Olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja suurimman osan ajasta kotona. Ei ole enää väliä mitkä rytkyt on päällä tai onko meikkiä. Joskus olisi kiva laittautua mutta
Mitä varten, sitäkö että hakee K-kaupasta kissanruokaa?
En enää muista aikaa kun päällä oli jotain muuta kuin kissankarvaiset mustat leggnisit ja nyppyinen neuletakki tai kulahtanut huppari. Meikitkin menneet vanhoiksi ja kuivuneet.
Kommentit (9)
Aha. Onhan se noinkin tietysti. Enpä minäkään kummempaa tee. Tykkään välillä meikata kuitenkin ja laittaa kivat vaatteet.
Vierailija kirjoitti:
Täällä mt tke ja 40v aina huppari ja verskat ja Tokmannin kengät kesät ja talvet. Mä haen koiran ruokaa. Onneks oon mies ni ei tuu meikattuu
Tokmanni on ok.
Minä olen lähtenyt kotikuosissa ihmisten ilmoille tasan yhden kerran viimeisten 35 vuoden aikana: ambulanssilla. Tässä kuussa olikin käytävä lääkärillä peräti kolme kertaa, ja meikkaaminen ja "oikeisiin vaatteisiin" pukeutuminen parin vuoden tauon jälkeen oli aika outoa. Huomasin kyllä, että kevyt meikki parantaa ulkonäköä aika tavalla, ainakin minun tapauksessani. Olisi kiva laittautua joka päivä kuten ennen, mutta kun ei ole sitä kissaakaan katsomassa.
Meikkasin ja laittauduin enemmän työttömänä ja sairauslomalla ollessa kun omaa ulkonäköä ehti miettiä ja laittaa enemmän. Nyt on muitakin asioita elämässä ja yritän ehtiä panostaa. Uskon, että riippuu ihan ihmisen persoonallisuudesta kuin ympäristön määräämästä vaateesta että haluaako meikata ja pitää kivoja vaatteita vai ei.
Ulkonäkö. Sillä ei niinkään ole merkitystä. Mutta elämän sisäinen hallinta on tärkeä.
Vierailija kirjoitti:
Ulkonäkö. Sillä ei niinkään ole merkitystä. Mutta elämän sisäinen hallinta on tärkeä.
Herttainen ajatus. Kun kuitenkin suuri osa ihmisistä tekee johtopäätöksiä ja suhtautuu muihin eri tavalla näiden ulkonäön perusteella, ulkonäöllä on kuin onkin merkitystä. Jos pystyy pysymään erossa muista ihmisistä, tilanne on tietysti toinen. Useimpien kuitenkin on elettävä ainakin jossain määrin muiden "armoilla".
Tiedän tunteen. Olin työttömånä jonkin aikaa sekä koronan takia pääasiassa kotosalla muutenkin. Nyt töissä missä huomasin, etten enää "osaa" pukeutua saati laittaa itseäni muuten. Vaatteet on siistit mutta tyyli on jämähtänyt jonnekin vuosituhannen vaihteen tietämille. Toisaalta häiritsee itseä kun vertaa muihin ja toisaalta taas ei häiritse.
Täällä mt tke ja 40v aina huppari ja verskat ja Tokmannin kengät kesät ja talvet. Mä haen koiran ruokaa. Onneks oon mies ni ei tuu meikattuu