Kutsutko leikkipuistossa pitkätukkaista lasta tytöksi tai sinipaitaista lasta pojaksi? Ääneen lausuttu oletus voi olla isku pienen ihmisen itsetunnolle.
https://www.hs.fi/perhe/art-2000008784068.html
Hesari se jatkaa sukupuoli-idenditeetin tyrkyttämistä vaikka muualla maailmalla on jo ymmärretty että tämä on silkkaa skeidaa.
Kommentit (327)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on voivoi jos loukkaantuu. Kyllä ihmisillä sananvapaus pitää olla. Ja entä missä sanojan oikeudet ovat olla sitä mieltä mitä haluaa? Maailmassa ei voi välttyä pettymyksiltä.
Eli pokkana haluat pahoittaa pikkulasten mieliä, vaikka voisit sen erittäin helposti välttää. Sangen... omalaatuista.
No, se on nykyaikana normaalia. Minäminäminä, ja minun oikeudet, viis muista. Jos minusta on kivempi pahoittaa pikkulasten mieli niin minähän teen niin. Oikeastaan ihan kiusallaankin teen.
Sukupuoltaan epätyypillisesti ilmaisevat aikuiset taas vaativat aistihavaintojen vastaista kohtelua. Esimerkiksi selvästi aikuista miestä pitäisi kohdella naisena, jos hän laittaa meikkiä ja mekon päälle.
Ensi vuonna hän voi vaihtaa juridisen sukupuolensa naiseksi ilman meikkiä ja mekkoja. Häntä on silti puhuteltava naisena, tai saat syrjintäsyytteen.
Toivotaan että järki voittaa eikä tätä itsemäärittelyä tule.
OlliPolli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OlliPolli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi tuostakin jutusta nyt on mieli pahoitettu, hyvin ja napakasti kirjoitettu. Mutta kai se niin on, että tietynlainen olettaminen on meillä geeneissä, ja tuntuu, että joillakin on (varsinkin nykyään, kun ei nyt saada olla tyttöjä eikä poikia plaaplaaplaa) vielä keskimääräistä kovempi tarve päästä sukupuolittamaan kanssaihmisiä. Noista esimerkin liukumäkitilanteista pääsee hyvin helpolla, kun pyytää sitä omaa lastaan odottamaan vaikkapa sanomalla "annetaan hänen (ts. liukumäessä olevan) laskea ensin, sitten on sinun vuorosi". Tadaa, eläköön kielemme neutraalit pronominit!
Ja kyllä, varsinkin pieni lapsi voi kokea loukkaavana sen, että häntä ei ns. tunnisteta. Oma identiteetti vasta rakentuu, ja lapsi näkee itsensä paljon muiden silmin. Meillä kävi juuri hiljattain tämä tyypillinen hiustenpituushämmennys. Omista lapsista vanhempi on ekaluokalla ja pienempi vielä päiväkoti-ikäinen. Pojalla on tällä hetkellä pidemmät hiukset hartioille asti, kun tyttö taas halusi leikkuuttaa omansa polkaksi. Oltiin bussilla menossa synttäreille, tytöllä oli oikein kunnon rimpsuhörhellykset päällä, pojalla lippis, tummat shortsit ja vaalea pikeepaita, eli oikein perinteiset "sukupuolitetut" vaatteet. Mutta niin vaan vastapäätä istunut täti puhui kovaan ääneen tytöistä. Kun ne hiukset :D Hetken aikaa lapsia katseltuaan alkoi yhtä kovaan ääneen pahoitella, että ohhoh, sehän taitaakin tuo toinen olla poika... Olisi antanut olla vaan, niin olisi lapsilta mennyt ohi koko tilanne melkein huomaamatta.
Noin ylipäätään minulta menee kyllä ihan ohi, mikä siinä on niin kamalaa, jos ei enää automaattisesti tyrkättäisi ihmisiä tiettyihin muotteihin vaikkapa joidenkin satunnaisten ulkoisten seikkojen perusteella. Ketään ei ole kielletty olemasta sukupuolensa edustajia. Tytöt saa edelleen leikkiä nukeilla ja pojat autoilla ja se on aivan fine. Mutta samaan aikaan on ihan yhtä oikein, jos poika kärrää nukkea vaunuissa ja pukeutuu pinkkiin, tai tyttö järjestää kiihdytyskisat pikkuautoille traktoripaitaan pukeutuneena. Meissä kaikissa on sekä perinteisesti feminiinisiksi että maskuliinisiksi katsottuja piirteitä, kenessä enemmän, kenessä vähemmän. Annetaan lasten kasvaa omiksi persoonikseen, kiitos.
Ei se nyt niin vakavaa ole. Elämässä tulee paljon vaikeampiakin pulmia eteen ja jos jo tällainen asia saa psykoosin partaalle, niin ei hyvä jatkoa ajatellen. Missä vitussa ne kaikki voimaantuneet hor... ei kun siis naiset nyt luuraa? Saatanan luuserit. Kasvakaa aikuisiksi. 99,9% maailmasta ei kiinnosta hevon veetäkään sun tunteesi. Deal with it.
Ei kai tässä nyt kukaan ole psykoosiin joutunutkaan? Se taitaa vaatia pikkuisen enemmän. Hirmuisen vaikea pulma tämä nyt tuntuu olevan niille, joiden mielestä sukupuoli määräytyy hiusten pituuden perusteella ja jokaisen nimen eteen pitäisi saada laittaa miss, mrs tai mr.
Kyllä jotkut päästään vialla olevat tantat nyt vaan tuntuvat olevan sitä mieltä että siinä menee koko lapsen loppuelämä pilalle jos joku nyt sattuu olettamaan lapsen sukupuolen hiuksista ja vaatteista. Näitä psykoositanttoja rupee olemaan liikaa. Hoitoon ne pitäisi ohjata, mutta jostain syystä näille annetaan palstatilaa ja julkisuutta.
Samalla kun Abdullahit puukottelee toisaan kouluissa ja ketään ei kiinnosta, niin mielisairaat ihmiset kohkaa sukupuolista ja vaatteista ja hiuksista. Ei hyvä.
Whataboutismi on tässäkin kohtaa ihan turhaa. Koulupuukotukset on yksi (iso) ongelma, eikä turhat olettamiset kanssaihmisten sukupuolesta liity siihen todennäköisesti mitenkään, vaikka nekin voivat olla ongelma ja pahan mielen tuottajia. Minulla on kyllä olemassa B-lausunto mt-diagnoosille, mutteivat nämä sukupuolikysymykset minua psykoosiin suista. Toki toivoisin, että kyettäisiin katsomaan edes piirun verran stereotypioiden ulkopuolelle, mutta jos ei, niin hankalahan se on mennä ventovieraiden tekemisiin ja puhumisiin vaikuttamaan, ajattelusta puhumattakaan.
Mä luulen, että nykypäivän lapset kohtaavat kyllä hyvin monenlaisia ongelmia elämässään, eikä pitäisi kaiketi olla liikaa vaadittu, että aikuiset kykenisivät suhtautumaan heihin ilman sen kummempia ennakko-oletuksia. Edelleen, meidän kielemme on niin neutraali, ettei niitä omia olettamuksia ole ymmärrettävyydenkään takia mikään pakko tuoda esille, jos puhuja on itsekin epävarma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon tyttöä tytöiksi. Poikaa sanon pojaksi. Oliko tässä joku ongelma?
Ei, tässä ei ollut mitään ongelmaa.
Ongelmaksi jutussa koettiin jos kutsuu tyttöä pojaksi tai poikaa tytöksi.
Ratkaisuksi jutussa kerrottiin, että virheiden välttämiseksi voi kutsua niitä, joiden sukupuolesta ei ole varma, esim kaveriksi tai lapseksi.Saako aikuisia puberteetin läpikäyneitä miehiä ja naisia sanoa miehiksi ja naisiksi, jos he ilmaisevat sukupuoltaan epätyypillisesti? Vain pitäisikö pronominit varmistaa etukäteen?
Voit käyttää suomen kielen kätevää ja perinteistä hän-pronominia :)
Seuraava kysymys.
Hän-pronomini ei ilmaise henkilön sukupuolta. Nyt oli kyse siitä.
On kyllä Suomessa tuttavallisemmin Se-pronomini.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon tyttöä tytöiksi. Poikaa sanon pojaksi. Oliko tässä joku ongelma?
Ei, tässä ei ollut mitään ongelmaa.
Ongelmaksi jutussa koettiin jos kutsuu tyttöä pojaksi tai poikaa tytöksi.
Ratkaisuksi jutussa kerrottiin, että virheiden välttämiseksi voi kutsua niitä, joiden sukupuolesta ei ole varma, esim kaveriksi tai lapseksi.Saako aikuisia puberteetin läpikäyneitä miehiä ja naisia sanoa miehiksi ja naisiksi, jos he ilmaisevat sukupuoltaan epätyypillisesti? Vain pitäisikö pronominit varmistaa etukäteen?
Voit käyttää suomen kielen kätevää ja perinteistä hän-pronominia :)
Seuraava kysymys.
Hän-pronomini ei ilmaise henkilön sukupuolta. Nyt oli kyse siitä.
Miksi siis kysymys koski pronomineja? Tietääkö kysyjä, mikä pronomini on?
Luetun ymmärtäminen. Kaksi lausetta muodostavat kokonaisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on voivoi jos loukkaantuu. Kyllä ihmisillä sananvapaus pitää olla. Ja entä missä sanojan oikeudet ovat olla sitä mieltä mitä haluaa? Maailmassa ei voi välttyä pettymyksiltä.
Eli pokkana haluat pahoittaa pikkulasten mieliä, vaikka voisit sen erittäin helposti välttää. Sangen... omalaatuista.
Väitinkö että olen niin tekemässä?
Totta, etpä kyllä. Avaisitko vielä, mitä tarkoitat keskustelun kontekstissa sillä, että "Se on voivoi jos loukkaantuu. Kyllä ihmisillä sananvapaus pitää olla." Keskustelun aihe siis on, että ei pidä sanoa hetken mielijohteesta lasta pojaksi/tytöksi, koska se voi loukata.
Aivan, enpä niin.
Tarkoitan tekstilläni juuri sitä, mitä siinä halutaankin viestiä. Transupakotus ei voi mennä ihmisten sananvapauden ja ilmaisun vapauden ylitse. Tokikaan ketään ei tahallaan hyvien käytöstapojen mukaisesti kannata alkaa loukkaamaan, mutta myös kuulijalla on jonkinlainen vastuu suodattaa asioita jos joku vahingossa erehtyy kutsumaankin tytöksi/pojaksi ja jos se ei satu miellyttämään.
Kerro nyt vielä miten vaaleanpunapaitainen poika liittyy transuihin tai siihen pakottamiseen? Jotenkin tosi häiriintynyttä vetää transsukupuolisuus mukaan keskusteluun, kun nyt puhutaan oikeasti pikkulapsista.
No sinähän se tahallaan haluat vängätä. Ehkä se häiriintynyt on kuitenkin se, joka nimittää omien olettamuksiensa pohjalta muita ihmisiä häiriintyneiksi suorilta käsin. :)
Pikkulapsia tai ei, asia liittyy sukupuolineutraaliuteen ja transupakotukseen. Vedä sinä sitten asiasta häiriintynyt. Itse en ajatellut asiaa ollenkaan niin.
Siis ymmärränkö nyt oikein? Tyttölapset on puettava vaaleanpunaiseen ja pitkänä on pidettävä heidän hiuksensa, tai muuten heitä tulee kutsua pojiksi? Ja pojille mustanpuhuvat vaatteet ja armeijatukka, tai muuten tytötellään?
Ja kaikki tästä poikkeava on trans*pakotusta?
Kannattaisiko hakea psykiatrista apua?
Eri
Hohhoijaa. :D
Tuo on sinun mielipide, ei omani. En edes ehtinyt ilmaista omaani kun vedit jo tuollaisen analyysin.
Suosittelisin apua ihan toiseen päähän.
Vierailija kirjoitti:
Minun lapsuudessani oli ihan tavallista että joku naapurin setä puhutteli muka vitsikkäästi, että mitäs poika tietää? Olen siis naispuolinen. Silloin ei tajuttu, että karmee loukkaushan tuo on. Oli kai liikaa muuta mietittävää.
Milloin maailmasta tuli tällainen, että ihmiset loukkaantuu väärinsukupuolittamisesta? Mikä on oikein mennyt pieleen?
Itsemäärittelyä ajavat ovat sitä mieltä ettei tarvitse olla trans vaihtaakseen juridista sukupuoltaan. Eli sitten pääsevät pervot miehet naisten puolelle vessoihin, uimahalleihin, pukkareihin, suihkuihin ym. tirkistelemään ja pelottelemaan lapsia ja naisia.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää ylipäänsä alkaa päteä sillä, että luokittelee ihmisiä? Minusta kaveri on positiivinen ilmaus sen sijaan, että kommentoidaan toisen oletettua sukupuolta.
Itse inhosin lapsena punaista ja vaaleanpunaista väriä yli kaiken. Sen lisäksi minulla ovat niin luonnonkiharat hiukset, että ne näyttävät lyhyehköiltä ja minua on lapsena pojiteltu jatkuvasti.
Entäs jos se tyyppi ei ole kaveri? Silloin on väärin kutsua kaveriksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on voivoi jos loukkaantuu. Kyllä ihmisillä sananvapaus pitää olla. Ja entä missä sanojan oikeudet ovat olla sitä mieltä mitä haluaa? Maailmassa ei voi välttyä pettymyksiltä.
Eli pokkana haluat pahoittaa pikkulasten mieliä, vaikka voisit sen erittäin helposti välttää. Sangen... omalaatuista.
Väitinkö että olen niin tekemässä?
Totta, etpä kyllä. Avaisitko vielä, mitä tarkoitat keskustelun kontekstissa sillä, että "Se on voivoi jos loukkaantuu. Kyllä ihmisillä sananvapaus pitää olla." Keskustelun aihe siis on, että ei pidä sanoa hetken mielijohteesta lasta pojaksi/tytöksi, koska se voi loukata.
Aivan, enpä niin.
Tarkoitan tekstilläni juuri sitä, mitä siinä halutaankin viestiä. Transupakotus ei voi mennä ihmisten sananvapauden ja ilmaisun vapauden ylitse. Tokikaan ketään ei tahallaan hyvien käytöstapojen mukaisesti kannata alkaa loukkaamaan, mutta myös kuulijalla on jonkinlainen vastuu suodattaa asioita jos joku vahingossa erehtyy kutsumaankin tytöksi/pojaksi ja jos se ei satu miellyttämään.
Eli sillä kolmivuotiaalla tytöllä on ihan oma vastuu suodattaa, jos kutsut häntä pojaksi, koska hänellä on sininen paita? Kolmivuotiaalla transutytöllä? Vai mistä tämä trans-asia ilmestyi kommenttiisi, kun se ei ole ketjun aihe?
Vai olisiko kuitenkin parempi harkita edes siellä leikkipuistossa miten käytät "sananvapauttasi"?
Setan ja muiden transjärjestöjen määritelmän mukaan transius on sukupuolen epätyypillistä ilmaisemista. Pinkki ja barbit pojalla tekevät transtytön ja neuvolaohjeissa tytön raisut leikit ovat maskuliinisuuden ilmaisua. Ei kuulosta kovin edistykselliseltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää ylipäänsä alkaa päteä sillä, että luokittelee ihmisiä? Minusta kaveri on positiivinen ilmaus sen sijaan, että kommentoidaan toisen oletettua sukupuolta.
Itse inhosin lapsena punaista ja vaaleanpunaista väriä yli kaiken. Sen lisäksi minulla ovat niin luonnonkiharat hiukset, että ne näyttävät lyhyehköiltä ja minua on lapsena pojiteltu jatkuvasti.
Entäs jos se tyyppi ei ole kaveri? Silloin on väärin kutsua kaveriksi.
Olkoon vaikka toveri sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää ylipäänsä alkaa päteä sillä, että luokittelee ihmisiä? Minusta kaveri on positiivinen ilmaus sen sijaan, että kommentoidaan toisen oletettua sukupuolta.
Itse inhosin lapsena punaista ja vaaleanpunaista väriä yli kaiken. Sen lisäksi minulla ovat niin luonnonkiharat hiukset, että ne näyttävät lyhyehköiltä ja minua on lapsena pojiteltu jatkuvasti.
Entäs jos se tyyppi ei ole kaveri? Silloin on väärin kutsua kaveriksi.
Olkoon vaikka toveri sitten.
Ei ole välttämättä kommarikaan. Siitäkin voi pahastua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi tuostakin jutusta nyt on mieli pahoitettu, hyvin ja napakasti kirjoitettu. Mutta kai se niin on, että tietynlainen olettaminen on meillä geeneissä, ja tuntuu, että joillakin on (varsinkin nykyään, kun ei nyt saada olla tyttöjä eikä poikia plaaplaaplaa) vielä keskimääräistä kovempi tarve päästä sukupuolittamaan kanssaihmisiä. Noista esimerkin liukumäkitilanteista pääsee hyvin helpolla, kun pyytää sitä omaa lastaan odottamaan vaikkapa sanomalla "annetaan hänen (ts. liukumäessä olevan) laskea ensin, sitten on sinun vuorosi". Tadaa, eläköön kielemme neutraalit pronominit!
Ja kyllä, varsinkin pieni lapsi voi kokea loukkaavana sen, että häntä ei ns. tunnisteta. Oma identiteetti vasta rakentuu, ja lapsi näkee itsensä paljon muiden silmin. Meillä kävi juuri hiljattain tämä tyypillinen hiustenpituushämmennys. Omista lapsista vanhempi on ekaluokalla ja pienempi vielä päiväkoti-ikäinen. Pojalla on tällä hetkellä pidemmät hiukset hartioille asti, kun tyttö taas halusi leikkuuttaa omansa polkaksi. Oltiin bussilla menossa synttäreille, tytöllä oli oikein kunnon rimpsuhörhellykset päällä, pojalla lippis, tummat shortsit ja vaalea pikeepaita, eli oikein perinteiset "sukupuolitetut" vaatteet. Mutta niin vaan vastapäätä istunut täti puhui kovaan ääneen tytöistä. Kun ne hiukset :D Hetken aikaa lapsia katseltuaan alkoi yhtä kovaan ääneen pahoitella, että ohhoh, sehän taitaakin tuo toinen olla poika... Olisi antanut olla vaan, niin olisi lapsilta mennyt ohi koko tilanne melkein huomaamatta.
Noin ylipäätään minulta menee kyllä ihan ohi, mikä siinä on niin kamalaa, jos ei enää automaattisesti tyrkättäisi ihmisiä tiettyihin muotteihin vaikkapa joidenkin satunnaisten ulkoisten seikkojen perusteella. Ketään ei ole kielletty olemasta sukupuolensa edustajia. Tytöt saa edelleen leikkiä nukeilla ja pojat autoilla ja se on aivan fine. Mutta samaan aikaan on ihan yhtä oikein, jos poika kärrää nukkea vaunuissa ja pukeutuu pinkkiin, tai tyttö järjestää kiihdytyskisat pikkuautoille traktoripaitaan pukeutuneena. Meissä kaikissa on sekä perinteisesti feminiinisiksi että maskuliinisiksi katsottuja piirteitä, kenessä enemmän, kenessä vähemmän. Annetaan lasten kasvaa omiksi persoonikseen, kiitos.
Kyllä, se on ihan ok olla omanlaisensa persoona. Silti ei ole mitään väärää siinä että kutsuu ihmisiä tytöiksi, pojiksi, naisiksi, miehiksi sillä sukupuoli on todellinen, fyysinen tila ja sukupuolella ON merkitystä, vaikka itse-identifiaatiota kannattavat muuta väittävätkin.
Nimenomaan siksi että sillä ON merkitystä, ei pitäisi suotta olettaa lapsen sukupuolta. Ellei ole täysin 100% varma. Helpommalla pääsee kun ei oleta kenestäkään. Tytöistä ja pojista, miehistä ja naisista jne voi puhua niissä yhteyksissä kun sukupuoli on varmasti tiedossa.
Ihmiset tulevat aina olettamaan jotain (toisistaan). Sen kanssa täytyy oppia elämään. Tuomitseminen ja arvostelu on sitten eri asia.. mutta jokaisella on toisaalta myös oikeus mielipiteeseen, vaikkei olekaan oikeus syrjintään tai nimittelyyn. Mutta mielipiteeseen on.
Vierailija kirjoitti:
Itsemäärittelyä ajavat ovat sitä mieltä ettei tarvitse olla trans vaihtaakseen juridista sukupuoltaan. Eli sitten pääsevät pervot miehet naisten puolelle vessoihin, uimahalleihin, pukkareihin, suihkuihin ym. tirkistelemään ja pelottelemaan lapsia ja naisia.
Juuri näin. Oikeasti kehodysforiasta kärsivät trans-ihmiset vastustavat myös itsemäärittelyä. Heidän asemaansa se ei paranna millään tavalla.
Jopa sukupuolikirurgian läpikäyneet trans-ihmiset ymmärtävät että sukupuolta ei voi vaihtaa, eivätkä järjissään olevat transnaiset ole vaatimassa pääsyä naisten tiloihin. Muutama onneksi on tullut julkisuuteen puolustamaan biologisten naisten oikeuksia omiin tiloihin.
Pääsyä naisten tiloihin karjuvat nämä hyvinkin miehekkäät miehet, joiden tarkoitusperiä voi vain arvailla..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on voivoi jos loukkaantuu. Kyllä ihmisillä sananvapaus pitää olla. Ja entä missä sanojan oikeudet ovat olla sitä mieltä mitä haluaa? Maailmassa ei voi välttyä pettymyksiltä.
Eli pokkana haluat pahoittaa pikkulasten mieliä, vaikka voisit sen erittäin helposti välttää. Sangen... omalaatuista.
No, se on nykyaikana normaalia. Minäminäminä, ja minun oikeudet, viis muista. Jos minusta on kivempi pahoittaa pikkulasten mieli niin minähän teen niin. Oikeastaan ihan kiusallaankin teen.
Sukupuoltaan epätyypillisesti ilmaisevat aikuiset taas vaativat aistihavaintojen vastaista kohtelua. Esimerkiksi selvästi aikuista miestä pitäisi kohdella naisena, jos hän laittaa meikkiä ja mekon päälle.
Niin miten sitä naista nyt taas kohdeltiinkaan? Avataan toki ovet ja muuta, mutta oliko vielä jotain muuta muistettavaa? Takkia ei kai nykyään enää tarvi heittää vesilätäkköön, että naisen kengät eivät kastuisi?
Kaikenlaiset naiset, joilla voi olla vagina tai penis, käyttävät naisten tiloja ja palveluita. Juridinen nainen on nainen.
UK:n vankitilastojen mukaan transnainen on todennäköisemmin raiskaaja kuin normaalit miehet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun lapsuudessani oli ihan tavallista että joku naapurin setä puhutteli muka vitsikkäästi, että mitäs poika tietää? Olen siis naispuolinen. Silloin ei tajuttu, että karmee loukkaushan tuo on. Oli kai liikaa muuta mietittävää.
Milloin maailmasta tuli tällainen, että ihmiset loukkaantuu väärinsukupuolittamisesta? Mikä on oikein mennyt pieleen?
Saman haluaisin tietää.
Asialla ei ainakaan haluta ajaa tasa-arvoa, sillä kun tätäkin keskustelua seuraa, huomaa ihmisten olevan vihamielisiä toisiaan kohtaan. Sama ilmiö muuallakin maailmassa. Eli lienee tarkoitus vain jakaa ihmiset kahtia.
Tasa-arvoon vaadittaisiin myös myötämielisyyttä ja joustoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on voivoi jos loukkaantuu. Kyllä ihmisillä sananvapaus pitää olla. Ja entä missä sanojan oikeudet ovat olla sitä mieltä mitä haluaa? Maailmassa ei voi välttyä pettymyksiltä.
Eli pokkana haluat pahoittaa pikkulasten mieliä, vaikka voisit sen erittäin helposti välttää. Sangen... omalaatuista.
Väitinkö että olen niin tekemässä?
Totta, etpä kyllä. Avaisitko vielä, mitä tarkoitat keskustelun kontekstissa sillä, että "Se on voivoi jos loukkaantuu. Kyllä ihmisillä sananvapaus pitää olla." Keskustelun aihe siis on, että ei pidä sanoa hetken mielijohteesta lasta pojaksi/tytöksi, koska se voi loukata.
Aivan, enpä niin.
Tarkoitan tekstilläni juuri sitä, mitä siinä halutaankin viestiä. Transupakotus ei voi mennä ihmisten sananvapauden ja ilmaisun vapauden ylitse. Tokikaan ketään ei tahallaan hyvien käytöstapojen mukaisesti kannata alkaa loukkaamaan, mutta myös kuulijalla on jonkinlainen vastuu suodattaa asioita jos joku vahingossa erehtyy kutsumaankin tytöksi/pojaksi ja jos se ei satu miellyttämään.
Eli sillä kolmivuotiaalla tytöllä on ihan oma vastuu suodattaa, jos kutsut häntä pojaksi, koska hänellä on sininen paita? Kolmivuotiaalla transutytöllä? Vai mistä tämä trans-asia ilmestyi kommenttiisi, kun se ei ole ketjun aihe?
Vai olisiko kuitenkin parempi harkita edes siellä leikkipuistossa miten käytät "sananvapauttasi"?
Setan ja muiden transjärjestöjen määritelmän mukaan transius on sukupuolen epätyypillistä ilmaisemista. Pinkki ja barbit pojalla tekevät transtytön ja neuvolaohjeissa tytön raisut leikit ovat maskuliinisuuden ilmaisua. Ei kuulosta kovin edistykselliseltä.
Kuulostaa homofoobiselta.
Vierailija kirjoitti:
OlliPolli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OlliPolli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi tuostakin jutusta nyt on mieli pahoitettu, hyvin ja napakasti kirjoitettu. Mutta kai se niin on, että tietynlainen olettaminen on meillä geeneissä, ja tuntuu, että joillakin on (varsinkin nykyään, kun ei nyt saada olla tyttöjä eikä poikia plaaplaaplaa) vielä keskimääräistä kovempi tarve päästä sukupuolittamaan kanssaihmisiä. Noista esimerkin liukumäkitilanteista pääsee hyvin helpolla, kun pyytää sitä omaa lastaan odottamaan vaikkapa sanomalla "annetaan hänen (ts. liukumäessä olevan) laskea ensin, sitten on sinun vuorosi". Tadaa, eläköön kielemme neutraalit pronominit!
Ja kyllä, varsinkin pieni lapsi voi kokea loukkaavana sen, että häntä ei ns. tunnisteta. Oma identiteetti vasta rakentuu, ja lapsi näkee itsensä paljon muiden silmin. Meillä kävi juuri hiljattain tämä tyypillinen hiustenpituushämmennys. Omista lapsista vanhempi on ekaluokalla ja pienempi vielä päiväkoti-ikäinen. Pojalla on tällä hetkellä pidemmät hiukset hartioille asti, kun tyttö taas halusi leikkuuttaa omansa polkaksi. Oltiin bussilla menossa synttäreille, tytöllä oli oikein kunnon rimpsuhörhellykset päällä, pojalla lippis, tummat shortsit ja vaalea pikeepaita, eli oikein perinteiset "sukupuolitetut" vaatteet. Mutta niin vaan vastapäätä istunut täti puhui kovaan ääneen tytöistä. Kun ne hiukset :D Hetken aikaa lapsia katseltuaan alkoi yhtä kovaan ääneen pahoitella, että ohhoh, sehän taitaakin tuo toinen olla poika... Olisi antanut olla vaan, niin olisi lapsilta mennyt ohi koko tilanne melkein huomaamatta.
Noin ylipäätään minulta menee kyllä ihan ohi, mikä siinä on niin kamalaa, jos ei enää automaattisesti tyrkättäisi ihmisiä tiettyihin muotteihin vaikkapa joidenkin satunnaisten ulkoisten seikkojen perusteella. Ketään ei ole kielletty olemasta sukupuolensa edustajia. Tytöt saa edelleen leikkiä nukeilla ja pojat autoilla ja se on aivan fine. Mutta samaan aikaan on ihan yhtä oikein, jos poika kärrää nukkea vaunuissa ja pukeutuu pinkkiin, tai tyttö järjestää kiihdytyskisat pikkuautoille traktoripaitaan pukeutuneena. Meissä kaikissa on sekä perinteisesti feminiinisiksi että maskuliinisiksi katsottuja piirteitä, kenessä enemmän, kenessä vähemmän. Annetaan lasten kasvaa omiksi persoonikseen, kiitos.
Ei se nyt niin vakavaa ole. Elämässä tulee paljon vaikeampiakin pulmia eteen ja jos jo tällainen asia saa psykoosin partaalle, niin ei hyvä jatkoa ajatellen. Missä vitussa ne kaikki voimaantuneet hor... ei kun siis naiset nyt luuraa? Saatanan luuserit. Kasvakaa aikuisiksi. 99,9% maailmasta ei kiinnosta hevon veetäkään sun tunteesi. Deal with it.
Ei kai tässä nyt kukaan ole psykoosiin joutunutkaan? Se taitaa vaatia pikkuisen enemmän. Hirmuisen vaikea pulma tämä nyt tuntuu olevan niille, joiden mielestä sukupuoli määräytyy hiusten pituuden perusteella ja jokaisen nimen eteen pitäisi saada laittaa miss, mrs tai mr.
Kyllä jotkut päästään vialla olevat tantat nyt vaan tuntuvat olevan sitä mieltä että siinä menee koko lapsen loppuelämä pilalle jos joku nyt sattuu olettamaan lapsen sukupuolen hiuksista ja vaatteista. Näitä psykoositanttoja rupee olemaan liikaa. Hoitoon ne pitäisi ohjata, mutta jostain syystä näille annetaan palstatilaa ja julkisuutta.
Samalla kun Abdullahit puukottelee toisaan kouluissa ja ketään ei kiinnosta, niin mielisairaat ihmiset kohkaa sukupuolista ja vaatteista ja hiuksista. Ei hyvä.
Whataboutismi on tässäkin kohtaa ihan turhaa. Koulupuukotukset on yksi (iso) ongelma, eikä turhat olettamiset kanssaihmisten sukupuolesta liity siihen todennäköisesti mitenkään, vaikka nekin voivat olla ongelma ja pahan mielen tuottajia. Minulla on kyllä olemassa B-lausunto mt-diagnoosille, mutteivat nämä sukupuolikysymykset minua psykoosiin suista. Toki toivoisin, että kyettäisiin katsomaan edes piirun verran stereotypioiden ulkopuolelle, mutta jos ei, niin hankalahan se on mennä ventovieraiden tekemisiin ja puhumisiin vaikuttamaan, ajattelusta puhumattakaan.
Mä luulen, että nykypäivän lapset kohtaavat kyllä hyvin monenlaisia ongelmia elämässään, eikä pitäisi kaiketi olla liikaa vaadittu, että aikuiset kykenisivät suhtautumaan heihin ilman sen kummempia ennakko-oletuksia. Edelleen, meidän kielemme on niin neutraali, ettei niitä omia olettamuksia ole ymmärrettävyydenkään takia mikään pakko tuoda esille, jos puhuja on itsekin epävarma.
Olen samaa mieltä siinä, että hölmöähän se on pelkän tukan tai vaatteen värin perusteella olettaa, tai ainakaan alkaa vänkäämään jos luulo onkin väärä. Eri mieltä olen kuitenkin siitä että sen takia pitäisi perus elämään kuuluvaa olettamista alkaa erityisesti väistellä, että joskus se olettaminen meneekin väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun lapsuudessani oli ihan tavallista että joku naapurin setä puhutteli muka vitsikkäästi, että mitäs poika tietää? Olen siis naispuolinen. Silloin ei tajuttu, että karmee loukkaushan tuo on. Oli kai liikaa muuta mietittävää.
Milloin maailmasta tuli tällainen, että ihmiset loukkaantuu väärinsukupuolittamisesta? Mikä on oikein mennyt pieleen?
Ilmeisesti tämä tapahtui jo ennen somea. Kerrankin jotain, joka ei ole somen vika. Vai onko sittenkin?
Mitä asialla sitten halutaan ajaa? Ihmisten oikeuttako olla sellaisia kuin ovat? Jos näin on, ihmisten pitäisi voida sanoa mitä haluavatkin sanoa. Eli koskee myös heitä, jotka vahingossa kutsuvat lasta vastakkaisen sukupuolen edustajaksi esimerkiksi vahingossa. Tällaiset asiatko nyt ovat niitä maailman pahimpia asioita tässä maailmantilanteessa? Eikö tästäkin selvittäisi ihan puhumalla ja ymmärtämällä kaikenlaisia ihmisiä? Muitakin kuin sukupuolineutraaleja?