Nyt oikeesti äidit! Jos haluatte että teillä on yhtään ystäviä vielä parin vuoden päästä niin opetelkaa vähän parempaa sosiaalista pelisilmää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos henkilö sanoo että kaipaa kuuntelijaa, miksi siinä tilanteessa pitää mennä neuvomaan?

Niinpä! Tämä oli aloitukseni pointti. Kertoo selkeästi haluavansa kuuntelijaa eikä neuvoja, ja kertoo vaikka että tuntuu pahalta ja siltä että ei osaa olla nyt äiti tässä asiassa. Se on ihan ok! Se ei ole ok että oma epävarmuus omasta valinnasta verhotaan muiden ihmisten haukkumiseksi ja sitten kun ei mene siihen ihan mukaan niin kerrotaan, että oleppa hiljaa sinä lapseton kun et tiedä. 

Jos ongelma alunperin on oma paha olo niin sanokaa se äidit!

Olen vela, pakko todeta, että sinä olet ääliö.

On niin väkisin väännetty aloitus,ettei mitään rajaa. Et edes itse tiedä mitä höpiset.

Vierailija kirjoitti:

En yleensä ymmärrä sitä, miksi lapseton ei olisi sopiva kommentoimaan lapsiasioita. Onhan hänkin jonkun lapsi.

Lapsena olo on hieman erilaista kuin vanhempana olo. Itse en yleensä kommentoi lapsiasioihin yhtään mitään, jos ei suoraan kysytä, vaikka itsellä onkin lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Mikääääään ei ole niin ärsyttävää kuin ihminen joka besserwisseröi asiassa josta ei mitään ymmärrä.

Vieläkään ei mene jakeluun että jos päätyy omia valintoja oikeuttamaan esim muita haukkumalla niin kyllä, lapsettomallakin voi olla siihen mielipide. Ymmärrän esim, että muut äidit, esim omani, on tehnyt eri tavalla. Ymmärrän, että se sinun haukkumasi äiti on tehnyt eri tavalla. 

Tässähän haukutaan siis äitini ymmärrystä ja jonkun toisen ymmärrystä ja tuon sen esiin. Äitinä koet sen uhkaavaksi ja selität itsellesi tilanteen että minä olen lapseton ja en ymmärrä. Ihan ok, mutta kannattaa miettiä hetki kun se pää on siellä puskassa, että olikohan asia nyt ihan niin ja miksi koet sen niin suurena uhkana että on toisia (ihan äitien) toimintatapoja ja kaikki ei välttämättä jaksa pitää sinua äitien joukossa Äitinä, jolla on suurin tieto.

Jos et halua lähteä tähän keskusteluun niin älä hauku ja arvostele muita vaan kerro että tarviit kuuntelijaa ja on raskasta. Se on ihan ok eikä vähennä sun arvoa äitinä. 

Ap, ota nyt lääkkeesi suosiolla ja mene terapiaan puhumaan yksinäisyytesi aiheuttamasta pahasta olosta. Ei sinua edelleenkään kukaan halua, mutta voi hiukan paremmin. Kiitos!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikääääään ei ole niin ärsyttävää kuin ihminen joka besserwisseröi asiassa josta ei mitään ymmärrä.

Vieläkään ei mene jakeluun että jos päätyy omia valintoja oikeuttamaan esim muita haukkumalla niin kyllä, lapsettomallakin voi olla siihen mielipide. Ymmärrän esim, että muut äidit, esim omani, on tehnyt eri tavalla. Ymmärrän, että se sinun haukkumasi äiti on tehnyt eri tavalla. 

Tässähän haukutaan siis äitini ymmärrystä ja jonkun toisen ymmärrystä ja tuon sen esiin. Äitinä koet sen uhkaavaksi ja selität itsellesi tilanteen että minä olen lapseton ja en ymmärrä. Ihan ok, mutta kannattaa miettiä hetki kun se pää on siellä puskassa, että olikohan asia nyt ihan niin ja miksi koet sen niin suurena uhkana että on toisia (ihan äitien) toimintatapoja ja kaikki ei välttämättä jaksa pitää sinua äitien joukossa Äitinä, jolla on suurin tieto.

Jos et halua lähteä tähän keskusteluun niin älä hauku ja arvostele muita vaan kerro että tarviit kuuntelijaa ja on raskasta. Se on ihan ok eikä vähennä sun arvoa äitinä. 

Mistähän sinä yleensä luit että tuon kirjoittaja olisi äiti?

Typerä besserwisseröinti asioista joita ei tunne on ihan yleisesti todella ärsyttävää - ja juurikin sitä sosiaalisen pelisilmän puutetta.

Eri

"Esimerkkinä, jos sanot: Mua niin väsyttää kun mun lapsi ei nuku ja tuntuu että oon ihan epäonnistunut äiti

Vertaa sitä kun sanot: Kaikki sanoo että lapselle pitäisi tehdä x ja y mutta se on kaikkien tutkimusten vastaista ja ihan väkivaltaa ja se naapurin Petra ei ymmärrä näistä asioista mitään"

Ensimmäiseen esimerkkiin sosiaalisesti taitava kuulija tarjoaa vain ja ainoastaan sympatiaa ja tsemppiä, että kyllä sinä olet ihan hyvä äiti. Neuvominen olisi vaan suolan hieromista haavoihin.

Toiseen ei sosiaalisesti taitava kuulija kommentoi muuta kuin aijaa, vainiin, niinkö tutkimukset nykyään sanoo, jos ei ole jotain tosiasiallista tietoa niistä nykyajan kasvatussuosituksista. Petran äitiyttä on turha mennä ruotimaan sen enempää kun tuskin siitäkään tiedät mitään.

En ymmärrä miten nämä kommentit voi edes tulkita niin että kaivattaisiin mitään lisäneuvoja? Kuulijaa vaan haetaan että saa purkaa sydäntään.

Vierailija kirjoitti:

Yleisesti ottaen kannattaisi pitää suunsa kiinni semmoisista asioista joista ei tiedä, ja ihan vaan vaikka tarjota sitä sympatiaa jos ei muuta osaa. Lapsettoman ei tosiaan kannata jaella lastenkasvatusneuvoja eikä koirattoman koirankasvatatusneuvoja, tai ajokortittoman ajo-opastusta, ellei ole jotain syytä miksi olisi näistä keskivertoa enemmän tietoa (koulutus tai kokemus). Yleisesti ottaen kukaan ei tykkää semmoisista ihmisistä jotka yrittää päteä joka asiassa.

Yleisesti ottaen ei kannata ottaa puheeksi asiaa x henkilön kanssa, joka ei tiedä tai jonka ei usko tietävän mitään asiasta x. Lapsettoman ystävän kanssa ei siis kannata keskustella lapsista ja vanhemmuudesta vaan niistä asioista keskustelee sellaisten ystäviensä kanssa, joilla on asiasta riittävästi tietoa. Mä osaan onneksi itsekin  sanoa toiselle, jos alkaa puhua jostain sairaudestaan, autostaan tms, että en tiedä tuosta asiasta yhtään mitään, ja vaihdan puheenaihetta johonkin sellaiseen, mistä molemmilla on tietoa. 

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalinen pelisilmä on sitå ettå kun joku kaipaa kuulijaa, hänelle ei ala tunkea neuvoja tai vähättelemään fiiliksiä tai dissaamaan.

Voisi silläkin olla pelisilmää, joka sitä kuuntelijaa kaipaa. Menee terapiaan, ei kukaan jaksa kuunnella monologeja asioista jotka ei voisi vähempää kiinnostaa.

Vierailija kirjoitti:

"Esimerkkinä, jos sanot: Mua niin väsyttää kun mun lapsi ei nuku ja tuntuu että oon ihan epäonnistunut äiti

Vertaa sitä kun sanot: Kaikki sanoo että lapselle pitäisi tehdä x ja y mutta se on kaikkien tutkimusten vastaista ja ihan väkivaltaa ja se naapurin Petra ei ymmärrä näistä asioista mitään"

Ensimmäiseen esimerkkiin sosiaalisesti taitava kuulija tarjoaa vain ja ainoastaan sympatiaa ja tsemppiä, että kyllä sinä olet ihan hyvä äiti. Neuvominen olisi vaan suolan hieromista haavoihin.

Toiseen ei sosiaalisesti taitava kuulija kommentoi muuta kuin aijaa, vainiin, niinkö tutkimukset nykyään sanoo, jos ei ole jotain tosiasiallista tietoa niistä nykyajan kasvatussuosituksista. Petran äitiyttä on turha mennä ruotimaan sen enempää kun tuskin siitäkään tiedät mitään.

En ymmärrä miten nämä kommentit voi edes tulkita niin että kaivattaisiin mitään lisäneuvoja? Kuulijaa vaan haetaan että saa purkaa sydäntään.

Kaikki ihmiset ei halua olla mukana toisten ihmisten haukkumisessa jolla oikeutetaan omaa toimintatapaa, monesti juuri siksi että ei itse tiedä onko se toinen ihminen ansainnut mitään haukkuja kun ei itse aiheesta tiedä. Mielestäni asiatonta joten sanon ihan varmasti näissä tilanteissa muutakin kuin "aijaa". Ja jos siihen reaktiona on että "olet lapseton et voi tietää" niin miten se äiti ei näe ristiriitaa siinä, että itse haukkuu toista äitiä tai arvostelee? 

Hyvää mallia lapselle jne...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikääääään ei ole niin ärsyttävää kuin ihminen joka besserwisseröi asiassa josta ei mitään ymmärrä.

Vieläkään ei mene jakeluun että jos päätyy omia valintoja oikeuttamaan esim muita haukkumalla niin kyllä, lapsettomallakin voi olla siihen mielipide. Ymmärrän esim, että muut äidit, esim omani, on tehnyt eri tavalla. Ymmärrän, että se sinun haukkumasi äiti on tehnyt eri tavalla. 

Tässähän haukutaan siis äitini ymmärrystä ja jonkun toisen ymmärrystä ja tuon sen esiin. Äitinä koet sen uhkaavaksi ja selität itsellesi tilanteen että minä olen lapseton ja en ymmärrä. Ihan ok, mutta kannattaa miettiä hetki kun se pää on siellä puskassa, että olikohan asia nyt ihan niin ja miksi koet sen niin suurena uhkana että on toisia (ihan äitien) toimintatapoja ja kaikki ei välttämättä jaksa pitää sinua äitien joukossa Äitinä, jolla on suurin tieto.

Jos et halua lähteä tähän keskusteluun niin älä hauku ja arvostele muita vaan kerro että tarviit kuuntelijaa ja on raskasta. Se on ihan ok eikä vähennä sun arvoa äitinä. 

Miksi sinun pitää vetää herneet nokkaan jonkun random äidin tai sinun oman äidin puolesta, jos joku sanoo etteivät he noudata tai ymmärrä nykyajan suosituksia? Anna olla vaan jos et asiasta mitään tiedä, tai jos haluat virittää keskustelua niin voit pyytää lisätietoa niistä nykyajan suosituksista ja ihmetellä miten on maailma muuttunut.

Vierailija kirjoitti:

En yleensä ymmärrä sitä, miksi lapseton ei olisi sopiva kommentoimaan lapsiasioita. Onhan hänkin jonkun lapsi.

Ihan totta. Aikuiset joilla ei ole omia lapsia kasvatettavana ajattelevat vanhemmuuteen, lapsiperhe-elämään ja kasvatukseen liittyviä kysymyksiä usein lapsen näkökulmasta käyttäen omaa kokemusperäistä tietoaan. Mielestäni tämän näkee aika selvästi joissain palstan keskusteluissa.

Vanhempi ajattelee tilanteita lähinnä vanhemman näkökulmasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalinen pelisilmä on sitå ettå kun joku kaipaa kuulijaa, hänelle ei ala tunkea neuvoja tai vähättelemään fiiliksiä tai dissaamaan.

Voisi silläkin olla pelisilmää, joka sitä kuuntelijaa kaipaa. Menee terapiaan, ei kukaan jaksa kuunnella monologeja asioista jotka ei voisi vähempää kiinnostaa.

Mene sinä terapiaan. Tämän naurettavan vinkunasi kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Esimerkkinä, jos sanot: Mua niin väsyttää kun mun lapsi ei nuku ja tuntuu että oon ihan epäonnistunut äiti

Vertaa sitä kun sanot: Kaikki sanoo että lapselle pitäisi tehdä x ja y mutta se on kaikkien tutkimusten vastaista ja ihan väkivaltaa ja se naapurin Petra ei ymmärrä näistä asioista mitään"

Ensimmäiseen esimerkkiin sosiaalisesti taitava kuulija tarjoaa vain ja ainoastaan sympatiaa ja tsemppiä, että kyllä sinä olet ihan hyvä äiti. Neuvominen olisi vaan suolan hieromista haavoihin.

Toiseen ei sosiaalisesti taitava kuulija kommentoi muuta kuin aijaa, vainiin, niinkö tutkimukset nykyään sanoo, jos ei ole jotain tosiasiallista tietoa niistä nykyajan kasvatussuosituksista. Petran äitiyttä on turha mennä ruotimaan sen enempää kun tuskin siitäkään tiedät mitään.

En ymmärrä miten nämä kommentit voi edes tulkita niin että kaivattaisiin mitään lisäneuvoja? Kuulijaa vaan haetaan että saa purkaa sydäntään.

Kaikki ihmiset ei halua olla mukana toisten ihmisten haukkumisessa jolla oikeutetaan omaa toimintatapaa, monesti juuri siksi että ei itse tiedä onko se toinen ihminen ansainnut mitään haukkuja kun ei itse aiheesta tiedä. Mielestäni asiatonta joten sanon ihan varmasti näissä tilanteissa muutakin kuin "aijaa". Ja jos siihen reaktiona on että "olet lapseton et voi tietää" niin miten se äiti ei näe ristiriitaa siinä, että itse haukkuu toista äitiä tai arvostelee? 

Hyvää mallia lapselle jne...

Onko tuo "ei se naapurin petrakaan mitään näistä ymmärrä" nyt niin kamalaa haukkumista, että siitä kannattaa hermostua petran puolesta? Tai sitten voi vaan sanoa etten halua puhua pahaa kenestäkään. Totta on että on ikävä kuunnella jos toisia haukutaan, mutta se nyt ei ole mitenkään erityisesti äitien tapa toimia, vaan ylipäätään joittenkin ihmisten. Ei kannata olla tekemisissä semmoisten kanssa jos ei halua.

Juu no ihan yleisesti kommentoin, että mun mielestä ystävyyden katkeamisessa etenkin vanhemmuuden kaltaisen tosi ison asian vuoksi tai jonkun muun elämänmuutoksen vuoksi ei tarvitse pelätä. Uusia tuttavuuksia löytyy kyllä, sitten kun on sopiva aika ja aikuiselle ihmiselle ei ole muutenkaan tervettä käytöstä, että ystävät olisivat elämän keskipiste. Perhe-elämää ja sitä aikaa, kun lapset ovat pieniä, ei saa uudelleen elää, kun taas muita ihmisiä on kyllä kaikki paikat pullollaan. Jos suhde ei enää toimi, kun saa lapsen, niin sitten se ei toimi, ei ole iso juttu.

Vierailija kirjoitti:

En yleensä ymmärrä sitä, miksi lapseton ei olisi sopiva kommentoimaan lapsiasioita. Onhan hänkin jonkun lapsi.

Näkökulma asiaan on silloin lapsen, ei vanhemman.

Olisin minäkin omaa äitiäni voinut lapsen näkökulmasta arvostella ja ohjeistaa monessakin asiassa, mutta itse vanhempana tiedän ettei asiat ole aina niin yksinkertaisia toteuttaa.

Ihmisyys on muutakin kuin "jonkun lapsena oloa" jo lapsenakin. Minä esimerkiksi usein (lapseton) osallistun aktiivisesti keskusteluun ystäväni kanssa, joka on hyvin introvertti mutta hänen molemmat lapsensa taas ekstroverttejä kuten minäkin. Hän arvostaa näkemyksiäni. En siis usko, että vaan vanhempi voi kommentoida ja osallistua keskusteluun, mukana on muitakin muuttujia jotka voi tehdä sen lapsettoman näkemyksistä hyvinkin relevantteja. Sama voisi olla vaikkapa avioeroa läpikäyvä: jos ystävä on kokenut lapsena avioeron, hänellä on näkemyksiä siihen, miten lapsi sen saattaa kokea. 

Vierailija kirjoitti:

Yleisesti ottaen kannattaisi pitää suunsa kiinni semmoisista asioista joista ei tiedä, ja ihan vaan vaikka tarjota sitä sympatiaa jos ei muuta osaa. Lapsettoman ei tosiaan kannata jaella lastenkasvatusneuvoja eikä koirattoman koirankasvatatusneuvoja, tai ajokortittoman ajo-opastusta, ellei ole jotain syytä miksi olisi näistä keskivertoa enemmän tietoa (koulutus tai kokemus). Yleisesti ottaen kukaan ei tykkää semmoisista ihmisistä jotka yrittää päteä joka asiassa.

Älä avaudu epäempaattiselle pragmaatiokolle, sieltä tulee ratkaisuja - ei teetä ja sympatiaa. Sen lisäksi ystävyys menee kuitenkin koska pragmaatikko ei jaksa narinaa samasta aiheesta viikkotolkulla kun et edes kokeile hakea ratkaisua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Esimerkkinä, jos sanot: Mua niin väsyttää kun mun lapsi ei nuku ja tuntuu että oon ihan epäonnistunut äiti

Vertaa sitä kun sanot: Kaikki sanoo että lapselle pitäisi tehdä x ja y mutta se on kaikkien tutkimusten vastaista ja ihan väkivaltaa ja se naapurin Petra ei ymmärrä näistä asioista mitään"

Ensimmäiseen esimerkkiin sosiaalisesti taitava kuulija tarjoaa vain ja ainoastaan sympatiaa ja tsemppiä, että kyllä sinä olet ihan hyvä äiti. Neuvominen olisi vaan suolan hieromista haavoihin.

Toiseen ei sosiaalisesti taitava kuulija kommentoi muuta kuin aijaa, vainiin, niinkö tutkimukset nykyään sanoo, jos ei ole jotain tosiasiallista tietoa niistä nykyajan kasvatussuosituksista. Petran äitiyttä on turha mennä ruotimaan sen enempää kun tuskin siitäkään tiedät mitään.

En ymmärrä miten nämä kommentit voi edes tulkita niin että kaivattaisiin mitään lisäneuvoja? Kuulijaa vaan haetaan että saa purkaa sydäntään.

Kaikki ihmiset ei halua olla mukana toisten ihmisten haukkumisessa jolla oikeutetaan omaa toimintatapaa, monesti juuri siksi että ei itse tiedä onko se toinen ihminen ansainnut mitään haukkuja kun ei itse aiheesta tiedä. Mielestäni asiatonta joten sanon ihan varmasti näissä tilanteissa muutakin kuin "aijaa". Ja jos siihen reaktiona on että "olet lapseton et voi tietää" niin miten se äiti ei näe ristiriitaa siinä, että itse haukkuu toista äitiä tai arvostelee? 

Hyvää mallia lapselle jne...

Oletko sosiaalisesti ihan normaali? Kuulostaa jotenkin tosi erikoiselle ja jyrkälle tuo sinun tapa reagoida asioihin. Normaali osaa sivuuttaa tuommoisen asian ilman riidan haastamista.

Ap, pelaa sä vain pelejäsi, mä jatkan elämääni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikääääään ei ole niin ärsyttävää kuin ihminen joka besserwisseröi asiassa josta ei mitään ymmärrä.

Vieläkään ei mene jakeluun että jos päätyy omia valintoja oikeuttamaan esim muita haukkumalla niin kyllä, lapsettomallakin voi olla siihen mielipide. Ymmärrän esim, että muut äidit, esim omani, on tehnyt eri tavalla. Ymmärrän, että se sinun haukkumasi äiti on tehnyt eri tavalla. 

Tässähän haukutaan siis äitini ymmärrystä ja jonkun toisen ymmärrystä ja tuon sen esiin. Äitinä koet sen uhkaavaksi ja selität itsellesi tilanteen että minä olen lapseton ja en ymmärrä. Ihan ok, mutta kannattaa miettiä hetki kun se pää on siellä puskassa, että olikohan asia nyt ihan niin ja miksi koet sen niin suurena uhkana että on toisia (ihan äitien) toimintatapoja ja kaikki ei välttämättä jaksa pitää sinua äitien joukossa Äitinä, jolla on suurin tieto.

Jos et halua lähteä tähän keskusteluun niin älä hauku ja arvostele muita vaan kerro että tarviit kuuntelijaa ja on raskasta. Se on ihan ok eikä vähennä sun arvoa äitinä. 

Miksi sinun pitää vetää herneet nokkaan jonkun random äidin tai sinun oman äidin puolesta, jos joku sanoo etteivät he noudata tai ymmärrä nykyajan suosituksia? Anna olla vaan jos et asiasta mitään tiedä, tai jos haluat virittää keskustelua niin voit pyytää lisätietoa niistä nykyajan suosituksista ja ihmetellä miten on maailma muuttunut.

En halua osallistua ihmisten haukkimiseen yksittäisen äidin oman kokemuksen pohjalta paremmasta tiedosta. En ole lastenkasvatuksen asiantuntija niin en lähde mukaan haukkumaan muita ihmisiä siksi että joku tuttavani luulee tietävän kaikesta kaiken siinä määrin, että arvostelee toisia. Lisäksi elämänkokemus, ihan lapsettoman, on osoittanut että itsestään varmat ihmiset harvoin arvostelevat toisia. En ruoki tällaista menemällä siihen mukaan vaan totean että muillakin voi olla tietoa tai olosuhteita joita et ymmärrä tai osaa arvioida.