Virtsankarkailu; en jaksa enää!! Leikkaus?
Oon flunssassa ja lorahtaa aina kuin aivastan. Tai yskin. Tai juoksen. Kaadun. Ikää toki 50 ja ylipainoakin mutta nyt tää touhu on mennyt niin hankalaksi että pakko tehdä jotain.
Laihdutus tietysti joskus joo mutta sekin niin helkkarin vaikeaa ! Yritän toki mutta tarvitsen muutakin.
Tens-laite ?
Leikkaus ?
Lääkehoito ?
Inhottaa, itkettää elää näin.
Onko kohtalotovereita ? Mistä olette saaneet apua ?
Kommentit (19)
Et. Mä oon 54 ja vähän karkailee. Painoa oli 97 kg ja nyt on 88. Jo tuon pienen määrän tiputtaminen auttoi roimasti ja aion vakaasti jatkaa.
Sama ongelma on ollut. Ahkera lantionpohjajumppa auttoi paljon ja painon pudottaminen vajaat 20 kiloa hoiti loput. Vain todella ankara yskänpuuska saa enää virtsaa karkailemaan.
En suosittele leikkausta, ystäväpiirissä kahdella on leikkauksesta huonoja kokemuksia.
Kiitos ja hyvä tietää että painon pudotus on auttanut. Synnytin 34-vuotiaana 4,2 kg pojanjässikän.
Täytyy siis yrittää tuota painoa pienentää. Tähän asti paino vain esteettinen haitta mutta näköjään tää virtsankarkailu tullut "kaupan päälle".
Käytän tenslaitetta jokapäivä jo kuukausia, nyt voimakkuudella 60, ei ole tehnyt mitään, niin arvelinkin. "Pehmeät" hoidot supisteluineen on ainakin yhtä tyhjän kanssa.
Hormonihoito voi vaihdevuosi-iässä auttaa myös.
Vierailija kirjoitti:
Hormonihoito voi vaihdevuosi-iässä auttaa myös.
Kiitos. Kujlautiset säännölliset, ei vv-oireita. Juttelen gynekologin kanssa. Mutta taitaa tuo painon pudottaminen olla se juttu...
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hormonihoito voi vaihdevuosi-iässä auttaa myös.
Kiitos. Kujlautiset säännölliset, ei vv-oireita. Juttelen gynekologin kanssa. Mutta taitaa tuo painon pudottaminen olla se juttu...
Ap
Eiköhän estrogeenitasot ole kuitenkin jo laskeneet, joten paikallisestrogeenista saattaisi olla hyötyä. Onko oireilu pahempaakuukautisten aikaan/lähellä kuukautisia?
Olen 53v, normaalipainon ylärajoissa, monta lasta synnyttänyt. Ponnistusinkotenssia täälläkin. Lantionpohjalihasten treenaamisesta kuulien avulla oli aikaisemmin apua, mutta viimeisen synnytyksen jälkeen ongelma palasi, enkä ole jaksanut vieläkään jumpata lihaksia takaisin kuntoon.
Joku kätilö synnärillä sanoi, että jokaisen synnyttäneen naisen pitäisi treenata lantionpohjalihaksia koko loppu elämänsä ajan.
Itselläni loppui kusenkarkailu siihen kun laihdutin. Eli laihikselle.
Tuttava sai tabletteja jotka auttaa.
Minä kävin leikkauksesta, kyllä siitä jonkinverran apua oli eikä ollut paha leikkaus. Hyvin pieni operaatio. Painonhallinta on toki tärkeää ja pieni treeni silloin tällöin.
Minulla virtsankarkailua jos syön liikaa ruoka-ainetta jolle olen allerginen. Siis tulee muita oireita mutta koska oireilu ei pahaa niin ei aina jaksa vältellä.
Mulla pissan karkailu oli ihan psykologista, metri ennen vessaa tai kotiovella pissat housuihin, voin olla päivän kaupungilla ja kotiovella ei lirahtanut vaan rakko tyhjeni.
Kerran keksin että alan laulaa eli ajatukset pous pissahädästä, nyt laulan mielessäni sataa, sataa ropisee eikä poissa juokse, outo juttu.
I feel you sister! Olen itse vasta 35+, yhden pienikokoisen vauvan synnyttänyt 3+ vuotta sitten imukupilla pitkän synnytyksen ja pitkän ponnistusvaiheen jälkeen. Lääkäri ja fyssari katsoneet, ettei ole laskeumaa. Itsestäni tuntuu, että joku tuolla alakerrassa on viturallaan kirjaimellisesti. Ponnistusinkotenssi - ei ole auttanut jumppa eikä TENS.
Mulla loppui, kun poistettiin isot myoomat ja kohtu. Ei ole karkaillut sen jälkeen.
Botox auttaa yliaktiivisen virtsarakon hoitamiseen, mutta jos syy on muualla, niin sitten siitä ei ole apua.
Oonko ainoa ?
Ap