Te jotka kannatatte hoitajien pakkotyölakia, kertokaa miten heidän pitäisi työtaistella oikeuksiensa puolesta yhtäläisesti muiden ammattiryhmien kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Sopia suojatyöstä asiallisesti. Koskee muitakin ammatteja mm. poliisit, palokunnat ym.

Tässä voit sormella osoittaa työnantajapuolta joka veti suojatyön kanssa överiksi viime lakossa, kun monessa talossa oli suojatyön ansiosta enemmän väkeä kuin normaalisti. Mieti nyt vähän itsekkin, mitä tuollainen työnantajan kikkailu sen työtaistelun toimen kannalta tarkoittaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin vuoden töissä tornion outokummun tehtaalla. Siellä miehet nukkuvat kopeissaan työaikana tai katsovat kännyköitään jalat pöydillä. Välillä pyörähtivät 5 minuuttia kypärät päässä hallissa. Liksa on hyvä ja bonukset päälle. Aivan höpöhommaa sanon minä. Se työ on helppoa ja minimipalkka riittäisi.

Mieheni oli vuosia töissä keskisuomalaisessa firmassa. Vuosi sitten sai tarpeekseen siitä vetkuttelusta ja vaihtoi alaa. Työvuorossa oli vai muutama jotka tekivät töitä, loput istuivat oikeasti sen kahdeksan tuntia ja selailivat kännyköitään tai tekivät tehtaan koneilla omia hommiaan esim. kotiinsa metalliaitaa tms. Pahimmat lusmuajat olivat johdon sukulaisia joille ei voinut sanoa mitään. Mies ei ahkerana työntekijänä enää viitsinyt sitä menoa katsella. Palkka näillä "työmiehillä" hyvä, lähes puolet parempi kuin hoitajilla. Yhtään naista ei työporukassa ollut. Joitakin huomautuksia porukka sai, mutta sama meno jatkuu. Että näin miesvaltaisella alalla. Laiskempaa porukkaa saa etsiä.

Sapettaa nähdä naapuritalon remonttityömaa. Koko kesän ovat vääntäneet. Istuvat pihalla tai autossa kännykän kanssa aina kun silmä välttää!

Vierailija kirjoitti:

Terveydenhoitoala ei suinkaan ole ainoa ala, jonka lakko-oikeutta rajoitetaan voimakkaasti.

Esimerkiksi teleoperaattoreiden henkilöstö voi lakkoilla käytännössä vain asiakaspalvelussa ja laskutuksessa, sillä televerkkojen toiminta täytyy taata kaikissa olosuhteissa siksi, että kansalaisten henki ja turvallisuus on niiden varassa. Televerkkojen toiminta on taattava ja niiden viat on korjattava nopeasti myös lakon aikana.

En ole kummallakaan alalla, mutta kyselen täältä sivusta. Onko televerkkojen korjaaminen kolmivuorotyössä psyykkisesti ja fyysisesti yhtä rasittavaa kuin hoitajien? Hoitajat ovat vuosia tehneet töitä henkilöstövajeessa ja siihen vielä pelko saada tappava sairaus. Pandemian alussa vuolaasti kiitettiin ja kumarrettiin ja rahallista tukea jaettiin mm. yrityksille ja muistaakseni lääkäritkin saivat koronalisiä. Hoitajat jäivät ilman.

Kuinka usein verkon korjaaja joutuu jäämään aamuvuorosta iltavuoroon ja samoilla silmillä ja jaloilla tekemään hyväntuulisena ja palvelualttiina työtä, jossa tarkkaavaisuus ei saa herpaantua enempää kuin jos tekisi normi päivätyötä taukoineen. Millainen mahtaa olla palkkaus teleoperaattoreilla? Entä koulutus ja alan arvostus? Pidetäänkö operaattoreita palveluammatin harjoittajina joille huudetaan, nimitellään ja käydäänkö sillä alalla työntekijöihin käsiksi ammattiin "kuuluvana lieveilmiönä," jonka on tiennyt ammatin valitessaan". Maksetaanko kummallakaan alalla vaarallisen työn lisää ja jos, niin millaisissa tapauksissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entinen hoitaja kirjoitti:

Ei tässä nyt ole pelkästään siitä kyse, että hoitajat saavat liian vähän palkkaa. Hoitoalan henkilökuntapula vaarantaa jo nyt asiakas- ja potilasturvallisuuden. Eikö tästä pitäisi olla huolissaan? Jos hoitajille maksettaisiin palkkaa hieman enemmän, niin hoitoalan vetovoima kasvaisi ja hoitajapula hiljalleen helpottaisi, työoloista tulisi inhimillisemmät. Enemmän kuin mitään, toivoin että olisin voinut tehdä työtäni kiireettömästi ja sydämellä. Kävi kuitenkin niin, että oli jatkuvasti liian vähän henkilökuntaa, oli jatkuva kiire ja jatkuva väsymys ja suru siitä, että en enää voinut tehdä työtäni kiireettömästi, kuntouttavasti ja ihmistä kunnioittaen. Aloin pelätä todella paljon lääkevirheitä ja ylipäätänsä sitä, että jotain sattuu. Heräilin öisin valvomaan ja ahdisti mennä töihin. En jaksanut tehdä mitään töiden jälkeen. Lopulta koin ainoaksi oikeaksi ratkaisuksi lähteä opiskelemaan toista alaa.

Ja mitä palkkaan tulee, kuinka moni joutuu miettimään missä on varaa asua ja kuinka monta lasta voi hankkia, vai voiko edes hankkia yhtään? Päivätyötä tekevän lähihoitajan palkka on noin 2200€, siitä vielä verot pois. Voin kertoa, että ei jää paljoa liikkumavaraa. Voin myös kertoa, että ei ole ollut tunkua töihin tällä palkalla...

Jokainen joutuu miettimään missä onvaraa asua ja montako lasta hankkia. Missä kuplassa hoitajat elävät? Ei niiden verojen jälkeen jää käteen parisataa isommasta palkasta sen enempää

Sama palkka on muillakin amis-aloilla.

Niin? Pointtihan tässä on saada enemmän väkeä sinne hoitoalalle, se on perustelu sille, miksi juuri hoitajien palkkoja tulisi nyt nostaa, ei haluta lisää autonrassaajia, vaan halutaan lisää sairaanhoitajia ja lähihoitajia, ihmisiä ei tällä hetkellä ala kiinnosta nimenomaan siksi, että muualla saa SAMAN PALKAN helpommalla.

Työnantaja vaarantaa potilasturvallisuuden päivittäin ympäri Suomea, asiasta on informoitu työnantajaa ja tehty suuri määrä ilmoituksia AVI: n. Miksi tämä ei liikuta ketään?

https://avi.fi/tiedote/-/tiedote/69940318

Tietotekniikka joutaisi romauttaa ja yksiköistä tehdä jälleen pienempiä. Työn laatu kohenisi paljon. Rahat pois  suunnittelijoita, konsulteilta ja IT-tyypeiltä. Rahoitus sijoitettavaksi suoraan aikaan potilaan hoitamiseen ja hoitajien palkan maksamiseen!

Sympatiaa ei heru, jos ihmishenget ovat vaarassa ja jotkut ovat olleet kotinsa vankina jo lähes vuoden kun eivät pääse hoitajapulan takia leikkaukseen. 

T. Masentuneen kotiinsa vangiksi jääneen leikkausajan perään kerta toisensa jälkeen soittaneen kipupotilaan itsemurhahaaveiluja kuukausia kuunnellut.

Mikä juttu tämä on, että palkan pitäisi tulla puhtaasti sen perusteella, että minkä asteinen koulutus ihmisellä on ja kauanko on pitänyt opiskella alaa varten? Eihän se noin mene: Tiedän montakin ihmistä, jotka on saaneet ja saavat vieläkin työstään ihan hurjaa palkkaa esim. amislainen joka menikin Nokialle töihin ja kipusi portaita ylöspäin aina johtotasolle saakka: Ihan hitonmoinen palkka tällä amiksella.

Tai toinen, jolla jäi koulukesken, mutta koodariksi ryhtyi, tällä hetkellä vakityö ja vetää tuplasti enemmän palkkaa kuin sairaanhoitajat + paljon muitakin etuja päälle, voi tehdä etätöitä ja töissäkin on panostettu työhyvinvointiin mm. pelinurukkauksella ja virvokkeita vapaasti käytössä niin paljon kuin haluaa juoda, jos pitää matkustaa niin saa majoituksenkin joskus jopa ilmaiseksi tai vähintäänkin todella halvalla. Varmasti on paljon muitakin työsuhde-etuja mitä tulee: Työaika joustava, kukaan ei hengitä niskaan kunhan saavutat tietyt tavoitteet työssäsi, voit käydä kesken työpäivän vaikka kuntosalilla jos haluat.

Että niin, ei mene palkat todellakaan minkään koulutuksen mukaan muuallakaan, ihme että just hoitajien kohdalla tuota pitää jankata. Musta itseasiassa tuntuu, että tässä maassa saa enemmän palkkaa mitä helpompi ja rennompi työ on ja sitä vähemmän palkka, mitä rankempaa työtä tekee.

Vierailija kirjoitti:

Sympatiaa ei heru, jos ihmishenget ovat vaarassa ja jotkut ovat olleet kotinsa vankina jo lähes vuoden kun eivät pääse hoitajapulan takia leikkaukseen. 

T. Masentuneen kotiinsa vangiksi jääneen leikkausajan perään kerta toisensa jälkeen soittaneen kipupotilaan itsemurhahaaveiluja kuukausia kuunnellut.

Eipä ne kotina vankina olevat leikkauksiin pääse sittenkään, kun hoitajat vaihtaa alaa kokonaan, sittenkin varmaan vihaisit niitä hoitajia edelleen, niitten vika!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entinen hoitaja kirjoitti:

Ei tässä nyt ole pelkästään siitä kyse, että hoitajat saavat liian vähän palkkaa. Hoitoalan henkilökuntapula vaarantaa jo nyt asiakas- ja potilasturvallisuuden. Eikö tästä pitäisi olla huolissaan? Jos hoitajille maksettaisiin palkkaa hieman enemmän, niin hoitoalan vetovoima kasvaisi ja hoitajapula hiljalleen helpottaisi, työoloista tulisi inhimillisemmät. Enemmän kuin mitään, toivoin että olisin voinut tehdä työtäni kiireettömästi ja sydämellä. Kävi kuitenkin niin, että oli jatkuvasti liian vähän henkilökuntaa, oli jatkuva kiire ja jatkuva väsymys ja suru siitä, että en enää voinut tehdä työtäni kiireettömästi, kuntouttavasti ja ihmistä kunnioittaen. Aloin pelätä todella paljon lääkevirheitä ja ylipäätänsä sitä, että jotain sattuu. Heräilin öisin valvomaan ja ahdisti mennä töihin. En jaksanut tehdä mitään töiden jälkeen. Lopulta koin ainoaksi oikeaksi ratkaisuksi lähteä opiskelemaan toista alaa.

Ja mitä palkkaan tulee, kuinka moni joutuu miettimään missä on varaa asua ja kuinka monta lasta voi hankkia, vai voiko edes hankkia yhtään? Päivätyötä tekevän lähihoitajan palkka on noin 2200€, siitä vielä verot pois. Voin kertoa, että ei jää paljoa liikkumavaraa. Voin myös kertoa, että ei ole ollut tunkua töihin tällä palkalla...

Jokainen joutuu miettimään missä onvaraa asua ja montako lasta hankkia. Missä kuplassa hoitajat elävät? Ei niiden verojen jälkeen jää käteen parisataa isommasta palkasta sen enempää

Sama palkka on muillakin amis-aloilla.

Niin? Pointtihan tässä on saada enemmän väkeä sinne hoitoalalle, se on perustelu sille, miksi juuri hoitajien palkkoja tulisi nyt nostaa, ei haluta lisää autonrassaajia, vaan halutaan lisää sairaanhoitajia ja lähihoitajia, ihmisiä ei tällä hetkellä ala kiinnosta nimenomaan siksi, että muualla saa SAMAN PALKAN helpommalla.

Toisaalta onhan edelleen esim sairaanhoitajakoulutukseen pyrkijöitä paljon enemmän, mitä  sisään voidaan ottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entinen hoitaja kirjoitti:

Ei tässä nyt ole pelkästään siitä kyse, että hoitajat saavat liian vähän palkkaa. Hoitoalan henkilökuntapula vaarantaa jo nyt asiakas- ja potilasturvallisuuden. Eikö tästä pitäisi olla huolissaan? Jos hoitajille maksettaisiin palkkaa hieman enemmän, niin hoitoalan vetovoima kasvaisi ja hoitajapula hiljalleen helpottaisi, työoloista tulisi inhimillisemmät. Enemmän kuin mitään, toivoin että olisin voinut tehdä työtäni kiireettömästi ja sydämellä. Kävi kuitenkin niin, että oli jatkuvasti liian vähän henkilökuntaa, oli jatkuva kiire ja jatkuva väsymys ja suru siitä, että en enää voinut tehdä työtäni kiireettömästi, kuntouttavasti ja ihmistä kunnioittaen. Aloin pelätä todella paljon lääkevirheitä ja ylipäätänsä sitä, että jotain sattuu. Heräilin öisin valvomaan ja ahdisti mennä töihin. En jaksanut tehdä mitään töiden jälkeen. Lopulta koin ainoaksi oikeaksi ratkaisuksi lähteä opiskelemaan toista alaa.

Ja mitä palkkaan tulee, kuinka moni joutuu miettimään missä on varaa asua ja kuinka monta lasta voi hankkia, vai voiko edes hankkia yhtään? Päivätyötä tekevän lähihoitajan palkka on noin 2200€, siitä vielä verot pois. Voin kertoa, että ei jää paljoa liikkumavaraa. Voin myös kertoa, että ei ole ollut tunkua töihin tällä palkalla...

Jokainen joutuu miettimään missä onvaraa asua ja montako lasta hankkia. Missä kuplassa hoitajat elävät? Ei niiden verojen jälkeen jää käteen parisataa isommasta palkasta sen enempää

Sama palkka on muillakin amis-aloilla.

Niin? Pointtihan tässä on saada enemmän väkeä sinne hoitoalalle, se on perustelu sille, miksi juuri hoitajien palkkoja tulisi nyt nostaa, ei haluta lisää autonrassaajia, vaan halutaan lisää sairaanhoitajia ja lähihoitajia, ihmisiä ei tällä hetkellä ala kiinnosta nimenomaan siksi, että muualla saa SAMAN PALKAN helpommalla.

Toisaalta onhan edelleen esim sairaanhoitajakoulutukseen pyrkijöitä paljon enemmän, mitä  sisään voidaan ottaa.

Eihän tuolla ole merkitystä? Moniko sen koulutuksen käy loppuun asti, moniko työllistyy koulutuksen jälkeen Suomessa, kuinka moni jää alalle? Tuolla on merkitystä. Sitten jos alkaa olla hakijoita vähemmän kuin paikkoja, niin se tarkoittaa että terveydenhoito on oikeasti jo romutettu täysin ja alasta tehty niin vastenmielinen, että vain sellaiset päätyvät alalle, jotka eivät keksi muutakaan: Sitten voi miettiä mikä asenne tällaisilla ihmisillä siihen työhön on, kun ei ole lainkaan sitä aitoa ja paljon puhuttua "kutsumusta", vaan sellainen vetelä "no mennään nyt vaikka tonne, ku kouluun pääsee niin helposti"-motiivi.

Fifty-fifty miehiä alalle, niin kännimölinä vähenee yli puolella.

Vierailija kirjoitti:

Sen siitä saa, kun hoitajia ei pidetä samalla tavalla ihmisinä kuin itseä. Hoitajillekin kuuluu tauot, vapaus valita mitä kehollaan tekee, että ottaako korona-tai infuenssarokotteen vai ei, kunhan hän vain suojaa asiakasta/potilasta ammattitaidollaan muuten. Ja että palkka vastaa vaativuutta ja epämukavuutta, mitä työssään joutuu kohtaamaan. 

Ps. Hoitakaa omaisenne itse tai herra herra paratkoon siivotkaa heidän koti helppokäyttöiseksi, jotta on edes mahdollista hoitaa vanhusta 15 min kotikäynnillä kompastelematta tai tukehtumatta!

Näyttää olevan niin, että hoitajat tässä tarvitsevat enemmän hoitoa kuin sairaat.

Miksi normaalia työmarkkinamekanismia ei voi soveltaa hoitotyöhön? Jos koodareita tarvitaan, heidän palkat nousee. Sama pätee kaikkiin ammatteihin, mutta jostain syystä ei muka hoitajiin. TK-lääkäreille maksetaan moninkertaista palkkaa syrjäkylillä, koska muuten heitä ei sinne saada. Siihen jotenkin riittää rahat. Kunnilla riittää myös jotenkin rahat maksaa vuokrafirmojen hoitajille moninkertaista palkkaa, mutta ei nostaa omien työntekijöidensä palkkoja. 

Ihmisen henki on aina arvokkaampi kuin palkankorotus tai lakko-oikeus. Ahneudella ei ole mitään rajoja!

Vierailija kirjoitti:

Sopia suojatyöstä asiallisesti. Koskee muitakin ammatteja mm. poliisit, palokunnat ym.

Nyt nämä hoitajapomot ovat kiihdyttäneet joukkonsa sellaiseen kiihkoon, että mikään neuvottelu ei onnistu. 

Onhan tuo teho-osastojen sulkeminen äärimmäinen teko ja alkaa kyllä sympatia jo häviämään hoitajien lakkoa kohtaan.

Lakkoasetta käytetään nyt täysin väärin, se kohdistetaan kaikista haavottuvaisimpiin potilaisiin,

terveisin eläkkeellä oleva sh ja itsekin aikanaan sh-lakossa ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sympatiaa ei heru, jos ihmishenget ovat vaarassa ja jotkut ovat olleet kotinsa vankina jo lähes vuoden kun eivät pääse hoitajapulan takia leikkaukseen. 

T. Masentuneen kotiinsa vangiksi jääneen leikkausajan perään kerta toisensa jälkeen soittaneen kipupotilaan itsemurhahaaveiluja kuukausia kuunnellut.

Eipä ne kotina vankina olevat leikkauksiin pääse sittenkään, kun hoitajat vaihtaa alaa kokonaan, sittenkin varmaan vihaisit niitä hoitajia edelleen, niitten vika!

Niinpä! Nämä hoitajat kyllä säilyvät historiassa. Ei teitä hyvällä muisteta.

Äiskät ei lakkoile! kirjoitti:

Fifty-fifty miehiä alalle, niin kännimölinä vähenee yli puolella.

Kannatan tätä ihan kympillä, ihan loistava idea! Koska miehet eivät hae alalle niin pakkokiintiö esim. ikäperusteisesti niille miehille ketkä eivät ole tutkintoa suorittaneet vaikka 25-ikävuoteen mennessä.  Yhteiskunnallahan piti olla oikeus määrätä mihin verovaroilla tuotetut rahat kohdistetaan :) Samaa logiikkaa käytetään siinä että irtisanoutuneita voitaisiin uhkasakon uhalla pakottaa takaisin entiselle työnantajalle niin hyvin voidaan samaa logiikkaa käyttää kouluttamattomille!

Kumpi meistä tekee kansalaisaloitteen??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entinen hoitaja kirjoitti:

Ei tässä nyt ole pelkästään siitä kyse, että hoitajat saavat liian vähän palkkaa. Hoitoalan henkilökuntapula vaarantaa jo nyt asiakas- ja potilasturvallisuuden. Eikö tästä pitäisi olla huolissaan? Jos hoitajille maksettaisiin palkkaa hieman enemmän, niin hoitoalan vetovoima kasvaisi ja hoitajapula hiljalleen helpottaisi, työoloista tulisi inhimillisemmät. Enemmän kuin mitään, toivoin että olisin voinut tehdä työtäni kiireettömästi ja sydämellä. Kävi kuitenkin niin, että oli jatkuvasti liian vähän henkilökuntaa, oli jatkuva kiire ja jatkuva väsymys ja suru siitä, että en enää voinut tehdä työtäni kiireettömästi, kuntouttavasti ja ihmistä kunnioittaen. Aloin pelätä todella paljon lääkevirheitä ja ylipäätänsä sitä, että jotain sattuu. Heräilin öisin valvomaan ja ahdisti mennä töihin. En jaksanut tehdä mitään töiden jälkeen. Lopulta koin ainoaksi oikeaksi ratkaisuksi lähteä opiskelemaan toista alaa.

Ja mitä palkkaan tulee, kuinka moni joutuu miettimään missä on varaa asua ja kuinka monta lasta voi hankkia, vai voiko edes hankkia yhtään? Päivätyötä tekevän lähihoitajan palkka on noin 2200€, siitä vielä verot pois. Voin kertoa, että ei jää paljoa liikkumavaraa. Voin myös kertoa, että ei ole ollut tunkua töihin tällä palkalla...

Jokainen joutuu miettimään missä onvaraa asua ja montako lasta hankkia. Missä kuplassa hoitajat elävät? Ei niiden verojen jälkeen jää käteen parisataa isommasta palkasta sen enempää

Sama palkka on muillakin amis-aloilla.

Niin? Pointtihan tässä on saada enemmän väkeä sinne hoitoalalle, se on perustelu sille, miksi juuri hoitajien palkkoja tulisi nyt nostaa, ei haluta lisää autonrassaajia, vaan halutaan lisää sairaanhoitajia ja lähihoitajia, ihmisiä ei tällä hetkellä ala kiinnosta nimenomaan siksi, että muualla saa SAMAN PALKAN helpommalla.

Toisaalta onhan edelleen esim sairaanhoitajakoulutukseen pyrkijöitä paljon enemmän, mitä  sisään voidaan ottaa.

Eihän tuolla ole merkitystä? Moniko sen koulutuksen käy loppuun asti, moniko työllistyy koulutuksen jälkeen Suomessa, kuinka moni jää alalle? Tuolla on merkitystä. Sitten jos alkaa olla hakijoita vähemmän kuin paikkoja, niin se tarkoittaa että terveydenhoito on oikeasti jo romutettu täysin ja alasta tehty niin vastenmielinen, että vain sellaiset päätyvät alalle, jotka eivät keksi muutakaan: Sitten voi miettiä mikä asenne tällaisilla ihmisillä siihen työhön on, kun ei ole lainkaan sitä aitoa ja paljon puhuttua "kutsumusta", vaan sellainen vetelä "no mennään nyt vaikka tonne, ku kouluun pääsee niin helposti"-motiivi.

No onko siitä todellisia lukuja olemassa, moniko esim keväällä valmistunut sh meni koulutustaan vastaavaan töihin Suomessa? Tiedän tuttavapiirissäni useita keväällä valmistuneita ja kaikki he ovat töissä sairaaloissa ja ihan täällä omassa maassamme.

Miksi syytetään hoitajia eikä työnantajia jotka eivät ole vuosiin reagoineet hoitajapulaan parantamalla palkkausta ja työoloja?