi.
Kas kun ei Onnibus-gombleksi.
Alue: Aihe vapaa
Ei tarvitse. Riittää, että tutkii puuta tarkkaan. Tosin sitten pitää myös tutkia maata ja muuta ympäristöä, jossa puu kasvaa. Ja sitten pitää miettiä perspektiivi ja selkeyttääkö kuvaa jättämällä vaikka pensaat pois.
Se ei ole fanittamista, vaan asioiden tarkkaan tutkimista.