Pitäisikö ottaa vain "joku" mies?

Jos päädyt ottamaan miehen, niin mieti millaiseen käyttöön tarvitset hänet ja kuinka paljon olet valmis panostamaan. Haluatko lenkkikaverin vai kaverin sohvalle? Pitääkö olla näyttelykelpoinen vai kelpaako ihan perusmies? Sisäsiistiksi opettaminen vie aikansa ja mieheen joutuu panostamaan aikaa ja joskus rahaa, koulutus voi olla hyvikin pitkä ja vaiheikas prosessi. Olet elellyt pitkään ilman miestä, joten mieti jaksatko siivoilla miehen sotkuja ja ottaa vastuun ruokinnasta, mikäli koulutus jää vajaaksi. Osa miehistä on koulutettu valmiiksi, mutta mikäli et pidä entisen kouluttajan tavoista on miestä melkein mahdotonta uudelleenkouluttaa. Osa miehistä on perheuskollisia, osa ei, jälkimmäistä lajia ei voi erottaa ensimmäisestä kokeilematta. Riski on suuri. Myös erilaiset käytösongelmat ovat verrattaen yleisiä, mutta ilmenevät usein vasta tiiviimmän yhteiselon aikana. Moni on ns. laumamies ja tarvitsee enemmän sosiaalisia kontakteja ja stimulaatiota, toinen viihtyy hyvin itsekseen ja saattaa kokea sinutkin välillä liian rasittavana. Osa miehistä pitää varhain sosiaalistaa omaan perhepiiriin, tai he eivät sopeudu siihen lainkaan. Nämä asiat kannattaa ottaa huomioon miestä harkitessa.

Vierailija kirjoitti:

Jos päädyt ottamaan miehen, niin mieti millaiseen käyttöön tarvitset hänet ja kuinka paljon olet valmis panostamaan. Haluatko lenkkikaverin vai kaverin sohvalle? Pitääkö olla näyttelykelpoinen vai kelpaako ihan perusmies? Sisäsiistiksi opettaminen vie aikansa ja mieheen joutuu panostamaan aikaa ja joskus rahaa, koulutus voi olla hyvikin pitkä ja vaiheikas prosessi. Olet elellyt pitkään ilman miestä, joten mieti jaksatko siivoilla miehen sotkuja ja ottaa vastuun ruokinnasta, mikäli koulutus jää vajaaksi. Osa miehistä on koulutettu valmiiksi, mutta mikäli et pidä entisen kouluttajan tavoista on miestä melkein mahdotonta uudelleenkouluttaa. Osa miehistä on perheuskollisia, osa ei, jälkimmäistä lajia ei voi erottaa ensimmäisestä kokeilematta. Riski on suuri. Myös erilaiset käytösongelmat ovat verrattaen yleisiä, mutta ilmenevät usein vasta tiiviimmän yhteiselon aikana. Moni on ns. laumamies ja tarvitsee enemmän sosiaalisia kontakteja ja stimulaatiota, toinen viihtyy hyvin itsekseen ja saattaa kokea sinutkin välillä liian rasittavana. Osa miehistä pitää varhain sosiaalistaa omaan perhepiiriin, tai he eivät sopeudu siihen lainkaan. Nämä asiat kannattaa ottaa huomioon miestä harkitessa.

Onko sitten ihme, että moni mies kelpuuttaa naisia vain satunnaispanoiksi.

Hau hau! kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos päädyt ottamaan miehen, niin mieti millaiseen käyttöön tarvitset hänet ja kuinka paljon olet valmis panostamaan. Haluatko lenkkikaverin vai kaverin sohvalle? Pitääkö olla näyttelykelpoinen vai kelpaako ihan perusmies? Sisäsiistiksi opettaminen vie aikansa ja mieheen joutuu panostamaan aikaa ja joskus rahaa, koulutus voi olla hyvikin pitkä ja vaiheikas prosessi. Olet elellyt pitkään ilman miestä, joten mieti jaksatko siivoilla miehen sotkuja ja ottaa vastuun ruokinnasta, mikäli koulutus jää vajaaksi. Osa miehistä on koulutettu valmiiksi, mutta mikäli et pidä entisen kouluttajan tavoista on miestä melkein mahdotonta uudelleenkouluttaa. Osa miehistä on perheuskollisia, osa ei, jälkimmäistä lajia ei voi erottaa ensimmäisestä kokeilematta. Riski on suuri. Myös erilaiset käytösongelmat ovat verrattaen yleisiä, mutta ilmenevät usein vasta tiiviimmän yhteiselon aikana. Moni on ns. laumamies ja tarvitsee enemmän sosiaalisia kontakteja ja stimulaatiota, toinen viihtyy hyvin itsekseen ja saattaa kokea sinutkin välillä liian rasittavana. Osa miehistä pitää varhain sosiaalistaa omaan perhepiiriin, tai he eivät sopeudu siihen lainkaan. Nämä asiat kannattaa ottaa huomioon miestä harkitessa.

Onko sitten ihme, että moni mies kelpuuttaa naisia vain satunnaispanoiksi.

Ymmärrätkö huumoria? Ihmisiä ei "oteta" niin kuin koiria, mutta jos nyt sellainen tilanne olisi... :D

Vierailija kirjoitti:

Hau hau! kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos päädyt ottamaan miehen, niin mieti millaiseen käyttöön tarvitset hänet ja kuinka paljon olet valmis panostamaan. Haluatko lenkkikaverin vai kaverin sohvalle? Pitääkö olla näyttelykelpoinen vai kelpaako ihan perusmies? Sisäsiistiksi opettaminen vie aikansa ja mieheen joutuu panostamaan aikaa ja joskus rahaa, koulutus voi olla hyvikin pitkä ja vaiheikas prosessi. Olet elellyt pitkään ilman miestä, joten mieti jaksatko siivoilla miehen sotkuja ja ottaa vastuun ruokinnasta, mikäli koulutus jää vajaaksi. Osa miehistä on koulutettu valmiiksi, mutta mikäli et pidä entisen kouluttajan tavoista on miestä melkein mahdotonta uudelleenkouluttaa. Osa miehistä on perheuskollisia, osa ei, jälkimmäistä lajia ei voi erottaa ensimmäisestä kokeilematta. Riski on suuri. Myös erilaiset käytösongelmat ovat verrattaen yleisiä, mutta ilmenevät usein vasta tiiviimmän yhteiselon aikana. Moni on ns. laumamies ja tarvitsee enemmän sosiaalisia kontakteja ja stimulaatiota, toinen viihtyy hyvin itsekseen ja saattaa kokea sinutkin välillä liian rasittavana. Osa miehistä pitää varhain sosiaalistaa omaan perhepiiriin, tai he eivät sopeudu siihen lainkaan. Nämä asiat kannattaa ottaa huomioon miestä harkitessa.

Onko sitten ihme, että moni mies kelpuuttaa naisia vain satunnaispanoiksi.

Ymmärrätkö huumoria? Ihmisiä ei "oteta" niin kuin koiria, mutta jos nyt sellainen tilanne olisi... :D

Tuossa huumorissa oli vähän totuuttakin joukossa. Moni nainen voimafantasioissaan kuvittelee muuttavansa hurmaavan rentun kiltiksi kotirintamamieheksi. Harvalta tämä tosin onnistuu ja pettymys on sitten kaamea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ota 10 vuotta itseäsi nuorempi mies. Hän arvostaa sinua ja on varmasti jaksavampi kuin joku viiskymppinen, joita on tarjolla.

Tämä nuorempi voi olla aivan kunnollinen, mutta ei ole ikäisistään naisistaan onnistunut saamaan kumppania. Ei ole äkännyt etsiä vähän vanhemmista, jolloin olisi ollut paljon paremmat mahdollisuudet.

Eh missä fantasiamaailmassa elätte. Kun mies on 35, niin luuletko, että hän jaksaa olla 45 äidin kanssa kun 25-vuotias on tarjolla?

40-45 voi vielä seurustella, koska ei ole mitään chanssejä 25seen. Se on tarjonta vs kysyntä tässäkin asiassa.

No mä olen 44v äiti ja hyvin on mun 35v miesystävä jaksanut mun kanssa seurustella vuoden päivät, on vielä oikein hyvännäköinen ja ihan menestynyt, aktiivinen ihminen. Kohdataan niin hyvin sekä henkisellä että fyysisellä puolella et siitä se varmaan molemmille tulee se halu olla yhdessä.. hänellä ollut vaikeuksia löytää itseään oikeasti kiinnostavaa naista parin pitkän suhteen jälkeen ja kun se kolahtaa niin ei siinä 9v ikäero ole mitään

Käyttäjä2875 kirjoitti:

Opettelehan elämään ihan itsellistä elämää.

Jos ap on elänyt sinkkuna melkein kymmenen vuotta, niin eiköhän siinä ole itsellistä elämää opeteltu. Ihan idioottimainen viesti sinulta.

Hau hau! kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hau hau! kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos päädyt ottamaan miehen, niin mieti millaiseen käyttöön tarvitset hänet ja kuinka paljon olet valmis panostamaan. Haluatko lenkkikaverin vai kaverin sohvalle? Pitääkö olla näyttelykelpoinen vai kelpaako ihan perusmies? Sisäsiistiksi opettaminen vie aikansa ja mieheen joutuu panostamaan aikaa ja joskus rahaa, koulutus voi olla hyvikin pitkä ja vaiheikas prosessi. Olet elellyt pitkään ilman miestä, joten mieti jaksatko siivoilla miehen sotkuja ja ottaa vastuun ruokinnasta, mikäli koulutus jää vajaaksi. Osa miehistä on koulutettu valmiiksi, mutta mikäli et pidä entisen kouluttajan tavoista on miestä melkein mahdotonta uudelleenkouluttaa. Osa miehistä on perheuskollisia, osa ei, jälkimmäistä lajia ei voi erottaa ensimmäisestä kokeilematta. Riski on suuri. Myös erilaiset käytösongelmat ovat verrattaen yleisiä, mutta ilmenevät usein vasta tiiviimmän yhteiselon aikana. Moni on ns. laumamies ja tarvitsee enemmän sosiaalisia kontakteja ja stimulaatiota, toinen viihtyy hyvin itsekseen ja saattaa kokea sinutkin välillä liian rasittavana. Osa miehistä pitää varhain sosiaalistaa omaan perhepiiriin, tai he eivät sopeudu siihen lainkaan. Nämä asiat kannattaa ottaa huomioon miestä harkitessa.

Onko sitten ihme, että moni mies kelpuuttaa naisia vain satunnaispanoiksi.

Ymmärrätkö huumoria? Ihmisiä ei "oteta" niin kuin koiria, mutta jos nyt sellainen tilanne olisi... :D

Tuossa huumorissa oli vähän totuuttakin joukossa. Moni nainen voimafantasioissaan kuvittelee muuttavansa hurmaavan rentun kiltiksi kotirintamamieheksi. Harvalta tämä tosin onnistuu ja pettymys on sitten kaamea.

Myönnän, että jostain stereotypioista tuo teksti syntyi ja pidin sitä itse huvittavana, koska ajatus jonkun "ottamisesta" tuo mieleen lemmikin ottamisen. Kuitenkin aikuinen ihminen joka ymmärtää parisuhteesta mitään ymmärtää myös, että toista ei voi muuttaa ja ketään ei väkisin saa suhteeseen. Jos tätä ei ole sisäistetty, niin se on sitten hänen ongelmansa ja pettymyksensä. Ihmissuhteet on hyvin monimutkaisia eikä niitä voi käsikirjoittaa, ne toimivat tai sitten eivät, tai jotain siitä väliltä.

Mikä vika on 10 vuotta vanhemmissa miehissä? 33-vuotiaana miettisn prioriteetit uusiksi jos haluaisin lapsia.

Mä kokeilin epätoivoisena tota enkä suosittele. Se on epäreilua sitä miestäkin kohtaa, koska kuitenkin jätät hänet ja jos hän on kovinkin rakastunut sinuun (kuten omalla kohdallani kävi) niin tuntee itsensä todella kauheaksi ja pitkään, kun meni särkemään jonkun sydämen.

Parisuhteet on ylipäätään sen verran vaikeita, että ei kannata lähteä ihan kenen tahansa kanssa sitä yrittämään ilman tunteita. Tunteet on kuitenkin se juttu mikä saa haluamaan jatkaa vaikeuksista huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä menee niin, että jos kaunis ja komea niin on kuspää. Ja jos olet ruma niin olet tylsääkin tylsempi. Että näistä pitäisi sitten valita. Yleensä pelimannit vain vetää kierolla tavalla puoleensa, ehkä se johtuu jännityksestä mutta heiltä saa vain rumaa kohtelua. Ehkä yksin on vain paras olla. 

Vai niin , itse tiedän paljon RUMIA KUSIPÄITÄ.

yleensä ikisinkkuja.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä2875 kirjoitti:

Opettelehan elämään ihan itsellistä elämää.

Jos ap on elänyt sinkkuna melkein kymmenen vuotta, niin eiköhän siinä ole itsellistä elämää opeteltu. Ihan idioottimainen viesti sinulta.

Ehkä jopa liiankin itseellinen. Kuitenkin 10 vuotta on pitkä aika, ei niitä kehittyneitä rutiineita niin vain muuteta.

Joo, ota vaan.

t: M55

Vierailija kirjoitti:

Mä kokeilin epätoivoisena tota enkä suosittele. Se on epäreilua sitä miestäkin kohtaa, koska kuitenkin jätät hänet ja jos hän on kovinkin rakastunut sinuun (kuten omalla kohdallani kävi) niin tuntee itsensä todella kauheaksi ja pitkään, kun meni särkemään jonkun sydämen.

Parisuhteet on ylipäätään sen verran vaikeita, että ei kannata lähteä ihan kenen tahansa kanssa sitä yrittämään ilman tunteita. Tunteet on kuitenkin se juttu mikä saa haluamaan jatkaa vaikeuksista huolimatta.

Kuitenkin jätät hänet? Pitäsiikö sinun harkita sitoutumista tosissasi?

Suosittelen ottamaan jonkun edes jotenkin siedettävän, muuten huomaat pian loppuelämäksi jääneesi yksin ja se ei ole kivaa.

Moni ottaa varsinkin eroneenna , miehen jolla rahaa tai omaisuus kiinni metsässä ,maalaistontissa.Raha kummasti kun helpottaa. Rakkaus ei tärkeää.

Vierailija kirjoitti:

Mikä vika on 10 vuotta vanhemmissa miehissä? 33-vuotiaana miettisn prioriteetit uusiksi jos haluaisin lapsia.

Alapeukut kertovat vain hypergamiasta. Surullista mutta totta.

Mielummin yksin kuin huonossa suhteessa tai kulissisuhteessa. 

Missä sä asut ette löydä mukavia miehiä? Itse kun kävin tinderissä niin siellä oli niin paljon tosi kivoja miehiä, mutta sitten mua vaan alkoi ahdistamaan siellä ja lopulta päätin, ettei se sinä hetkenä ole mun juttu vielä. Ilmoitin tästä niille joiden kanssa juttelin ja moni pyysi, että ottaisin heidän numeron, mutta kerroin että en nyt tällä hetkellä pysty miehiä tapailemaan.

Ei missään nimessä.

Mieti mitä muita yhteisiä piirteitä noilla sun pelimiesexillä on ollut ja sitten välttelet tällaisia miehiä jatkossa. Älä kuitenkaan tyydy.