Suutuin ukolle ja nyt nolottaa..

Meillä vaan on niin eri intressit... Mies on ollut viikonlopun ylitöissä, eli teki 8h päivät la ja su. Minä tietenkin lasten kanssa kotona. Oltiin tänään jo aamupäivällä ulkona ja kun mies tuli kotiin ja lähtivät sitten lasten kanssa taas ulos, mies puusouviin siis.. Minä sanoin, että en lähde enää (mielessä hetki yksin, rauhassa omine ajatuksineen..). No eikö vähän ajan päästä mies tule pyytämään, että tuu vähän jeesaamaan, kantamaan noita puita.. Ja ääh... meitsillä herneet nenään ja apinan raivolla kannoin puita niin että tuntui. Lapset tartti vauhdinantajaa kiikkuun, minä reuhumaan, että ei kun nyt kannetaan puita (saatana)..



Ja nyt kun ajattelen, niin olin taas tyhmä itsekäs nainen. Halusin lorvia siinä missä mies painaa töitä kuin mielenköyhä. Kumpi meistä on pöllömpi? Tiedän, että ne puut on tehtävä jos meinaa lämpimästä nauttia... Mies vaan ei tajua, miten arvokkaaksi minä sen vapaahetken lasken..