Millä jaksamista+tsemppimieltä loppuviikkoihin??

Meillä 3v ja 4.5v lapset kyllä huolehtivat siitä ettei tarvitse miettiä miten ajan saisi kulumaan... rasittaa vaan kun en millään jaksaisi enää touhuilla lasten kanssa. Enkä kyllä jaksa tehdä mitään muutakaan, jokainen ruuanlaitto ja kauppareissu on työn takana. Puistoonkaan ei millään viitsisi enää vääntäytyä kärvistelemään supistusten kanssa kovalle puupenkille... Lueskellaan, lapset muovailevat ja piirtelevät ja minä istun vieressä jalat ylhäällä, sen sellaista. Päällimmäisenä ajatuksena on että LOPPUIS JO TÄÄ RASKAUS ja saisi antaa vauvan välillä jonkun muun kannettavaksi.

Eli valitusta, valitusta ja tukalaa oloa, taitaa olla aikalailla yleistä näillä viikoilla! Jaksua!



Ja rv 37 on siis mulla menossa...

Niinpä! Mulla kans vasta rv 17 menossa, mutta oon ollut jo viikolta 5 (pahoinvoinnin alkamisen jälkeen) ihan kypsä tähän touhuun. Kaikki ympärillä huokailee, että " voi kun on syksy mennyt nopeasti" ja " apua, pian on joulu!" . Ja katin kontit! Kun oliskin jo joulu. Milloinkaan ei aika niin matele kuin raskaana ollessa. Esikoisen aikana vielä jotenkin tuntui siltä, että aika liikkui eteenpäin, mutta nyt kakkosta odotellessa jokainen päivä on kuin viikko. Ihan hemmetin hidasta tämä elämä tällä hetkellä ja vielä 5 kk matelua edessä...



Mutta siis tekemistä: lukeminen on hyvä, samoin videot+dvd:t, aika kuluu hömpän parissa nopeammin ;o) Ja näin lumen tultua maahan voisit vaikka askarrella joulukoristeita tai tehdä uudet jouluverhot keittiöön tms. Sitten kun vauveli syntyy, ei sellaista kuitenkaan ehdi. Ja voit vaikka suunnitella suvun joululahjat valmiiksi, jotta sitten voit piipahdella kaupassa hakemassa valmiiksi suunnitellut paketit imetysten välissä, eikä tarvi vastasyntyneen kanssa lähteä ruuhkiin tunkemaan. Ristiäisiä/nimiäisiä voipi tietty suunnitella tiettyyn rajaan asti etukäteen.



Jos on esikoinen tulossa, niin suosittelisin myös nauttimaan nukkumisesta. Rytmit menee ikävästi uusiksi sitten tulokkaan myötä ja nukkuminen pakostakin pätkittyy aluksi.



Tsemppiä matkaan! Se kuitenkin lohduttakoon, että täällä on vielä useita kuukausia lusimatta, kun taas sä oot jo ns. kalkkiviivoilla. Kyllä se siitä! Parempi kuitenkin, että vauva on valmis syntymään sitten kun maailmaan päättää tulla, että saatte sen sitten kotiin sairaalasta normaalissa järjestyksessä eikä tarvi pienen jäädä enää sinne yksin kasvamaan.



A.A. rv 16+4

paitsi, että MINÄ OLEN VIIKOLLA 18 :(. Mua ei haittaa vielä tuo maha mitenkään, kun on aika pieni vielä mutta kauppareissutkin välillä tekee tiukkaa, kun pyörryttää ja oksettaa. Mulla oli ja meni alkuraskauden pahoinvointi ja pari viikkoa jo oli parempi, mutta nyt taas. Välillä huimaa kaupassa käyminenkin niin paljon, että ihan kylmähikeä pukkaa päälle. Ja nyt mietityttää, että onko tämä tosiaan tätä loppuun asti. Voi olla että mulla hemoglobiini laskenut niin alas, että siitä johtuu väsymys ja huimaukset.

Tulipas valitettua, mutta parempi valittaa tänne kuin miehelle ;).

Itse olen myös totaalisen kyllästynyt ja turhautunut tähän loppuraskauteen. Lonkkia särkee kamalasti, kaupassa huimaa jne. eli tätä tyypillistä. Minä olen ryhtynyt taas lukemaan kirjoja, pääsee vähän arkea pakoon. Kyläily on myös ollut mukavaa, vaikka sen jälkeen väsyttäisikin. On vain kivaa, kun joku tekee ruuan valmiiksi ja saa höpötellä niitä näitä :). Ja tuleehan tuota telkkaakin töllöteltyä... Jos sade tänään hetkeksi hellittää, niin yritän vielä ähkiä kukkapenkkiin tulppaanisipuleita!



Sitten tähän loppuun vielä loppuraskailijan valitusta/ihmettelyä: kieleni alkaa olla ihan turta öiden jäljiltä. Joudun hengittämään suun kautta kun nenä tuntuu olevan tukossa. Heräilen välillä sellaiseen karmeaan kuivuuteen ja kieli tuntuu turvonneelta möhkäleeltä. Aih ja voih!