Miksi "häpeä" on niin voimakas tunnetila suomalaisessa kulttuurissa?

Vierailija kirjoitti:

Aijettä kun mua alettiin vihata, kun päätin, etten häpeä enää mitään. En ulkonäköäni, en huumoriani, en nauruani, en hyvää tuultani, en uteliaisuuttani, en tyhmiä kysymyksiäni, en osaamistani, en rahojani, en mitään.

Ja aijettä, kun niitä harmittaa, että heidän häpeänsä lähinnä säälittää.

Häpeä on sairaus. Ja ne joita kaikki hävettää, vihastuttaa ne, jotka uskaltaa.

Tälläkin palstalla.

Epävakaus ja narsisimi ovat myös sairauksia. Ja ne kenellä noita piirteitä omaavat vihastuvat niille jotka uskaltavat tuoda noita ilmiöitä esiin.

En usko tuohon, että me suomalaiset oltaisiin erityisen häpeilevä kansa.  Onhan sitä sanottu niinkin, että meillä on huono itsetunto ja aina ajatellaan, mitä muut meistä ajattelee.

Mutta minä uskon, että niin se on pitkälti muissakin länsimaissa.

Suomalaisethan on hyvinkin isänmaallisia pohjimmiltaan.  Ei meillä maamme puolesta ole oikeastaan mitään hävettävää.  Ja kaikissa maissahan on ihmisiä, jotka käyttäytyy huonosti, on sivistymättömiä, juoppoja ja rikollisia ja vaikka mitä.

Ja kaikissa maissa on myös ihmisiä, jotka syystä tai toisesta tuntevat arvottomuutta ja häpeilevät milloin mitäkin.  Häpeähän on yksi ihmisen tunnetiloista.  Täysin häpeää tuntematon ihminen on sietämätön.