Te, jotka uskotte naisten oikeuksiin, mutta ette halua kutsua itseänne feministiksi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tasa-arvo asepalvelukseen aina sujuvasti ohitetaan vaikka tasa-arvoa muka tahdotaan. sutkia rusinapullailua en kannata.

Itse en henkilökohtaisesti vastusta sitä mitenkään että tyttöjenkin asepalvelus tulee pakolliseksi. Noin. Asia selvä.

Ei taida koskea enää sinua?

Minulla on tytär. Olisin myös itse halunnut armeijaan, mutta kynnys lähteä sinne kun vain kourallinen tyttöjä sen siihen aikaan suoritti oli liian korkea. En tykkää saada huomiota.

Eli olisit päässyt armeijaan mutta et halunnut. Minullakin oli kynnys lähteä armeijaan kun olisi ollut opiskelupaikka odottamassa mutta oli mentävä koska on pakko. Ei taida olla tasa-arvoa vai onko?

Äänestä vaaleissa tämän asian puolesta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tasa-arvo asepalvelukseen aina sujuvasti ohitetaan vaikka tasa-arvoa muka tahdotaan. sutkia rusinapullailua en kannata.

Itse en henkilökohtaisesti vastusta sitä mitenkään että tyttöjenkin asepalvelus tulee pakolliseksi. Noin. Asia selvä.

Ei taida koskea enää sinua?

Minulla on tytär. Olisin myös itse halunnut armeijaan, mutta kynnys lähteä sinne kun vain kourallinen tyttöjä sen siihen aikaan suoritti oli liian korkea. En tykkää saada huomiota.

Eli olisit päässyt armeijaan mutta et halunnut. Minullakin oli kynnys lähteä armeijaan kun olisi ollut opiskelupaikka odottamassa mutta oli mentävä koska on pakko. Ei taida olla tasa-arvoa vai onko?

Äänestä vaaleissa tämän asian puolesta sitten.

Miksi? En kannata naisten pakottamista armeijaan. Totesin vain tosiasiat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tarvetta kutsua itseäni millään erityisellä tittelillä. Sana feministi tuo nykyään mieleen rääväsuisen ja aggressiivisen rohkeasti pukeutuvan meuhkaajan, joten en samaistu siihen porukkaan.

Täsmälleen samaa sanoin itsekin, että nykyään feminismi vaikuttaa riidan haastamiselta. Arvaapa kauanko siitä on kun sanoin niin? 20 vuotta.

Se että feminismi vaikuttaa vastenmieliseltä riidan haastamiselta johtuu siitä että mielipiteitä on aktiivisesti muokattu sellaisiksi vuosikymmeniä. Minkä tuloksena sinä teet nyt arviosi sen perusteella miten joku pukeutuu.

Muistelkaapa menoa 90-luvulla ja 2000-luvun alussa. Yleisesti oltiin sitä mieltä että olemme tasa-arvoisia vaikka naisjohtajia ei ollut, naisia ei huolittu historiankirjoihin eikä haastateltu asiantuntijoina, rskaus avioliitossa oli laillista ja seksuaalinen ahdistelu aivan normaalia arkea.

Silloinkin olimme sitä mieltä että feminismi on riidan haastamista joka kiinnostaa vain rumia naisia. Kaikkihan on ihan hyvin jo, miksi pitäisi tehdä mitään?

Yrität perustella asiaasi lopputuloksen perusteella, et vallitsevien olosuhteiden. Tämä ei ole tasa-arvoa vaan lopputuleman muokkausyritys. Nyt on naisjohtajia, luuletko että se on tapahtunut ihan vain kun joku feministinen laki tai käsky on sen saanut aikaan vai olisiko nuo naiset ansainneet sen ihan itse omin avuin? Itse arvostan jälkimmäistä enemmän.

Tottakai ovat ansainneet sen itse, mutta vasta sen jälkeen kun heidän tieltään on poistettu esteitä joita naisilla työelämässä kautta aikojen on ollut. Ja edelleen on. Esim. lasten laittamisesta hoitoon syyllistetään naisia ja näin aiheutetaan painetta pysyä syrjässä.

Lasten hoitaminen ei ole tasa-arvoasia työn kannalta, se on työn ulkopuolinen asia. Kyllä sillä voi työuraan olla vaikutusta mutta se on arvokysymys. Jokainen voi valita haluamallaan tavalla (tai no ei voi kun ei miehen palkka riitä yleensä tuohon mahdollisuuteen vaikka yhteiskunta tukeekin) ja siitä seuraa asioita. Näiden asioiden seurauksiako pitäisi sitten muuttaa asettamalla ihmiset eri asemaan jotta lopputulos on sama kaikille? Tämä nimenomaan ei ole tasa-arvoa vaan feminismiä ja tällaista en kannata.

Tottakai se on ongelma naisille jos naisia ryhmänä painostetaan pysymään syrjässä työelämästä jopa useita vuosia. On se kyllä ongelma miehillekkin, koska hekin menettävät siinä paljon. Ja ei tämä ei ole mikään senkun teet niin kuin tykkäät, kun tämä on osa meidän kulttuuria. Ja tottakai se on ongelma uran kannalta jos olet vuosia pois työelämästä. Ja tähän naisia painostetaan. Eikä vain nuoria naisia, vaan myös vanhoja, joiden pitäisi sitten toimia omaishoitajina.

Onko tämäkin nyt tunteellista argumentaatiota, vai olisiko tässä esitetty nyt yksi selkeä ongelma?

Tämä on tunteellista argumentaatiota koska naisia ei painosteta pysymään poissa työelämästä vaan päinvastoin tarjotaan lastenhoitomahdollisuutta.

Ja sen jälkeen syyllistetään sen käyttämisestä. Avaappa huviksesi ketju jossa kerrot että laitat 1-vuotiaan lapsen päivähoitoon, koska haluat edetä työssä. Sinut syödään elävältä.

Tasa-arvo on sitä että sinulla on samat mahdollisuudet, ei sitä että sinä olet suojassa muiden ihmisten ajatuksilta. Tämä on aikuisten maailmaa.

Eihän ne mahdollisuudet ole samat jos minun täytyy olla henkisesti vahvempi, että saan tehdä elämässäni saman minkä mies saa rauhassa tehdä ilman että sitä kommentoidaan mitenkään.

Laitetaan kaksi maratoonaria kisaamaan ja heitellään toista kananmunilla ja kun hän häviää niin sanotaan että sait ihan yhtä aikaa lähteä juoksemaan, joten mitä valitat.

Ok. Minä väitän, että naiset pääsevät helpommalla. Tästä todisteena mm. lukion ja yliopistojen naisistuminen, naisten pidempi elinikä, vankiloiden miesvaltaisuus, itsemurhien sukupuolijakauma, naisten mahdollisuus perustaa perhe ihan yksin jne. 

Vähän nurinkurista ajatella että pitkälle opiskelu on helpommalla pääsyä. Itse olen aina pitänyt opiskelua vaivaloisena ja pakollisena pahana, että pääsee töihin. Jos töihin pääsisi vain sillä että on hyvä tyyppi, tuskin naisetkaan opiskelisivat niin paljon. Ja miehet pääsee.

Tämä onkin mielenkiintoista, että kun koulujärjestelmä suosii tyttöjä ja naisia, minkä todisteena on naisten parempi pärjääminen, niin feministit selittelevät sen naisten ansioksi, ei naisia suosivaksi rakenteeksi. Mutta kun täysin sama asia tapahtuu työelämässä toisin päin, niin sitten onkin kyseessä miehiä suosiva rakenne eikä miesten omaa ahkeruutta, että he pärjäävät hyvin. 

Etkö itse huomaa ristiriitaa tuossa, että vaikka naiset opiskelevat enemmän, vähemmän opiskelleet miehet ohittavat heidät työelämässä?

Jos vaikka meidän nykyistä luokatonta huonoa naishallitusta katsoo, niin kyllä voi hyvällä omalla tunnolla sanoa, että miehet vain on joissain asioissa pätevämpiä tehtävässään. Ja sen pätevyyden pitäisi olla se merkittävin asia työtehtäviin valinnassa.

Ja tämän sanon ihan naisena.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tarvetta kutsua itseäni millään erityisellä tittelillä. Sana feministi tuo nykyään mieleen rääväsuisen ja aggressiivisen rohkeasti pukeutuvan meuhkaajan, joten en samaistu siihen porukkaan.

Täsmälleen samaa sanoin itsekin, että nykyään feminismi vaikuttaa riidan haastamiselta. Arvaapa kauanko siitä on kun sanoin niin? 20 vuotta.

Se että feminismi vaikuttaa vastenmieliseltä riidan haastamiselta johtuu siitä että mielipiteitä on aktiivisesti muokattu sellaisiksi vuosikymmeniä. Minkä tuloksena sinä teet nyt arviosi sen perusteella miten joku pukeutuu.

Muistelkaapa menoa 90-luvulla ja 2000-luvun alussa. Yleisesti oltiin sitä mieltä että olemme tasa-arvoisia vaikka naisjohtajia ei ollut, naisia ei huolittu historiankirjoihin eikä haastateltu asiantuntijoina, rskaus avioliitossa oli laillista ja seksuaalinen ahdistelu aivan normaalia arkea.

Silloinkin olimme sitä mieltä että feminismi on riidan haastamista joka kiinnostaa vain rumia naisia. Kaikkihan on ihan hyvin jo, miksi pitäisi tehdä mitään?

Yrität perustella asiaasi lopputuloksen perusteella, et vallitsevien olosuhteiden. Tämä ei ole tasa-arvoa vaan lopputuleman muokkausyritys. Nyt on naisjohtajia, luuletko että se on tapahtunut ihan vain kun joku feministinen laki tai käsky on sen saanut aikaan vai olisiko nuo naiset ansainneet sen ihan itse omin avuin? Itse arvostan jälkimmäistä enemmän.

Tottakai ovat ansainneet sen itse, mutta vasta sen jälkeen kun heidän tieltään on poistettu esteitä joita naisilla työelämässä kautta aikojen on ollut. Ja edelleen on. Esim. lasten laittamisesta hoitoon syyllistetään naisia ja näin aiheutetaan painetta pysyä syrjässä.

Lasten hoitaminen ei ole tasa-arvoasia työn kannalta, se on työn ulkopuolinen asia. Kyllä sillä voi työuraan olla vaikutusta mutta se on arvokysymys. Jokainen voi valita haluamallaan tavalla (tai no ei voi kun ei miehen palkka riitä yleensä tuohon mahdollisuuteen vaikka yhteiskunta tukeekin) ja siitä seuraa asioita. Näiden asioiden seurauksiako pitäisi sitten muuttaa asettamalla ihmiset eri asemaan jotta lopputulos on sama kaikille? Tämä nimenomaan ei ole tasa-arvoa vaan feminismiä ja tällaista en kannata.

Tottakai se on ongelma naisille jos naisia ryhmänä painostetaan pysymään syrjässä työelämästä jopa useita vuosia. On se kyllä ongelma miehillekkin, koska hekin menettävät siinä paljon. Ja ei tämä ei ole mikään senkun teet niin kuin tykkäät, kun tämä on osa meidän kulttuuria. Ja tottakai se on ongelma uran kannalta jos olet vuosia pois työelämästä. Ja tähän naisia painostetaan. Eikä vain nuoria naisia, vaan myös vanhoja, joiden pitäisi sitten toimia omaishoitajina.

Onko tämäkin nyt tunteellista argumentaatiota, vai olisiko tässä esitetty nyt yksi selkeä ongelma?

Tämä on tunteellista argumentaatiota koska naisia ei painosteta pysymään poissa työelämästä vaan päinvastoin tarjotaan lastenhoitomahdollisuutta.

Ja sen jälkeen syyllistetään sen käyttämisestä. Avaappa huviksesi ketju jossa kerrot että laitat 1-vuotiaan lapsen päivähoitoon, koska haluat edetä työssä. Sinut syödään elävältä.

Tasa-arvo on sitä että sinulla on samat mahdollisuudet, ei sitä että sinä olet suojassa muiden ihmisten ajatuksilta. Tämä on aikuisten maailmaa.

Eihän ne mahdollisuudet ole samat jos minun täytyy olla henkisesti vahvempi, että saan tehdä elämässäni saman minkä mies saa rauhassa tehdä ilman että sitä kommentoidaan mitenkään.

Laitetaan kaksi maratoonaria kisaamaan ja heitellään toista kananmunilla ja kun hän häviää niin sanotaan että sait ihan yhtä aikaa lähteä juoksemaan, joten mitä valitat.

Ok. Minä väitän, että naiset pääsevät helpommalla. Tästä todisteena mm. lukion ja yliopistojen naisistuminen, naisten pidempi elinikä, vankiloiden miesvaltaisuus, itsemurhien sukupuolijakauma, naisten mahdollisuus perustaa perhe ihan yksin jne. 

Vähän nurinkurista ajatella että pitkälle opiskelu on helpommalla pääsyä. Itse olen aina pitänyt opiskelua vaivaloisena ja pakollisena pahana, että pääsee töihin. Jos töihin pääsisi vain sillä että on hyvä tyyppi, tuskin naisetkaan opiskelisivat niin paljon. Ja miehet pääsee.

Tämä onkin mielenkiintoista, että kun koulujärjestelmä suosii tyttöjä ja naisia, minkä todisteena on naisten parempi pärjääminen, niin feministit selittelevät sen naisten ansioksi, ei naisia suosivaksi rakenteeksi. Mutta kun täysin sama asia tapahtuu työelämässä toisin päin, niin sitten onkin kyseessä miehiä suosiva rakenne eikä miesten omaa ahkeruutta, että he pärjäävät hyvin. 

Etkö itse huomaa ristiriitaa tuossa, että vaikka naiset opiskelevat enemmän, vähemmän opiskelleet miehet ohittavat heidät työelämässä?

Jostain syystä moni nainen kuvittelee, että työnantajan tehtävä on palkita heidät opiskelusta. Tosiasiassa työnantaja maksaa työntekijän työpanoksen arvosta. Naiset tekevät keskimäärin vähemmän töitä kuin miehet, ovat sairauslomalla useammin kuin miehet, ovat lasten kanssa kotona useammin kuin miehet jne. mutta silti kuvittelevat, että heidän uransa pitäisi edetä vähintään samaan tahtiin kuin miesten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tarvetta kutsua itseäni millään erityisellä tittelillä. Sana feministi tuo nykyään mieleen rääväsuisen ja aggressiivisen rohkeasti pukeutuvan meuhkaajan, joten en samaistu siihen porukkaan.

Täsmälleen samaa sanoin itsekin, että nykyään feminismi vaikuttaa riidan haastamiselta. Arvaapa kauanko siitä on kun sanoin niin? 20 vuotta.

Se että feminismi vaikuttaa vastenmieliseltä riidan haastamiselta johtuu siitä että mielipiteitä on aktiivisesti muokattu sellaisiksi vuosikymmeniä. Minkä tuloksena sinä teet nyt arviosi sen perusteella miten joku pukeutuu.

Muistelkaapa menoa 90-luvulla ja 2000-luvun alussa. Yleisesti oltiin sitä mieltä että olemme tasa-arvoisia vaikka naisjohtajia ei ollut, naisia ei huolittu historiankirjoihin eikä haastateltu asiantuntijoina, rskaus avioliitossa oli laillista ja seksuaalinen ahdistelu aivan normaalia arkea.

Silloinkin olimme sitä mieltä että feminismi on riidan haastamista joka kiinnostaa vain rumia naisia. Kaikkihan on ihan hyvin jo, miksi pitäisi tehdä mitään?

Yrität perustella asiaasi lopputuloksen perusteella, et vallitsevien olosuhteiden. Tämä ei ole tasa-arvoa vaan lopputuleman muokkausyritys. Nyt on naisjohtajia, luuletko että se on tapahtunut ihan vain kun joku feministinen laki tai käsky on sen saanut aikaan vai olisiko nuo naiset ansainneet sen ihan itse omin avuin? Itse arvostan jälkimmäistä enemmän.

Tottakai ovat ansainneet sen itse, mutta vasta sen jälkeen kun heidän tieltään on poistettu esteitä joita naisilla työelämässä kautta aikojen on ollut. Ja edelleen on. Esim. lasten laittamisesta hoitoon syyllistetään naisia ja näin aiheutetaan painetta pysyä syrjässä.

Lasten hoitaminen ei ole tasa-arvoasia työn kannalta, se on työn ulkopuolinen asia. Kyllä sillä voi työuraan olla vaikutusta mutta se on arvokysymys. Jokainen voi valita haluamallaan tavalla (tai no ei voi kun ei miehen palkka riitä yleensä tuohon mahdollisuuteen vaikka yhteiskunta tukeekin) ja siitä seuraa asioita. Näiden asioiden seurauksiako pitäisi sitten muuttaa asettamalla ihmiset eri asemaan jotta lopputulos on sama kaikille? Tämä nimenomaan ei ole tasa-arvoa vaan feminismiä ja tällaista en kannata.

Tottakai se on ongelma naisille jos naisia ryhmänä painostetaan pysymään syrjässä työelämästä jopa useita vuosia. On se kyllä ongelma miehillekkin, koska hekin menettävät siinä paljon. Ja ei tämä ei ole mikään senkun teet niin kuin tykkäät, kun tämä on osa meidän kulttuuria. Ja tottakai se on ongelma uran kannalta jos olet vuosia pois työelämästä. Ja tähän naisia painostetaan. Eikä vain nuoria naisia, vaan myös vanhoja, joiden pitäisi sitten toimia omaishoitajina.

Onko tämäkin nyt tunteellista argumentaatiota, vai olisiko tässä esitetty nyt yksi selkeä ongelma?

Tämä on tunteellista argumentaatiota koska naisia ei painosteta pysymään poissa työelämästä vaan päinvastoin tarjotaan lastenhoitomahdollisuutta.

Ja sen jälkeen syyllistetään sen käyttämisestä. Avaappa huviksesi ketju jossa kerrot että laitat 1-vuotiaan lapsen päivähoitoon, koska haluat edetä työssä. Sinut syödään elävältä.

Tasa-arvo on sitä että sinulla on samat mahdollisuudet, ei sitä että sinä olet suojassa muiden ihmisten ajatuksilta. Tämä on aikuisten maailmaa.

Eihän ne mahdollisuudet ole samat jos minun täytyy olla henkisesti vahvempi, että saan tehdä elämässäni saman minkä mies saa rauhassa tehdä ilman että sitä kommentoidaan mitenkään.

Laitetaan kaksi maratoonaria kisaamaan ja heitellään toista kananmunilla ja kun hän häviää niin sanotaan että sait ihan yhtä aikaa lähteä juoksemaan, joten mitä valitat.

Ok. Minä väitän, että naiset pääsevät helpommalla. Tästä todisteena mm. lukion ja yliopistojen naisistuminen, naisten pidempi elinikä, vankiloiden miesvaltaisuus, itsemurhien sukupuolijakauma, naisten mahdollisuus perustaa perhe ihan yksin jne. 

Vähän nurinkurista ajatella että pitkälle opiskelu on helpommalla pääsyä. Itse olen aina pitänyt opiskelua vaivaloisena ja pakollisena pahana, että pääsee töihin. Jos töihin pääsisi vain sillä että on hyvä tyyppi, tuskin naisetkaan opiskelisivat niin paljon. Ja miehet pääsee.

Tämä onkin mielenkiintoista, että kun koulujärjestelmä suosii tyttöjä ja naisia, minkä todisteena on naisten parempi pärjääminen, niin feministit selittelevät sen naisten ansioksi, ei naisia suosivaksi rakenteeksi. Mutta kun täysin sama asia tapahtuu työelämässä toisin päin, niin sitten onkin kyseessä miehiä suosiva rakenne eikä miesten omaa ahkeruutta, että he pärjäävät hyvin. 

Etkö itse huomaa ristiriitaa tuossa, että vaikka naiset opiskelevat enemmän, vähemmän opiskelleet miehet ohittavat heidät työelämässä?

Jostain syystä moni nainen kuvittelee, että työnantajan tehtävä on palkita heidät opiskelusta. Tosiasiassa työnantaja maksaa työntekijän työpanoksen arvosta. Naiset tekevät keskimäärin vähemmän töitä kuin miehet, ovat sairauslomalla useammin kuin miehet, ovat lasten kanssa kotona useammin kuin miehet jne. mutta silti kuvittelevat, että heidän uransa pitäisi edetä vähintään samaan tahtiin kuin miesten?

Ja jatkoajatuksena että miksi miesten ja naisten urien sitten pitäisi edetä samaa tahtia? Jos toinen haluaa välillä olla äiti ja ottaa urasta taukoa niin miksi tämä ei ole ok ja sitä valintaa ei voi kunnioittaa? Miksi naiset eivät arvosta äitiyttä rahaa enemmän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tarvetta kutsua itseäni millään erityisellä tittelillä. Sana feministi tuo nykyään mieleen rääväsuisen ja aggressiivisen rohkeasti pukeutuvan meuhkaajan, joten en samaistu siihen porukkaan.

Täsmälleen samaa sanoin itsekin, että nykyään feminismi vaikuttaa riidan haastamiselta. Arvaapa kauanko siitä on kun sanoin niin? 20 vuotta.

Se että feminismi vaikuttaa vastenmieliseltä riidan haastamiselta johtuu siitä että mielipiteitä on aktiivisesti muokattu sellaisiksi vuosikymmeniä. Minkä tuloksena sinä teet nyt arviosi sen perusteella miten joku pukeutuu.

Muistelkaapa menoa 90-luvulla ja 2000-luvun alussa. Yleisesti oltiin sitä mieltä että olemme tasa-arvoisia vaikka naisjohtajia ei ollut, naisia ei huolittu historiankirjoihin eikä haastateltu asiantuntijoina, rskaus avioliitossa oli laillista ja seksuaalinen ahdistelu aivan normaalia arkea.

Silloinkin olimme sitä mieltä että feminismi on riidan haastamista joka kiinnostaa vain rumia naisia. Kaikkihan on ihan hyvin jo, miksi pitäisi tehdä mitään?

Yrität perustella asiaasi lopputuloksen perusteella, et vallitsevien olosuhteiden. Tämä ei ole tasa-arvoa vaan lopputuleman muokkausyritys. Nyt on naisjohtajia, luuletko että se on tapahtunut ihan vain kun joku feministinen laki tai käsky on sen saanut aikaan vai olisiko nuo naiset ansainneet sen ihan itse omin avuin? Itse arvostan jälkimmäistä enemmän.

Tottakai ovat ansainneet sen itse, mutta vasta sen jälkeen kun heidän tieltään on poistettu esteitä joita naisilla työelämässä kautta aikojen on ollut. Ja edelleen on. Esim. lasten laittamisesta hoitoon syyllistetään naisia ja näin aiheutetaan painetta pysyä syrjässä.

Lasten hoitaminen ei ole tasa-arvoasia työn kannalta, se on työn ulkopuolinen asia. Kyllä sillä voi työuraan olla vaikutusta mutta se on arvokysymys. Jokainen voi valita haluamallaan tavalla (tai no ei voi kun ei miehen palkka riitä yleensä tuohon mahdollisuuteen vaikka yhteiskunta tukeekin) ja siitä seuraa asioita. Näiden asioiden seurauksiako pitäisi sitten muuttaa asettamalla ihmiset eri asemaan jotta lopputulos on sama kaikille? Tämä nimenomaan ei ole tasa-arvoa vaan feminismiä ja tällaista en kannata.

Tottakai se on ongelma naisille jos naisia ryhmänä painostetaan pysymään syrjässä työelämästä jopa useita vuosia. On se kyllä ongelma miehillekkin, koska hekin menettävät siinä paljon. Ja ei tämä ei ole mikään senkun teet niin kuin tykkäät, kun tämä on osa meidän kulttuuria. Ja tottakai se on ongelma uran kannalta jos olet vuosia pois työelämästä. Ja tähän naisia painostetaan. Eikä vain nuoria naisia, vaan myös vanhoja, joiden pitäisi sitten toimia omaishoitajina.

Onko tämäkin nyt tunteellista argumentaatiota, vai olisiko tässä esitetty nyt yksi selkeä ongelma?

Tämä on tunteellista argumentaatiota koska naisia ei painosteta pysymään poissa työelämästä vaan päinvastoin tarjotaan lastenhoitomahdollisuutta.

Ja sen jälkeen syyllistetään sen käyttämisestä. Avaappa huviksesi ketju jossa kerrot että laitat 1-vuotiaan lapsen päivähoitoon, koska haluat edetä työssä. Sinut syödään elävältä.

Tasa-arvo on sitä että sinulla on samat mahdollisuudet, ei sitä että sinä olet suojassa muiden ihmisten ajatuksilta. Tämä on aikuisten maailmaa.

Eihän ne mahdollisuudet ole samat jos minun täytyy olla henkisesti vahvempi, että saan tehdä elämässäni saman minkä mies saa rauhassa tehdä ilman että sitä kommentoidaan mitenkään.

Laitetaan kaksi maratoonaria kisaamaan ja heitellään toista kananmunilla ja kun hän häviää niin sanotaan että sait ihan yhtä aikaa lähteä juoksemaan, joten mitä valitat.

Ok. Minä väitän, että naiset pääsevät helpommalla. Tästä todisteena mm. lukion ja yliopistojen naisistuminen, naisten pidempi elinikä, vankiloiden miesvaltaisuus, itsemurhien sukupuolijakauma, naisten mahdollisuus perustaa perhe ihan yksin jne. 

Vähän nurinkurista ajatella että pitkälle opiskelu on helpommalla pääsyä. Itse olen aina pitänyt opiskelua vaivaloisena ja pakollisena pahana, että pääsee töihin. Jos töihin pääsisi vain sillä että on hyvä tyyppi, tuskin naisetkaan opiskelisivat niin paljon. Ja miehet pääsee.

Tämä onkin mielenkiintoista, että kun koulujärjestelmä suosii tyttöjä ja naisia, minkä todisteena on naisten parempi pärjääminen, niin feministit selittelevät sen naisten ansioksi, ei naisia suosivaksi rakenteeksi. Mutta kun täysin sama asia tapahtuu työelämässä toisin päin, niin sitten onkin kyseessä miehiä suosiva rakenne eikä miesten omaa ahkeruutta, että he pärjäävät hyvin. 

Etkö itse huomaa ristiriitaa tuossa, että vaikka naiset opiskelevat enemmän, vähemmän opiskelleet miehet ohittavat heidät työelämässä?

Jostain syystä moni nainen kuvittelee, että työnantajan tehtävä on palkita heidät opiskelusta. Tosiasiassa työnantaja maksaa työntekijän työpanoksen arvosta. Naiset tekevät keskimäärin vähemmän töitä kuin miehet, ovat sairauslomalla useammin kuin miehet, ovat lasten kanssa kotona useammin kuin miehet jne. mutta silti kuvittelevat, että heidän uransa pitäisi edetä vähintään samaan tahtiin kuin miesten?

Ja jatkoajatuksena että miksi miesten ja naisten urien sitten pitäisi edetä samaa tahtia? Jos toinen haluaa välillä olla äiti ja ottaa urasta taukoa niin miksi tämä ei ole ok ja sitä valintaa ei voi kunnioittaa? Miksi naiset eivät arvosta äitiyttä rahaa enemmän?

Tämä on hyvä pointti. Jos päättää alkaa äidiksi, niin sinä jo pakostakin joutuu tekemään valintoja jo ihan biologian vuoksi. Vaikka kuinka penätään tässäkin sitä tasa-arvoa, niin lapsen saaminen vaikuttaa äidin työhön ja uraan vääjämättä, toisin ja eri tavalla kuin miehen.

Ei voi samaan aikaan syödä ja säästää kakkua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tarvetta kutsua itseäni millään erityisellä tittelillä. Sana feministi tuo nykyään mieleen rääväsuisen ja aggressiivisen rohkeasti pukeutuvan meuhkaajan, joten en samaistu siihen porukkaan.

Täsmälleen samaa sanoin itsekin, että nykyään feminismi vaikuttaa riidan haastamiselta. Arvaapa kauanko siitä on kun sanoin niin? 20 vuotta.

Se että feminismi vaikuttaa vastenmieliseltä riidan haastamiselta johtuu siitä että mielipiteitä on aktiivisesti muokattu sellaisiksi vuosikymmeniä. Minkä tuloksena sinä teet nyt arviosi sen perusteella miten joku pukeutuu.

Muistelkaapa menoa 90-luvulla ja 2000-luvun alussa. Yleisesti oltiin sitä mieltä että olemme tasa-arvoisia vaikka naisjohtajia ei ollut, naisia ei huolittu historiankirjoihin eikä haastateltu asiantuntijoina, rskaus avioliitossa oli laillista ja seksuaalinen ahdistelu aivan normaalia arkea.

Silloinkin olimme sitä mieltä että feminismi on riidan haastamista joka kiinnostaa vain rumia naisia. Kaikkihan on ihan hyvin jo, miksi pitäisi tehdä mitään?

Yrität perustella asiaasi lopputuloksen perusteella, et vallitsevien olosuhteiden. Tämä ei ole tasa-arvoa vaan lopputuleman muokkausyritys. Nyt on naisjohtajia, luuletko että se on tapahtunut ihan vain kun joku feministinen laki tai käsky on sen saanut aikaan vai olisiko nuo naiset ansainneet sen ihan itse omin avuin? Itse arvostan jälkimmäistä enemmän.

Tottakai ovat ansainneet sen itse, mutta vasta sen jälkeen kun heidän tieltään on poistettu esteitä joita naisilla työelämässä kautta aikojen on ollut. Ja edelleen on. Esim. lasten laittamisesta hoitoon syyllistetään naisia ja näin aiheutetaan painetta pysyä syrjässä.

Lasten hoitaminen ei ole tasa-arvoasia työn kannalta, se on työn ulkopuolinen asia. Kyllä sillä voi työuraan olla vaikutusta mutta se on arvokysymys. Jokainen voi valita haluamallaan tavalla (tai no ei voi kun ei miehen palkka riitä yleensä tuohon mahdollisuuteen vaikka yhteiskunta tukeekin) ja siitä seuraa asioita. Näiden asioiden seurauksiako pitäisi sitten muuttaa asettamalla ihmiset eri asemaan jotta lopputulos on sama kaikille? Tämä nimenomaan ei ole tasa-arvoa vaan feminismiä ja tällaista en kannata.

Tottakai se on ongelma naisille jos naisia ryhmänä painostetaan pysymään syrjässä työelämästä jopa useita vuosia. On se kyllä ongelma miehillekkin, koska hekin menettävät siinä paljon. Ja ei tämä ei ole mikään senkun teet niin kuin tykkäät, kun tämä on osa meidän kulttuuria. Ja tottakai se on ongelma uran kannalta jos olet vuosia pois työelämästä. Ja tähän naisia painostetaan. Eikä vain nuoria naisia, vaan myös vanhoja, joiden pitäisi sitten toimia omaishoitajina.

Onko tämäkin nyt tunteellista argumentaatiota, vai olisiko tässä esitetty nyt yksi selkeä ongelma?

Tämä on tunteellista argumentaatiota koska naisia ei painosteta pysymään poissa työelämästä vaan päinvastoin tarjotaan lastenhoitomahdollisuutta.

Ja sen jälkeen syyllistetään sen käyttämisestä. Avaappa huviksesi ketju jossa kerrot että laitat 1-vuotiaan lapsen päivähoitoon, koska haluat edetä työssä. Sinut syödään elävältä.

Tasa-arvo on sitä että sinulla on samat mahdollisuudet, ei sitä että sinä olet suojassa muiden ihmisten ajatuksilta. Tämä on aikuisten maailmaa.

Eihän ne mahdollisuudet ole samat jos minun täytyy olla henkisesti vahvempi, että saan tehdä elämässäni saman minkä mies saa rauhassa tehdä ilman että sitä kommentoidaan mitenkään.

Laitetaan kaksi maratoonaria kisaamaan ja heitellään toista kananmunilla ja kun hän häviää niin sanotaan että sait ihan yhtä aikaa lähteä juoksemaan, joten mitä valitat.

Ok. Minä väitän, että naiset pääsevät helpommalla. Tästä todisteena mm. lukion ja yliopistojen naisistuminen, naisten pidempi elinikä, vankiloiden miesvaltaisuus, itsemurhien sukupuolijakauma, naisten mahdollisuus perustaa perhe ihan yksin jne. 

Vähän nurinkurista ajatella että pitkälle opiskelu on helpommalla pääsyä. Itse olen aina pitänyt opiskelua vaivaloisena ja pakollisena pahana, että pääsee töihin. Jos töihin pääsisi vain sillä että on hyvä tyyppi, tuskin naisetkaan opiskelisivat niin paljon. Ja miehet pääsee.

Tämä onkin mielenkiintoista, että kun koulujärjestelmä suosii tyttöjä ja naisia, minkä todisteena on naisten parempi pärjääminen, niin feministit selittelevät sen naisten ansioksi, ei naisia suosivaksi rakenteeksi. Mutta kun täysin sama asia tapahtuu työelämässä toisin päin, niin sitten onkin kyseessä miehiä suosiva rakenne eikä miesten omaa ahkeruutta, että he pärjäävät hyvin. 

Etkö itse huomaa ristiriitaa tuossa, että vaikka naiset opiskelevat enemmän, vähemmän opiskelleet miehet ohittavat heidät työelämässä?

Jostain syystä moni nainen kuvittelee, että työnantajan tehtävä on palkita heidät opiskelusta. Tosiasiassa työnantaja maksaa työntekijän työpanoksen arvosta. Naiset tekevät keskimäärin vähemmän töitä kuin miehet, ovat sairauslomalla useammin kuin miehet, ovat lasten kanssa kotona useammin kuin miehet jne. mutta silti kuvittelevat, että heidän uransa pitäisi edetä vähintään samaan tahtiin kuin miesten?

Ja jatkoajatuksena että miksi miesten ja naisten urien sitten pitäisi edetä samaa tahtia? Jos toinen haluaa välillä olla äiti ja ottaa urasta taukoa niin miksi tämä ei ole ok ja sitä valintaa ei voi kunnioittaa? Miksi naiset eivät arvosta äitiyttä rahaa enemmän?

Tämä on hyvä pointti. Jos päättää alkaa äidiksi, niin sinä jo pakostakin joutuu tekemään valintoja jo ihan biologian vuoksi. Vaikka kuinka penätään tässäkin sitä tasa-arvoa, niin lapsen saaminen vaikuttaa äidin työhön ja uraan vääjämättä, toisin ja eri tavalla kuin miehen.

Ei voi samaan aikaan syödä ja säästää kakkua.

Jos minulla miehenä olisi isompi palkka kuin naisella niin mielelläni maksaisin viulut jos lasteni äiti laittaisi itsensä likoon yhteisten lastemme tulevaisuuden puolesta.

"Uskotte naisten oikeuksiin"

Mitähän tällä nyt haetaan? Aika epämääräinen ja laaja-alainen termi, joka voidaan heittää ilmaan tuosta noin vaan milloin vaan mitään sen kummemmin tarkoittamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tarvetta kutsua itseäni millään erityisellä tittelillä. Sana feministi tuo nykyään mieleen rääväsuisen ja aggressiivisen rohkeasti pukeutuvan meuhkaajan, joten en samaistu siihen porukkaan.

Täsmälleen samaa sanoin itsekin, että nykyään feminismi vaikuttaa riidan haastamiselta. Arvaapa kauanko siitä on kun sanoin niin? 20 vuotta.

Se että feminismi vaikuttaa vastenmieliseltä riidan haastamiselta johtuu siitä että mielipiteitä on aktiivisesti muokattu sellaisiksi vuosikymmeniä. Minkä tuloksena sinä teet nyt arviosi sen perusteella miten joku pukeutuu.

Muistelkaapa menoa 90-luvulla ja 2000-luvun alussa. Yleisesti oltiin sitä mieltä että olemme tasa-arvoisia vaikka naisjohtajia ei ollut, naisia ei huolittu historiankirjoihin eikä haastateltu asiantuntijoina, rskaus avioliitossa oli laillista ja seksuaalinen ahdistelu aivan normaalia arkea.

Silloinkin olimme sitä mieltä että feminismi on riidan haastamista joka kiinnostaa vain rumia naisia. Kaikkihan on ihan hyvin jo, miksi pitäisi tehdä mitään?

Yrität perustella asiaasi lopputuloksen perusteella, et vallitsevien olosuhteiden. Tämä ei ole tasa-arvoa vaan lopputuleman muokkausyritys. Nyt on naisjohtajia, luuletko että se on tapahtunut ihan vain kun joku feministinen laki tai käsky on sen saanut aikaan vai olisiko nuo naiset ansainneet sen ihan itse omin avuin? Itse arvostan jälkimmäistä enemmän.

Tottakai ovat ansainneet sen itse, mutta vasta sen jälkeen kun heidän tieltään on poistettu esteitä joita naisilla työelämässä kautta aikojen on ollut. Ja edelleen on. Esim. lasten laittamisesta hoitoon syyllistetään naisia ja näin aiheutetaan painetta pysyä syrjässä.

Lasten hoitaminen ei ole tasa-arvoasia työn kannalta, se on työn ulkopuolinen asia. Kyllä sillä voi työuraan olla vaikutusta mutta se on arvokysymys. Jokainen voi valita haluamallaan tavalla (tai no ei voi kun ei miehen palkka riitä yleensä tuohon mahdollisuuteen vaikka yhteiskunta tukeekin) ja siitä seuraa asioita. Näiden asioiden seurauksiako pitäisi sitten muuttaa asettamalla ihmiset eri asemaan jotta lopputulos on sama kaikille? Tämä nimenomaan ei ole tasa-arvoa vaan feminismiä ja tällaista en kannata.

Tottakai se on ongelma naisille jos naisia ryhmänä painostetaan pysymään syrjässä työelämästä jopa useita vuosia. On se kyllä ongelma miehillekkin, koska hekin menettävät siinä paljon. Ja ei tämä ei ole mikään senkun teet niin kuin tykkäät, kun tämä on osa meidän kulttuuria. Ja tottakai se on ongelma uran kannalta jos olet vuosia pois työelämästä. Ja tähän naisia painostetaan. Eikä vain nuoria naisia, vaan myös vanhoja, joiden pitäisi sitten toimia omaishoitajina.

Onko tämäkin nyt tunteellista argumentaatiota, vai olisiko tässä esitetty nyt yksi selkeä ongelma?

Tämä on tunteellista argumentaatiota koska naisia ei painosteta pysymään poissa työelämästä vaan päinvastoin tarjotaan lastenhoitomahdollisuutta.

Ja sen jälkeen syyllistetään sen käyttämisestä. Avaappa huviksesi ketju jossa kerrot että laitat 1-vuotiaan lapsen päivähoitoon, koska haluat edetä työssä. Sinut syödään elävältä.

Tasa-arvo on sitä että sinulla on samat mahdollisuudet, ei sitä että sinä olet suojassa muiden ihmisten ajatuksilta. Tämä on aikuisten maailmaa.

Eihän ne mahdollisuudet ole samat jos minun täytyy olla henkisesti vahvempi, että saan tehdä elämässäni saman minkä mies saa rauhassa tehdä ilman että sitä kommentoidaan mitenkään.

Laitetaan kaksi maratoonaria kisaamaan ja heitellään toista kananmunilla ja kun hän häviää niin sanotaan että sait ihan yhtä aikaa lähteä juoksemaan, joten mitä valitat.

Ok. Minä väitän, että naiset pääsevät helpommalla. Tästä todisteena mm. lukion ja yliopistojen naisistuminen, naisten pidempi elinikä, vankiloiden miesvaltaisuus, itsemurhien sukupuolijakauma, naisten mahdollisuus perustaa perhe ihan yksin jne. 

Vähän nurinkurista ajatella että pitkälle opiskelu on helpommalla pääsyä. Itse olen aina pitänyt opiskelua vaivaloisena ja pakollisena pahana, että pääsee töihin. Jos töihin pääsisi vain sillä että on hyvä tyyppi, tuskin naisetkaan opiskelisivat niin paljon. Ja miehet pääsee.

Tämä onkin mielenkiintoista, että kun koulujärjestelmä suosii tyttöjä ja naisia, minkä todisteena on naisten parempi pärjääminen, niin feministit selittelevät sen naisten ansioksi, ei naisia suosivaksi rakenteeksi. Mutta kun täysin sama asia tapahtuu työelämässä toisin päin, niin sitten onkin kyseessä miehiä suosiva rakenne eikä miesten omaa ahkeruutta, että he pärjäävät hyvin. 

Etkö itse huomaa ristiriitaa tuossa, että vaikka naiset opiskelevat enemmän, vähemmän opiskelleet miehet ohittavat heidät työelämässä?

Jostain syystä moni nainen kuvittelee, että työnantajan tehtävä on palkita heidät opiskelusta. Tosiasiassa työnantaja maksaa työntekijän työpanoksen arvosta. Naiset tekevät keskimäärin vähemmän töitä kuin miehet, ovat sairauslomalla useammin kuin miehet, ovat lasten kanssa kotona useammin kuin miehet jne. mutta silti kuvittelevat, että heidän uransa pitäisi edetä vähintään samaan tahtiin kuin miesten?

Ja jatkoajatuksena että miksi miesten ja naisten urien sitten pitäisi edetä samaa tahtia? Jos toinen haluaa välillä olla äiti ja ottaa urasta taukoa niin miksi tämä ei ole ok ja sitä valintaa ei voi kunnioittaa? Miksi naiset eivät arvosta äitiyttä rahaa enemmän?

Varmaan siksi että kyseessä ei ole vain raha. Se naisen ura voi jäädä siihen eikä enää kunnolla etene, koska poissaoloa kertyy äitiyslomien ym. aikana. Nainen voi olla opiskellut pitkään ja päässyt sitten töihin. Yhä useampi nainen on korkeakoulutettu ja töihin pääsy on toisaalta vaikeaa monella alalla. Äitiyslomalle ja hoitovapaalle jääminen voi tarkoittaa, että takaisin ei ole paluuta tai kynnys palata on noussut korkeaksi. En aliarvosta äitiyttä ja lapsesta huolehtimista, mutta nainen on nykyään muutakin kuin äiti. Minusta on tasa-arvoa, että kummallakin vanhemmalla on mahdollisuus jäädä hoitamaan lasta ja kummatkin jakavat hoitovastuun jos pystyvät. Suomessa tämä jotenkuten jo toteutuu. On mielestäni myös typerää vähät välittää rahasta, koska etenkin lapsiperheessä toimeentulon varmistaminen on lapsen hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Viimeiseksi pitänee myös mainita, että aika moni nainen päätyy yksinhuoltajaksi. Siinä vaiheessa se raha kyllä ratkaisee, samoin se miten oma ura on siinä lapsenhoidon ohella edennyt, vai onko pudonnut kelkasta.